1000 resultados para Tiililä, Ulla: Tekstit viraston työssä : tutkimus etuuspäätösten kielestä ja konteksteista
Resumo:
Tmn opinnytetyn tarkoituksena oli selvitt, kuinka kahvilatyntekijt suhtautuvat kahviin ja kahvin valmistukseen sek millaisena tyntekijt nkevt kahvin osana kahvilan laatua ja liiketoimintaa. Lisksi tutkimuksessa haluttiin selvitt, lytyyk suhtautumisessa eroja kahvikoulutuksen saaneiden ja kouluttamattomien tyntekijiden vlill. Tutkimus toteutettiin kyselyn ja kysymyslomakkeet jaettiin Helsingin ydinkeskustan kahvilatyntekijille lokakuussa 2007. Lomakkeita jaettiin yhteens 92 kappaletta, joista 61 saatiin takaisin. Kyselylomake sislsi 12 vittm, joihin vastaajan tuli vastata valitsemalla viidest vastausvaihtoehdosta, kuinka samaa mielt tai eri mielt vastaaja on vittmst. Tutkimukseen vastanneet kahvilatyntekijt kokivat pystyvns omilla toimintatavoillaan vaikuttamaan siihen, milt kahvi maistuu. He mys kokivat olevansa itse vastuussa laadun toteutumisesta. Tyntekijiden suhtautuminen asiakkaiden pyyntn saada tuoretta kahvia vanhan kahvin tilalle vaihteli voimakkaasti. Vastaajien ksitys kahvin merkityksest kahvilan myynnille sek mielikuva kahvista edullisena ja hyvkatteisena jakoi vastaajien mielipiteit. Lisksi suuri osa vastaajista oli vain melko samaa mielt vittmst, ett kahvi on kahvilan trkein tuote. Kahvia ei siis koettu ehdottomasti kahvilan trkeimmksi tuotteeksi. Kahvikoulutuksen saaneiden ja kouluttamattomien tyntekijiden vlill oli jonkin verran eroavaisuuksia muun muassa ksityksiss kahvilaitteiden puhdistuksesta sek tuoreen ja vanhan kahvin yhdistmisest. Suurin ero koulutuksen saaneiden ja kouluttamattomien tyntekijiden vlill oli ksityksess siit, pystyyk kuvailemaan tarkasti kahvilassa tarjottavien erikoiskahvien sislt ja jopa suosittelemaan asiakkaalle jotain tietty kahvijuomaa.
Resumo:
Tm insinrity tehtiin Patentti- ja rekisterihallitukselle. Työssä selvitettiin puhepalvelu-jrjestelmn kehittmisen vaihtoehtoja. Tyn tavoitteena oli tehd Patentti- ja rekisterihallitukselle selvitys siit, miten senhetkist puhelinratkaisua tulisi kehitt, jotta se saavuttaisi asetetut kyttjien ja tekniikan vaatimukset. Työssä tutustuttiin mys piiri- ja pakettikytkentiseen verkkoon ja tulevaisuuden puhelinverkkoihin. Ty aloitettiin tutustumalla Patentti- ja rekisterihallituksen puhepalvelujrjestelmn nykyti-laan ja kustannuksiin. Sen jlkeen selvitettiin vaihtoehtoisia ratkaisuja ja niiden tarjoamia palveluja. Vaihtoehtoisissa ratkaisuissa tutustuttiin VoIP-, matkapuhelin- ja yhdistelmratkaisuihin. Sitten laadittiin suositus uudesta puhepalveluratkaisusta tukeutumalla tekniikan mahdollisuuksiin ja kustannuksiin. Lopuksi tehtiin tarjouspyynt, jolla hankitaan uusi pu-hepalvelujrjestelm. Tarjouspyynt perustui Patentti- ja rekisterihallituksen asettamiin vaatimuksiin. Tarjoajista valitaan toimittajaksi se, kenen tarjous on kokonaistaloudellisesti edullisin. Tarjouksia vertaillaan pisteytystaulukolla, jossa arvioinnin kriteerein kytetn hintaa sek ratkaisun toiminnallisuutta ja soveltuvuutta. Tyn tuloksena Patentti- ja rekisterihallitukselle saadaan uusi puhepalvelujrjestelm, joka sislt puhelinvaihteen, ptelaitteet, puhelunvlityksen toteutuksen, asiakaspalvelusar-jojen toteutuksen, liikkuvan henkilstn puhelinratkaisun, raportointiominaisuudet sek tarvittavat tuki- ja oheispalvelut. Tavoitteena on, ett uusi jrjestelm tullaan ottamaan kyttn vuoden 2008 alussa.
