Separation of lignin in Pulp Mill process and its effect on sodium sulphur balance

The aim of this thesis is to define effects of lignin separation process on Pulp mill chemical balance especially on sodium/sulphur-balance. The objective is to develop a simulation model with WinGEMS Process Simulator and use that model to simulate the chemical balances and process changes. The literature part explains what lignin is and how kraft pulp is produced. It also introduces to the methods that can be used to extract lignin from black liquor stream and how those methods affect the pulping process. In experimental part seven different cases are simulated with the created simulation model. The simulations are based on selected reference mill that produces 500 000 tons of bleached air-dried (90 %) pulp per year. The simulations include the chemical balance calculation and the estimated production increase. Based on the simulations the heat load of the recovery boiler can be reduced and the pulp production increased when lignin is extracted. The simulations showed that decreasing the waste acid stream intake from the chlorine dioxide plant is an effective method to control the sulphidity level when about 10 % of lignin is extracted. With higher lignin removal rates the in-mill sulphuric acid production has been discovered to be a better alternative to the sulphidity control.

Muistipotilaan tarkoituksenmukaisen hoitopaikan määrittäminen Balance of Care -menetelmällä

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata Balance of Care (BoC) -menetelmän käyttöä ikääntyneen muistipotilaan tarkoituksenmukaisen hoitopaikan määrittelyssä. Tutkimuksen avulla pyrittiin selvittämään miten yhtenäinen on asiantuntijoiden muodostama käsitys ikääntyneen muistipotilaan tarkoituksenmukaisesta hoitopaikasta, sekä mitkä tekijät vaikuttavat asiantuntijoiden päätöksentekoon muodostettaessa tarkoituksenmukaisia hoitopaikkoja. Tutkimus on osa kansainvälistä EU:n rahoittamaa RightTimePlaceCare -projektia (RTPC), jonka tavoitteena on kehittää muistisairaiden ikääntyneiden hoitokäytänteitä tilanteisiin, joissa pohditaan tarkoituksenmukaisinta hoitopaikkaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin asiantuntijoiden (N = 27) päätöksentekoa käytettäessä BoC -menetelmää. Tutkimus toteutettiin viidessä kunnassa, jossa kussakin kokoontui yksi asiantuntijaryhmä pohtimaan BoC -menetelmän avulla tarkoituksenmukaista hoitopaikkaa 14 esimerkkitapaukselle. Esimerkkitapaukset kuvasivat tyypillisiä ikääntyneitä muistipotilaita. Kukin asiantuntijaryhmä tutustui seitsemään esimerkkitapaukseen. Jokaista esimerkkitapausta arvioi kaksi tai kolme asiantuntijaryhmää. Asiantuntijat valitsivat ja kirjasivat ensin itsenäisesti hoitopaikan esimerkkitapaukselle, tämän jälkeen asiantuntijat keskustelivat ryhmässä ja pyrkivät muodostamaan konsensuksen tarkoituksenmukaisesta hoitopaikasta sekä mahdollisesti tarvittavista palveluista. Myös nämä kirjattiin. Aineisto analysoitiin kvantifioimalla ja induktiivisesti teemoittelemalla. Asiantuntijoiden itsenäisesti muodostamissa hoitopaikkapäätöksissä oli paljon eroja. Ainoastaan yhden esimerkkitapauksen (7 %) kohdalla asiantuntijoiden päätös oli yksimielinen. Osalle asiantuntijoista tuotti vaikeuksia valita vaihtoehdoista vain yksi hoitopaikka ikääntyneelle muistipotilaalle. Asiantuntijaryhmien päätökset olivat yhtenäisempiä, kuin yksittäisten asiantuntijoiden. Ryhmät päätyivät täysin yhteneviin hoitopaikkasuosituksiin seitsemän esimerkkitapauksen (50 %) kohdalla. Tulosten mukaan ikääntyneen muistipotilaan hoitopaikkaa koskevat päätökset olisi järkevää toteuttaa moniammatillisissa asiantuntijaryhmissä, näin saavutetaan yhdenmukaisempia hoitopäätöksiä. Sekä asiantuntijoiden että asiantuntijaryhmien päätöksistä suurin osa painottui kotihoitoon, joten suurinta osaa tässä tutkimuksessa mukana olleista ikääntyneistä muistipotilasta voidaan hoitaa palveluiden turvin kotona. Asiantuntijoiden päätöksentekoon vaikuttavat tekijät muodostuivat muistipotilaan hoidon tukipalveluista, fyysisestä hoitoympäristöstä, muistipotilaan läheisistä ja ikääntyneestä muistipotilaasta. Tutkimuksen avulla saatua tietoa voidaan hyödyntää päätöksenteon tukena määritettäessä tarkoituksenmukaista hoitopaikkaa ikääntyneelle muistipotilaalle sekä suunniteltaessa menetelmää muistipotilaan hoidon koordinointiin.

Emerging markets and the international financial architecture: a blueprint for reform

If emerging markets are to achieve their objective of joining the ranks of industrialized, developed countries, they must use their economic and political influence to support radical change in the international financial system. This working paper recommends John Maynard Keynes's "clearing union" as a blueprint for reform of the international financial architecture that could address emerging market grievances more effectively than current approaches. Keynes's proposal for the postwar international system sought to remedy some of the same problems currently facing emerging market economies. It was based on the idea that financial stability was predicated on a balance between imports and exports over time, with any divergence from balance providing automatic financing of the debit countries by the creditor countries via a global clearinghouse or settlement system for trade and payments on current account. This eliminated national currency payments for imports and exports; countries received credits or debits in a notional unit of account fixed to national currency. Since the unit of account could not be traded, bought, or sold, it would not be an international reserve currency. The credits with the clearinghouse could only be used to offset debits by buying imports, and if not used for this purpose they would eventually be extinguished; hence the burden of adjustment would be shared equally - credit generated by surpluses would have to be used to buy imports from the countries with debit balances. Emerging market economies could improve upon current schemes for regionally governed financial institutions by using this proposal as a template for the creation of regional clearing unions using a notional unit of account.

Observatorio de la seguridad en Bogotá : Balance del 2011. No. 42 Abril de 2012

Gestión del conocimiento

Observatorio de la seguridad en Bogotá : balance del primer semestre de 2007. No. 33 agosto de 2007

Gestión del conocimiento

Observatorio de la seguridad en Bogotá : balance enero - septiembre de 2008. Delitos de mayor impacto y contravenciones penales. No. 35 noviembre de 2008

Gestión del conocimiento

Observatorio de la seguridad en Bogotá : balance enero - junio de 2009. No. 37 agosto de 2009

Gestión del conocimiento

Observatorio de la seguridad en Bogotá : balance del año 2009. No. 38 marzo de 2010

Gestión del conocimiento

Observatorio de la seguridad en Cundinamarca : Balance del 2011. No. 18 Mayo de 2012

Gestión del conocimiento

Observatorio de seguridad en cundinamarca : Balance enero - agosto de 2007. No. 11 octubre de 2007

Gestión del conocimiento

Observatorio de seguridad en Cundinamarca : Balance del 2005. No. 8. Mayo de 2006

Gestión del conocimiento