Romanssien ja runouden aikakausi. Thomas Warton keskiaikaa määrittelemässä 1750–1790

Tutkimukseni käsittelee keskiajan nousua historian tärkeäksi periodiksi 1700-luvun Englannissa näkökulmanaan Thomas Wartonin (1726–1790) kirjoitukset. Warton oli Oxfordin yliopistossa toiminut oppinut antikvaari. Wartonin pääteos History of English Poetry (1774–1781) ei nimestään huolimatta ollut moderni kirjallisuushistoria vaan 1000–1500-luvun kirjoitettua kulttuuria laajasti käsitellyt vernakulaariin kirjallisuuteen pohjautunut esitys. Warton ja hänen lähipiiriinsä kuuluneet tutkijat tarjoavat erityisen mahdollisuuden tarkastella, miten käsitys keskiajasta omana aikakautenaanmuodostui 1700-luvun lopulla. Tutkin Wartonin ja hänen aikalaistensa toisen vuosituhannen alusta kirjoittamia arvioita Michel de Certeaun historiografisen operaation käsitteen avulla. Se koostuu kolmesta vaiheesta: Alue määrittelee sosiaaliset riippuvuussuhteet ja vaikuttimet, jotka ohjaavat tutkimusta. Käytäntö viittaa siihen, miten historioitsija valitsee materiaalinsa ja muokkaa siitä historiankirjoituksena hahmottuvan kokonaisuuden. Lopuksi kirjoitus konkreettisena ja fyysisenä ilmiönä luo illuusion lopullisuudesta ja huonosti sopivien osien yhteenkuuluvuudesta. de Certeaun teoria soveltuu paremmin vanhemman historiankirjoituksen ja oppineisuuden tarkasteluun kuin historiantutkimuksen narratiiveja analysoivat teokset, koska se kontekstualisoi laajemmin historiankirjoitukseen vaikuttavat ilmiöt. Thomas Warton ja muut 1700-luvun puolivälin oppineet määrittelivät keskiajan fiktiivisten tekstien avulla. Warton tutustui tarkasti romansseihin ja kronikoihin. Erityisen suuri merkitys keskiajan hahmottamisen kannalta oli Geoffrey Monmouthilaisen kronikalla Historia regum britanniae, joka esitteli Englannin myyttisen varhaisen historian yhdistämällä Rooman ja oman kansallisen perinteen. Geoffreyn kronikan avulla Warton huomasi keskiaikaisten tarinoiden laajan vaikutuksen; hän kirjoitti erityisesti kuningas Arthuriin liittyneiden kertomusten merkityksestä, joka jatkui aina 1500-luvulle asti. Näin Warton löysi antiikin perinteelle haastajan keskiaikaisesta kulttuurista. Wartonin tapa esitellä keskiaikaa perustui osittain valistusajan sulavasti kirjoitetuille universaalihistorioille, osittain oppineelle luettelomaiselle esitystavalle. Käytännössä Wartonin pitkät johdantotutkielmat kuitenkin johdattavat lukijaa keskeisiin teemoihin. Niitä ovat mielikuvituksen väheneminen uusimmassa kirjallisuudessa ja toisaalta hienostuneisuuden ja tiedon kasvu. Warton ei missään vaiheessa kerro, liittyvätkö nämä teemat yhteen, mutta tulkintani mukaan ne liittyivät. Warton ajatteli kirjallisuuden menettäneen olennaisen mielikuvituksen samaan aikaan, kun yhteiskunta oli kehittynyt. Tämä auttaa hahmottamaan koko kirjallisuuden historiaa: Warton etsi alkuperäistä mielikuvitusta niin antiikin Kreikasta, Orientista kuin muinaisesta Skandinaviasta. History of English Poetry ei pohtinut vain kirjallisuuden ja yhteiskunnan suhdetta, sillä Warton ajatteli voivansa tutkia keskiajan yhteiskuntaa kronikoiden ja romanssien avulla. Hänen käsityksensä feodalismista, hovien elämästä ja keskiaikaisista tavoista perustuivat niihin. Warton ei huomannut, että hänen käyttämänsä lähteet olivat tietoisia kirjallisia konstruktioita vaan hän piti niitä totuudenmukaisina kuvauksina. Toisaalta Wartonin tulkintaan heijastuivat myös 1700-luvun käsitykset yhteiskunnasta. Keskiajan lähteiden kuvaukset ja 1700-luvun ideaalit vaikuttivat lopulta siihen, millaiseksi populaari kuva keskiajasta kehittyi.

Aikuiset ja lapset Internetin syvyyksissä

Kirjallisuusarvostelu

Opiskelijoiden ihmiskuvatutkimuksesta

Vastaus keskusteluun Janne Kivivuoren ja Petteri Pietikäisen kirjoituksesta Darwinisteja, freudilaisia vai konstruktionisteja? (Tieteessä tapahtuu 7/2009, 8/2009, 1/2010, 2/2010).

Joukossa tyhmyys tiivistyy - vai viisaus?

Kirjallisuusarvostelu

Sähköverkkoyhtiöiden omistajuus ja omistajuusstrategiat Suomessa

Kandidaatintyössä tarkastellaan Suomessa toimivien sähköverkkoyhtiöiden omistajuutta ja yleisesti käytössä olevia omistajuusstrategioita, sekä pohditaan onko omistajuudella vaikutusta yhtiössä valittuun omistajuusstrategiaan. Työssä kartoitetaan Suomessa toimivien sähkönjakeluyhtiöiden tietoja, sekä tarkastellaan yhtiöiden toimintaa sekä liiketoiminnalliselta kannalta, että asiakkaan näkökulmasta.

Targeted Therapy Possibilities for Metastatic Melanoma

The incidence of malignant melanoma of the skin has been steadily rising worldwide during the past decades. Most early detected primary tumors can be removed surgically and the prognosis is good. However, at the same time there still is no permanent cure for metastatic melanoma and its prognosis is poor, although lately new effective drugs have emerged. In this thesis, four different approaches of experimental therapy for metastatic melanoma were studied. Endogenous cis-Urocanic acid (UCA) is found in every individual’s skin, where exposure to UV light from the sun generates it from its inactive trans conformation. Cis- UCA was found to destroy malignant melanoma cells in culture under an acidified pH and sufficient concentration through caspase-3 mediated apoptosis. Furthermore, cis-UCA is able to considerably diminish the growth rate in human melanoma tumors on living SCID mice. Using replication-competent Semliki Forest viruses, human melanoma tumors grown in SCID mice were dramatically shrunken as the fulminant production of viruses in melanoma cells leads them to apoptosis within 72 hours. Small oligopeptides attaching to melanoma cells were identified using in vivo phage display. The melanoma-specific peptides found were further tested in vitro on adenoviruses. Ultimately, the adenoviral retargeting using the peptides was tested in vivo. One peptide homed to human transferring receptor upregulated on melanoma cells. In order to kill the malignant melanoma cells with the retargeted adenoviruses, the viruses should carry genetic material producing apoptotic proteins in the cancer tissue. TIMP-3 has been identified as a good candidate for such a protein, as it inhibits malignant cell adhesion as well as promotes apoptosis through a caspase-8 pathway. It is further shown here that adenovirally delivered TIMP-3 is even more potent, as it could kill non-adherent cancer cells, lacking the fully functional death receptor signalling pathway. Adenovirally delivered TIMP-2 also showed marked antitumor effects in human malignant melanoma xenografts on SCID mice both in ex vivo and systemic delivery.

Tavaritshin svobodaseikkailut

Kansansävelmä.

Merimies rakkautta

Trad., Ruotsalainen kansansävelmä Sakta vi glida.