Resumo:
Frequency converters have started to gain new market areas in the field of motion control applications. The communication and control properties of frequency converters have reached the properties of traditional servo amplifiers during the past few years. In this thesis a motion control system was examined. This particular system consists of frequency converters, permanent magnet synchronous motors and linear belt drives. The properties and prerequisites for packing are discussed. A test setup was build and measurement sets were done to examine the performance of the system. Speed and accuracy measurements were done in all three dimensions. Based on the measurement results applicability of the system for packing industry was evaluated.
Resumo:
Tss diplomityössä on lhdetty kartoittamaan Lahden ammattikorkeakoulun tekniikan laitoksen opiskeluohjelmissa tehtyjen yritysprojektien eri osapuolien kokemia hytyj tai odotuksia. Eri osapuolina tss diplomityössä ksitelln yrityksi, opettajia ja opiskelijoita. Tutkimuksen tuloksia voidaan kytt kehitettess projektiopiskelumuotoa entisestn sek valittaessa tai mitattaessa projekteja. Tutkimus on tapaustutkimus, jossa tutkittavina tapauksina oli kolme onnistunutta opiskelijoiden tekem projektia. Tutkittavat tapaukset valittiin Lahden ammattikorkeakoulun tekniikan laitoksen ymprist-, mekatroniikka- ja vaatetustekniikan suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoiden vuosina 2006 -2007 tekemist projekteista. Tutkimus suoritettiin lomake- ja teema-haastatteluna, jossa kysyttiin strukturoituja kysymyksi sek avoimia kysymyksi, mielipiteit sek kokemuksia. Tutkimuksen tulokset analysoitiin kvalitatiivisesti. Haastattelut litteroitiin, tiivistettiin ja analysoitiin kvalitatiivisesti. Tutkimuksesta ilmenee, ett yritysten kokemat hydyt riippuvat paljon siit, mik on yrityksen teollisuuden teknologian taso, tyvoiman tarve ja siit, suuntautuuko opiskelijoiden projekti ydinosaamisalueelle vai tukitoimintoihin. Yritysten kokemat hydyt voidaan jakaa karkeasti pitkn ja lyhyen aikavlin hytyihin. Niiden yritysten, joissa on tyvoiman tarvetta tai jossa projekti suuntautuu ydinosaamisalueelle, hydyt ilmenevt pitkll aikajaksolla tyvoiman kasvuna ja haluttuna osaamisena. Opettajat kokivat saavansa yritysyhteistyst ammatillisia valmiuksia, palautetta tehdyst tyst, mahdollisuuden verkostoitua ja vaihtelua normaaliin arkirutiiniin. Opiskelijat kokivat, ett yritysprojektit motivoivat, antavat valmiuksia projektityhn, parantavat itsenisi ongelmanratkaisutaitoja sek tiedonhankintaosaamista. Opiskelijoille oli mys tmn tutkimuksen mukaan trke rakentaa verkostoja yrityksiin, mik parantaa tynsaantimahdollisuuksia vlittmsti projektin jlkeen tai myhemmss vaiheessa.
