Histochemical study of the oviducal gland and analysis of the sperm storage tubules of Mustelus schmitti Springer, 1939 (Chondrichthyes, Triakidae)

Abstract: The paired oviducal glands of immature and mature females of Mustelus schmitti were examined macro and microscopically. Findings indicate that these glands possessed the same zonation as in most chondrichthyans from anterior to posterior: club, papillary, baffle and terminal zones. The whole gland is composed by simple tubular glands that connect with transverse grooves all along the organ. The club zone presents a typical indian club shape with a simple columnar and ciliated epithelium including secretory cells PAS (+) and AB (+). The papillary zone is characterized by lamella forming small and long cones in numbers of three. The epithelium of this zone contains ciliated cells with apical nuclei and secretory cells with basal nuclei that stain AB (+)The baffle zone consists of apically flattened lamellae alternating with spinnerets which are small projections disposed by both sides of the plateau. This whole structure is present in number of 8 or 9 units. A simple columnar ciliated epithelium covers the plateau and spinnerets and no AB or PAS staining is observed. The epithelium of the terminal zone is PAS (-) and AB (+), and elongated tubules, that run adjacent to the baffle zone are the site where groups of spermatozoa are clearly observed in the lumen. The epithelium of the sperm storage tubules do not stain with any of the dyes tested. Sperm was also observed in the baffle zone, presumably in its way to the fecundation in the oviduct because it displays no aggregation pattern and was between the folds of the epithelium. By scanning electron microscopy sperm was observed in the club and baffle zones in a gland which belonged to a pregnant female.

Viipurissa 2.9.1939

2. uud. p.

Divertimento für Streichorchester (1939)

Soitinnus: jousiorkesteri.

Yleinen liikennekartta 1938-1939 Allmän kommunikationskarta 1938-1939

1 kartta kahdessa osassa :, vär. ;, 134 x 90 cm, Mittakaavaa ei määritelty

Jalkaväkirykmentin raskaiden aseiden organisointi ja siihen vaikuttaneet tekijät vuosina 1918-1939

Ensimmäinen maailmansota sekä Suomen vapaussota vuonna 1918 loivat pohjan suomalaiselle sotaväelle ja sen aseistuksen kehittymiselle. Vapaussodan loppupuolella joukot organisoitiin jalkaväkirykmenteiksi, etupäässä saksalaisen mallin mukaisesti, ja aseistettiin kiväärein sekä harvalukuisin konekiväärein. Seuraavat kaksi vuosikymmentä talvisotaan saakka olivat Suomessa kiivasta kehittämisen ja varustamisen aikaa, jolloin kokoonpanoja ja niiden aseistusta testattiin koulutuksessa, harjoituksissa sekä erillisissä kokeiluissa. Kokeilutoiminnan lisäksi kokoonpanojen muodostamiseen vaikuttivat koko sotien välisen ajan ensimmäiseen maailmansotaan osallistuneiden maiden kokemukset sodasta sekä teollistumisen myötä alkanut voimakas sotatekninen kehitys. Jalkaväen tulivoimaa kasvatettiin aluksi lisäämällä konekiväärien määrää rykmenteissä, mutta pian huomattiin kranaatinheittimien tarjoamat mahdollisuudet jalkaväen tukemiseen ja ne liitettiin osaksi joukkojen aseistusta. 1930-luvun puolivälissä suoritettujen kokeilujen tuloksena havahduttiin panssarintorjunta-aseistuksen tarpeeseen, mutta viivästykset tuotannon aloittamisessa ja ulkomaisissa hankinnoissa vaikeuttivat niiden liittämistä jalkaväkirykmentteihin ennen talvisotaa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten jalkaväen raskaiden aseiden sijoittaminen sodanajan jalkaväkirykmentteihin toteutettiin itsenäisyyden alkuvuosista talvisotaan ulottuvalla jaksolla ja mitkä tekijät vaikuttivat niiden sijoittamiseen. Päätutkimuskysymykseen pyritään vastaamaan tarkastelemalla seuraavia organisaatiomuodostukseen vaikuttaneita tekijöitä: tutkimus- ja kokeilutoiminta, ulkomaiset vaikutteet, sotatekninen kehitys sekä sotakokemukset ja muutokset uhkakuvassa. Päätutkimusmenetelmä on analysoiva asiakirjatutkimus. Kokonaiskuva tutkimusaiheesta muo-dostetaan sekundaarilähteiden kuten kirjallisuuden, lehtiartikkelien ja aikaisemman tutkimuk-sen pohjalta. Sekundaarilähteiden avulla päästään arkistoperäisten primaarilähteiden kuten asiakirjojen ja virkakirjeiden luo, joita analysoimalla ja sekundaarilähteisiin vertaamalla muodostetaan yksityiskohtainen kuva tutkimusaiheesta. Vapaussodan ja talvisodan välisenä aikana tapahtuneessa jalkaväkirykmentin kehitystyössä otettiin huomioon ulkomaiset vaikutteet, sotakokemukset, tutkimus- ja kokeilutyö, sotatekninen kehitys sekä Suomeen mahdollisesti kohdistuva uhka. Ulkomaista erityisesti Saksalla ja Venäjällä oli tärkeä rooli jalkaväkirykmenttien muotoutumisessa. Saksalaisten organisaatiorakenteesta ja aseistuksesta otettiin tarkasti mallia Suomen tuoreeseen sotaväkeen, kun taas Venäjän toimia seurattiin mahdollisen uhkan näkökulmasta. Vapaussodan ja ensimmäisen maailmansodan perintönä puolustus rakennettiin konekiväärien varaan ja epäsuorat tulitukiaseet omaksuttiin vähitellen osaksi jalkaväkeä. Kotimaassa ja ulkomailla suoritettujen asejärjestelmätutkimusten ja kokeilujen tulokset osoittautuivat ensiarvoisen tärkeiksi koko sotien välisen ajan, ja niiden perusteella tehtiin merkittäviä muutoksia organisaatioissa ja joukon aseistuksessa.

Reijo Raivola (1939-2014) in memoriam

Reijo Raivola toimi Aikuiskasvatus-lehden päätoimittajana 1998-2000.