Izsledovanie zolotosoderzhashchikhʹ rudʹ vʹ Metallurgicheskoĭ laboratoriĭ I-oĭ Tomskago tekhnologicheskago instituta.

"Otdelʹnyĭ ottiskʹ izʹ Vestnika O-va i soi︠u︡za sibirskikhʹ inzhenerovʹ."

Nätneutralitet : En intervjustudie om svensk opinionsbildning

Många ställer sig kritiska till mobiloperatörerna Tre och Telias kampanjer då de sägs utmana nätneutraliteten på internet. Journalisten och opinionsledaren Emanuel Karlsten jobbar aktivt med frågan och menar att dessa initiativ är ett kliv i fel riktning. Tidigare studier visar att en reglering kring begreppet nätneutralitet inte varit nödvändig då existerande bestämmelser varit nog. Den pågående debatten i USA skapade tendenser och oro för vart utvecklingen var på väg vilket fick EU att ta ställning i frågan om vad framtida internet ska innebära. Syftet med denna studie är att undersöka hur begreppet nätneutralitet definieras och sägs tillämpas av ett antal aktörer som är aktiva i den svenska debatten kring Tres och Telias reklamkampanjer “Nu släpper vi musiken fri!” och “#Hatahat” som drivande nyhetshändelser. I studien har empiriska materialet samlats in genom kvalitativa intervjuer med respondenter som ansågs vara relevanta för studien genom sin yrkesutövning. Det beskrivande intervjumaterialet kompletteras av en argumentationsanalys. Syftet är att skapa en större och djupare förståelse för argumentationen i debatten om nätneutralitet och Tres och Telias kampanjer. I studien genomfördes även en pilotstudie i form av enkäter, med syfte att få en överblick över människors kunskap kring begreppet nätneutralitet. Många anser att förordningen inom nätneutralitet är slarvigt gjord men den innehåller delar av olika aspekter, det finns ingen entydig definition av nätneutralitet och därför kan begreppet vara svårt att förstå. Detta har orsakat en viss svårighet med insamling av data i form av intervjuer och sammanställning av denna studie. Den nya EU-förordningen säger att mobiloperatörer får förpacka sina erbjudanden till kunderna för att utforma intressanta erbjudanden, så länge man gör det inom ramen så är erbjudandet en affärsmetod. Frågan som består är vart gränsen för diskriminering går? Det handlar om en komplicerad tolkningsfråga och det är Post- och telestyrelsens ansvar att sammanställa förordningen och se till att mobiloperatörer följer dess riktlinjer. 

Shining in the center:central gaze cascade effect on product choice

Consumers' tendency to choose the option in the center of an array and the process underlying this effect is explored. Findings from two eye-tracking studies suggest that brands in the horizontal center receive more visual attention. They are more likely to be chosen. Investigation of the attention process revealed an initial central fixation bias, a tendency to look first at the central option, and a central gaze cascade effect, progressively increasing attention focused on the central option right prior to decision. Only the central gaze cascade effect was related to choice. An offline study with tangible products demonstrated that the centrally located item within a product category is chosen more often, even when it is not placed in the center of the visual field. Despite widespread use, memory-based attention measures were not correlated with eye-tracking measures. They did not capture visual attention and were not related to choice. © 2012 by JOURNAL OF CONSUMER RESEARCH, Inc.

BMI not WHR modulates BOLD fMRI responses in a sub-cortical reward network when participants judge the attractiveness of human female bodies

In perceptual terms, the human body is a complex 3d shape which has to be interpreted by the observer to judge its attractiveness. Both body mass and shape have been suggested as strong predictors of female attractiveness. Normally body mass and shape co-vary, and it is difficult to differentiate their separate effects. A recent study suggested that altering body mass does not modulate activity in the reward mechanisms of the brain, but shape does. However, using computer generated female body-shaped greyscale images, based on a Principal Component Analysis of female bodies, we were able to construct images which covary with real female body mass (indexed with BMI) and not with body shape (indexed with WHR), and vice versa. Twelve observers (6 male and 6 female) rated these images for attractiveness during an fMRI study. The attractiveness ratings were correlated with changes in BMI and not WHR. Our primary fMRI results demonstrated that in addition to activation in higher visual areas (such as the extrastriate body area), changing BMI also modulated activity in the caudate nucleus, and other parts of the brain reward system. This shows that BMI, not WHR, modulates reward mechanisms in the brain and we infer that this may have important implications for judgements of ideal body size in eating disordered individuals.

Center of shelf attention:understanding the role of visual attention on product choice

Two eye-tracking studies and an offline experiment explored the effect of central shelf location on attention and choice. Investigation of the attention process revealed that the central gaze cascade effect, progressively increasing attention focused on the central option predicted choice.

Revisiting the Late Jurassic-Early Cretaceous of the NW South Iberian Basin: new ages and sedimentary environments