Resumo:
Työssä perehdytn hienopaperitehtaan perustaman ja yllpitmn palveluvaraston toimintaan eurooppalaisessa satamassa. Tyn lhtkohtana on, ett palveluvarasto on otettu kyttn ja sielt on saatavissa tehtaan mrittelemt nimikkeet. Nimikkeell tss työssä tarkoitetaan paperirullia, joilla on tietty kiiltotaso, pintapaino ja leveys. Tyn tavoitteena on tutkia kolmen myyntiyhtin tilaustietojen pohjalta mit nimikkeit varastossa tulisi olla. Toisena tavoitteena on selvitt miten varaston tydennystilaukset tulee ajoittaa ja mink kokoisia tydennysten tulee olla, jotta niiden avulla pystytn vastaamaan kysyntn. Tutkimukseen valittiin kolmen myyntiyhtin tilaustiedot tietylt ajanjaksolta. Tietojen pohjalta koottiin tiedot kysytyimmist nimikkeist, jotka valittiin tutkimuksen keskeiseksi aineistoksi. Nimikkeist tarkasteltiin niiden toimitusmri eri asiakkaille ja valittiin palveluvarastoon ehdotettavat nimikkeet. Nimikkeille laskettiin suuntaa antavat uudelleentilauspisteet ja tilauserkoot tarkastelujakson aikaisen kysynnn perusteella. Palveluvaraston toiminnan kannalta on trkeint, ett tydennystilaukset tehdn vallitsevan kysynttilanteen mukaan. Tulosten pohjalta tehdas voi ptt miten palveluvarastoa kehitetn jatkossa.
Resumo:
Tutkielman tavoitteena on ollut analysoida strategian implementoinnin kriittisi tekijit sek esitt keinoja niden hallintaan. Tm on vaatinut mys implementointiprosessin ja siihen olennaisesti liittyvien tekijiden, kuten johtamisen, kommunikoinnin sek tavoiteasetannan ja palkitsemisen Lpikynti. Tutkimus on deskriptiivinen ja analyysitapa kvalitatiivinen, kriittisi tekijit on tarkasteltu aikaisempien aihetta ksittelevien tutkimusten pohjalta. Kriittisten tekijiden tarkastelua lhestytn strategian ymmrryksen ja tavoiteasetannan, organisatoristen tekijiden, kommunikoinnin sek johtamisen nkkulmasta. Tutkielmasta ky ilmi, ett useat ongelmat ovat yhteydess toisiinsa ja nin ongelma yhdess implementointiprosessin tekijss johtaa helposti uuteen. Tm asettaa yritykselle haasteen tunnistaa ongelmien lhteet ja etsi niihin ratkaisut. Tutkielma tarjoaa lhtkohdan strategian implementoinnin kriittisten tekijiden havaitsemiselle ja niiden hallinnalle.
Resumo:
Tm insinrity on tehty Helsingin ammattikorkeakoululle osaksi suurempaa kokonaisuutta, jonka lopullisena tarkoituksena on lhett auton OBD-diagnostiikkatiedot langattomasti paikkaan, jossa niit voidaan analysoida, esimerkiksi autohuoltamolle. OBD2 (On-Board-Diagnostics II) on autoissa toimiva diagnostiikkajrjestelm, joka tutkii auton eri osa-alueita, tallentaa tietoja nist alueista ja ilmoittaa, jos jokin on vialla. Jrjestelm on nykyn laajalti kytss. Ensimmiset toteutukset OBD:st nhtiin 80-luvun lopulla Yhdysvalloissa. Sit seuraava toteutus OBD2 otettiin kyttn 1996. EODB (European On Board Diagnostics) otettiin kyttn Euroopassa vuonna 2001. Se on kytnnss sama kuin OBD2, mutta siihen on tehty muutamia muutoksia, jotka tekevt siit paremmin sopivan Eurooppaan. Tss insinrityössä tutkitaan, kuinka tapahtuu konversio OBD-rajapinnan ja sarjaliikenneportin vlill. Tt konversiota valittiin suorittamaan edullinen AGV2055-piirisarjaan perustuva OBD2-adapterin rakennussarja, joka kytketn tietokoneen sarjaliikenneporttiin. Tss työssä perehdytn adapterin kokoamiseen ja tutustutaan sen toimintaan. Lisksi kokeillaan kolmea eri ohjelmaa (yksi avoimen lhdekoodin ja kaksi kaupallista) suoritta-maan tulkkaamista ajoneuvon ja tietokoneen vlill.
Resumo:
Tm insinrity tehtiin Nokia Siemens Networksille. Työssä tehtiin jatkokehityst FlexiHopper XC -mikroaaltoradion Plug-In Unit -testerille. Ty aloitettiin tutustumalla FlexiHopper XC -mikroaaltoradioon, sen toimintaan ja sen sisyksikn osien testaukseen. Tmn jlkeen mietittiin, kuinka testausta voisi parantaa. Sen pohjalta tehtiin lista kehityst vaativista asioista. Työssä kerrotaan yleisesti mikroaaltoradioista ja niiden toiminnasta, jonka jlkeen siirrytn FlexiHopper XC -mikroaaltoradioon. Työssä kerrotaan FlexiHopper XC:n ulko- ja sisyksikn rakenteesta ja siit, kuinka ne toimivat yhdess. Niiden toimintaa havainnollistetaan periaatteellisten esimerkkien avulla. Kun FlexiHopper XC:n toiminta ja rakenne on ksitelty, siirrytn sisyksikn eli FlexiHub Noden Plug-In-yksikiden testaukseen. Siin kerrotaan testausjrjestelmst, sen toiminnasta ja rakenteesta. Plug-In-yksikiden testausosiossa kerrotaan joitain testattavista asioista. Kun testausjrjestelm on ksitelty, kydn testausta lpi testaajan nkkulmasta, eli miten tuote laitetaan testeriin ja mit tuotteeseen kytketn ennen testauksen aloittamista. Niden asioiden saattelemana siirrytn testausjrjestelmn jatkokehitysosioon. Jatkokehitysosiossa kerrotaan testaukseen liittyvist asioista, jotka vaativat parannusta. Osiossa kerrotaan jokaisen Plug-In-yksikn testaukseen liittyvist ongelmista ja niille tehdyist parannuksista. Lisksi kerrotaan kaikkia yksikit koskevista ongelmista ja niille kehitetyist ratkaisuista.
Resumo:
Tutkimuksen tavoitteena oli selvitt tilintarkastusalan neuvonta- ja konsultointipalveluiden lhitulevaisuuden nkymt. Tutkielmassa pohdittiin, mitk tekijt vaikuttavat palveluiden sislln muotoutumiseen. Tulevaisuuden nkkulmaa tarkasteltiin kilpailun, kysynnn, tarjonnan ja palkkioiden kehityksen kautta. Tutkimus on kvalitatiivinen ja pohjautuu sek alan kirjallisuuteen ett empiriaan. Oheispalveluiden sislln muotoutumiseen vaikuttavat muun muassa tilintarkastusalaa koskevat lait, snnkset, asiakkaiden odotukset/tarpeet ja yritysten kansainvlistyminen. Tulevaisuudessa neuvonta- ja konsultointipalvelut tulevat kasvamaan edelleen. Kysynt kasvattavat esimerkiksi lakimuutokset. Tilintarkastajista on tll hetkell pulaa vinoutuneen ikrakenteen vuoksi. Tilintarkastus alalla mys tst syyst ei ole kilpailua. Palveluista perittvt palkkiot tulevat kasvamaan, sill kysynt ylitt tarjonnan. Tilintarkastajat eivt tulevaisuudessa tule toimimaan yksin, vaan osana suurempia tilintarkastustoimistoja ja ketjuja. Tm mys voi johtaa rakennemuutoksiin tilintarkastusmarkkinoilla.
Resumo:
Virallisen vastavittjn lausunto
Resumo:
Opinnytetyössä tutkitaan YLE Uutisissa tyskentelevien mediatoimittajien tynkuvaa ja sen kehityst. Lisksi työssä kartoitetaan mediatoimittajan tyn ja ammattinimikkeen historiaa sek lhtkohtia. Muita trkeit teemoja ovat mediatoimittajan moniosaaminen sek uutistyn jatkuvat muutokset. Mediatoimittajien tyt ja sen muutoksia arvioivat he itse sek heidn keskeiset tytoverinsa. Tutkimuksesta on rajattu pois Yleisradion alueuutiset. Tm opinnytety koskee vain YLE Uutisten tekijit, jotka tyskentelevt tv-uutisissa ja Aamu-tv:ss Helsingiss. Opinnytetyössä ei myskn ksitell YLE:n uutistoiminnan taloutta, uutistyössä kytettvi tyvlineit tai erilaisia mediatoimittajan tyvuoroja tehtvineen. Opinnytetyössä esitelln uutistuotannon prosessia, jossa jokainen osatekij vaikuttaa lopputulokseen. Keskeisen tutkimusmenetelmn kytettiin kyselyhaastattelua, joka toteutettiin shkpostikyselyn. Kyselyyn osallistui kuusitoista uutisten tekij, joista kymmenen on mediatoimittajia. Muita ammattiryhmi edustivat nelj toimittajaa, ohjaaja ja apulaisohjaaja. Lisksi esimies- ja asiantuntijankkulmaa aiheeseen saatiin kahdesta puhelinhaastattelusta ja yhdest shkpostihaastattelusta. Tekijn omaa tykokemusta YLE Uutisissa on mys jossain mrin hydynnetty. Tutkimuksen kirjallisina lhtein on yksi opinnytety, kaksi pro-gradua, yksi loppuraportti sek verkkosivustoja. Tiedonhankinnassa on mys hydynnetty YLE:n tiedotteita, tyvuorolistoja, kirjallisia ohjeistuksia sek YLE:n kanavien ohjelmakaavioita. Mediatoimittajien tynkuva kehittyy YLE Uutisten teknisten ja organisatoristen tarpeiden mukaan, joita on vaikea tarkasti ennakoida. Mediatoimittajat itse kokevat tyn teknistyneen ja pelkvt tyn monipuolisuuden kaventuvan. Mys kiire vaikuttaa monen mielest liikaa tyn laatuun. Mediatoimittajien monipuolista osaamista tarvitaan viel useassa tytehtvss. He itse toivoisivat lis haasteita ja vaikutusmahdollisuuksia tyns sisltn sek syventv tydennyskoulutusta.
Resumo:
Tmn tutkielman trkein tavoite on tarkastella yrityksen kytnnn keinoja est uusia toimijoita tulemasta omille kohdemarkkinoilleen lismn kilpailua. Tutkimus tehtiin kirjallisuuskatsauksena ja sen pohjalta tehtyn tosielmn tilanteen tarkasteluna. Tiedonlhtein kytettiin kauppatieteen oppikirjoja, tieteellisi artikkeleja sek kilpailun tutkimiseen ja edistmiseen erikoistuneita organisaatioita. Tutkielma perustuu markkinoiden kilpailutilanteen analysointiin markkina- ja tuotelhtisest sek resurssipohjaisesta nkkulmasta. Riippuen valitusta nkkulmasta alalle tulon esteisiin, yrityksell on kytettvissn joko hyvin laaja tai suppea skaala keinoja pyrki estmn uusia yrityksi tulemasta markkinoille. Alalle tulon esteiden ksitteen tietynlainen epmrisyys kaipaisikin lis keskustelua ja tarkempaa mrittely jatkotutkimusten helpottamiseksi.
Resumo:
Tm insinrity tehtiin ABB Oy:n Pitjnmen konetehtaan Shkkoneet -yksiklle. Työssä suunniteltiin Induktiokoneiden vyyhdenvalmistuksen ja kminnn tulevaisuuden kapasiteettia sek lpimenoajan lyhenemist tukeva layout. Työssä kiinnitettiin huomiota mys jrkeviin materiaalivirtoihin sek tyturvallisuuden parantamiseen. Ty aloitettiin kartoittamalla vyyhdenvalmistusten ja kmintjen tilanne sek tutkittiin tulevaisuudelle ennustettu kuormitus. Kartoituksen perusteella mietittiin, mit vlttmttmi muutoksia tarvitsee tulevaisuudessa tehd tytapojen, koneiden ja typisteiden suhteen. Lpimenoaikoja tutkittiin ja mietittiin keinoja sen lyhentmiseksi. Edell mainittujen perusteella lhdettiin suunnittelemaan layout, joka toteuttaisi kaikki vaaditut kriteerit mahdollisimman kattavasti. Tyn tuloksena syntyi layout-ehdotus, joka kattaa vaaditut kriteerit kytss oleviin tiloihin ja niiden sijaintiin nhden parhaalla mahdollisella tavalla. Tm ehdotus on varsin varteenotettava, mikli tuotantokyttn suunniteltu ksieristyskone ei sovellu sille tarkoitettuun kytttarkoitukseen, eik nin ollen tule tuotantokyttn. Tll layoutilla on mahdollista parantaa tyturvallisuutta raskaiden taakkojen kuljetusten vhentyess, lyhent lpimenoaikoja turhien siirtelyiden poistuttua ja tehd materiaalivirroista loogisia. Nill parannuksilla varmistuisi tulevaisuuden kuormituksen lpimenon kyseisill osastoilla. Tst lopputyst on hyty ABB:ll kynniss olevalle vyyhdenvalmistus projektille, jonka tehtvn on kehitt vyyhdenvalmistusta. Tmn lisksi projektin tarkoituksena on mietti vyyhdenvalmistukselle uusi layout, mikli se nhdn tarpeelliseksi. Tekemni kartoitus, layout ja parannusehdotukset ovat tarpeellisena pohjatietona tmn projektin edetess. Tekemini parannusehdotuksia on jo osittain otettu kyttn vyyhdenvalmistuksessa. Parannusehdotuksiani tullaan vyyhdenvalmistuksessa toteuttamaan, kokeilemaan ja kehittmn eteenpin viel jatkossakin.
Resumo:
Tutkimus Ilmarisen Suomi ja sen tekijt tarjoaa uutta tietoa ja historiallisen tulkinnan huipputeknologisen Suomen rakentamisesta sodanjlkeisen aikana. Kirja kertoo ESKO-tietokoneen tekijiden monipuolisesta toiminnasta sek koneen kohtalosta 1950-luvulla. ESKOa rakennuttanut Matematiikkakonekomitea (19541960) suunnitteli laitteesta Suomen ensimmist tietokonetta, mutta kirjassa esitetyn tulkinnan mukaan komitealla oli mys laajempia, kansallisia ihanteita ja tavoitteita, kuten kansallisen keskuslaskutoimiston perustaminen. Varhaisia tietokoneita kutsuttiin niiden kytt kuvaavasti matematiikkakoneiksi. Kirja on ensimminen perusteellinen esitys ja samalla ensimminen tutkimus ESKOsta ja sen tekijiden hankkeesta 1950-luvulla. Matematiikkakonekomitean johdossa toimivat aikansa huipputiedemiehet Rolf Nevanlinna ja Erkki Laurila. Vitstutkimuksessa kysytn, miten maan ensimmisen tietokoneen hankkimista perusteltiin, mit Matematiikkakonekomitea oikeastaan teki ja millaisia erityisesti kansallisia motiiveja koneen tekijiden toiminta ilmaisi. Tutkimuksessa kytetn monipuolisesti arkistoaineistoa, kirjallisuutta ja haastatteluja Suomesta, Saksasta ja Ruotsista. Tarkastelussa hydynnetn erityisesti teknologian historian ja yhteiskuntatieteellisen tieteen- ja teknologiantutkimuksen tutkimuskirjallisuutta. Kirjassa tarkastellaan yksityiskohtaisesti sit, miten ESKOn tekijt yhdistivt tekniikan ja kansalliset perustelut sek rakensivat uudenlaista, teknisesti taitavaa Ilmarisen Suomea yhdess ja kilvan muiden tahojen kanssa tuottaen teknologiasta kansallista projektia suomalaisille. Matematiikkakonekomitean ja ESKO-hankkeen tutkimisen perusteella suomalaisten ja teknologian suhteesta voidaan sanoa, ett tekniikasta ei vain tullut kansallinen asia suomalaisille, vaan tekniikasta nimenomaan tehtiin kansallinen projekti, joka ei suinkaan ollut erityisen yksimielinen edes sodanjlkeisen aikana. Tutkimuksen mukaan kotimainen komitea sai paljon aikaan ja tuotti viel merkittvmpi seurauksia. Nin siit huolimatta, ett ESKO valmistui pahasti myhss, vuonna 1960. Komitea mytvaikutti niin IBM:n menestykseen Suomessa, valtiojohtoisen tiedepolitiikan alkuun kuin Nokian edeltjn Kaapelitehtaan elektroniikkaosaamisen syntyyn.
Resumo:
Opinnytetyni oli osa Ikihmisten kuntoutumista tukevat hoito- ja toimintaympristt -hanketta. Hankkeen tavoitteena on arvioida ja kehitt asiakaslheisesti ikihmisten kuntoutumista ja omatoimista selviytymist tukevia sek hoitohenkilkunnan tykyky tukevia toimintaympristj. Opinnytetyni tarkoituksena oli selvitt asukkaiden, henkilkunnan ja omaisten nkemyksi ikihmisten voimaannuttavista toimintatavoista vanhustenkeskuksen pivtoiminnassa. Tutkimuksessa haettiin vastausta seuraavaan kysymykseen: Mit pidetn voimaannuttavina toimintatapoina vanhustenkeskuksen pivtoiminnassa? Tutkimukseen osallistui 61 henkil. Tutkimus oli mrllinen ja kytssni oli valmis aineisto, joka oli kertty kyselylomakkeiden avulla. Tulokset analysoin kuvailevalla tilastollisella menetelmll (keskiarvo) ja graafisin esityksin. Tutkimustulosten mukaan ikihmisten psyykkist, fyysist ja henkist hyvinvointia vahvistivat asiakkaan suoriutuminen itsenisesti pivittisiss toiminnoissa mahdollisimman pitkn. Sosiaalisia suhteita vahvisti eniten se, ett asiakkaalla oli mahdollisuus toimia kuntonsa mukaisessa ryhmss. Palveluihin ja yhteistysuhteisiin liittyviss toimintatavoissa korostui henkilkunnan toiminta yhdess asiakkaan kanssa hnt tukien. Ympristn liittyviss toimintatavoissa vastaajista oli olennaista, ett asiakas voi katsella luontoymprist. Talouteen liittyviss tekijist pidettiin asiakkaan mahdollisuutta hankkia ja kustantaa itselleen apuvlineit. Omatoimisuus on trke ikntyville. He haluavat suoriutua itsenisesti pivittisiss toimissaan. Mys ympristll on vaikutusta kuntoutumiseen. Tulevaisuudessa hoitajien tulisi kiinnitt paremmin huomiota ikkiden voimavaroihin ja hydynt niit aktiivisesti. Opinnytetyn tuloksia voidaan hydynt IKU -hankkeessa, kun kehitetn ikihmisten toimintakyky tukevien toimintatapojen mallia.