The study of the Upper Jurassic-Lower Cretaceous deposits (Higueruelas, Villar del Arzobispo and Aldea de Cortés Formations) of the South Iberian Basin (NW Valencia, Spain) reveals new stratigraphic and sedimentological data, which have significant implications on the stratigraphic framework, depositional environments and age of these units. The Higueruelas Fm was deposited in a mid-inner carbonate platform where oncolitic bars migrated by the action of storms and where oncoid production progressively decreased towards the uppermost part of the unit. The overlying Villar del Arzobispo Fm has been traditionally interpreted as an inner platform-lagoon evolving into a tidal-flat. Here it is interpreted as an inner-carbonate platform affected by storms, where oolitic shoals protected a lagoon, which had siliciclastic inputs from the continent. The Aldea de Cortés Fm has been previously interpreted as a lagoon surrounded by tidal-flats and fluvial-deltaic plains. Here it is reinterpreted as a coastal wetland where siliciclastic muddy deposits interacted with shallow fresh to marine water bodies, aeolian dunes and continental siliciclastic inputs. The contact between the Higueruelas and Villar del Arzobispo Fms, classically defined as gradual, is also interpreted here as rapid. More importantly, the contact between the Villar del Arzobispo and Aldea de Cortés Fms, previously considered as unconformable, is here interpreted as gradual. The presence of Alveosepta in the Villar del Arzobispo Fm suggests that at least part of this unit is Kimmeridgian, unlike the previously assigned Late Tithonian-Middle Berriasian age. Consequently, the underlying Higueruelas Fm, previously considered Tithonian, should not be younger than Kimmeridgian. Accordingly, sedimentation of the Aldea de Cortés Fm, previously considered Valangian-Hauterivian, probably started during the Tithonian and it may be considered part of the regressive trend of the Late Jurassic-Early Cretaceous cycle. This is consistent with the dinosaur faunas, typically Jurassic, described in the Villar del Arzobispo and Aldea de Cortés Fms.

How to achieve gender diversity in top management : A qualitative study of gender equal companies listed on the Swedish stock exchange

Alarming statistics provides that only 10,2 percentage of companies listed on the Swedish stock exchange has achieved gender equality in their top management. The fact is that women being discriminated, since men dominates these positions of power. The study is of a qualitative nature and aims to achieve a deeper understanding and knowledge contribution of how gender equal companies´ has achieved this gender diversity in their top management. Sweden's highest ranking business leaders has been interviewed in order to obtain their view, and the companies they represent, in order to get an answer to what the most important requirements has been in the achievement. The study's main result has shown that strong core values and corporate culture are basic and required condition for a successful gender equality strategy. A deliberate or emergent strategy can then be successfully implemented, and it is mainly the impact of structural barriers that determine which strategy a company uses. At a deliberate strategy, following measures are in additional to core values and corporate cultural crucial; commitment towards gender equality, a specific plan with clear objectives, and a conscious objective recruitment process. The result found aboute these two factors and three measures also identified a required specific order to follow in order to achieve gender diversity in top management. These findings, which in a near future, aims to contribute to a more gender equal Sweden.

Laborativt arbete i skolans naturorienterade ämnen i årskurs 4-6 : En observations- och intervjustudie om lärares arbete och uppfattningar om laborativt arbete

Föreliggande studie har sin grund i PISA:s och TIMSS resultat där det pekas på att kunskapsutveckligen mellan årskurs 4 och årskurs 8 är svag. Laborativt arbete har visat sig ha effekt på elevers lärande, varför denna studies syfte är att undersöka hur några mellanstadie­lärare använder sig av ett laborativt arbetssätt i undervisningen i de naturorienterade ämnena, och vad de har för uppfattningar och erfarenheter av det från sin yrkesutövning. För att besvara studiens syfte, formulerades följande frågeställningar: I vilka sammanhang används ett laborativt arbetssätt, hur använder sig lärarna av ett laborativt arbetssätt i undervisningen och vad uppger lärarna att de har för syfte med det laborativa arbetet? En kvalitativ metod har använts i denna studie, där lärares arbete med laborativt arbete har observerats, varpå en intervju med var och en av dem har gjorts. Studien visar att laborativt arbete är ett inslag i samtliga deltagande lärares undervisning, och alla anser att arbetssättet är viktigt. Vad som skiljer deras arbeten åt är hur laborationerna går till och sedan bearbetas.  Syftena de uppger att de har med det laborativa arbetet är att eleverna lär sig saker genom laborationer som de inte kan lära sig på annat vis, att variera undervisningen, perceptuella preferenser och att elever lär på olika vis, att det är viktigt för elever att kunna ställa hypoteser, att följa läroplanen, att arbeta för elevers livslånga lust att lära, att konkretisera undervisningen, att eleverna själva ska få pröva och inte enbart ha undervisning om någonting som inte inkluderar någonting konkret, för att få större förståelse och för att komma fram till hur saker fungerar.  Alla lärare uppgav att de berättar om syftet med laborationerna för sina elever, men mina observationer visade att alla utom en gjorde det.

Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä–Mankala : Yleissuunnitelma

Valtatie 12 on yksi Suomen tärkeimmistä poikittaisyhteyksistä sekä henkilöliikenteelle että elinkeinoelämän kuljetuksille. Se toimii merkittävänä raskaan liikenteen kuljetusreittinä Länsi- ja Kaakkois-Suomen välillä sekä myös yhteytenä satamiin ja rajanylityspaikoille. Yhteysväli Lahti–Kouvola on keskeinen osa Salpausselän liikennekäytävää ja kuuluu Euroopan laajuiseen kattavaan liikenneverkkoon (TEN-T). Tien varressa on runsaasti teollisuutta ja tie toimii Lahden ja Kouvolan kaupunkiseutujen työmatkaliikenteen yhteytenä, joka näkyy vilkkaana arkiliikenteenä. Valtatielle 12 on Uudenkylän ja Tillolan välille on laadittu samanaikaisesti ja samassa suunnitteluprosessissa kaksi yleissuunnitelmaa väleille Uusikylä–Mankala ja Mankala–Tillola. Tämän Uusikylä–Mankala yleissuunnitelman suunnittelualue rajautuu lännessä Nastolan Uudenkylän eritasoliittymään ja idässä Mankalaan Iitin kunnan länsirajan tuntumaan. Suunnittelualueen pituus on noin 10 kilometriä ja se sijoittuu Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson maakuntien sekä Lahden kaupungin (entinen Nastola) ja Iitin kunnan alueille. Yleissuunnitelmassa on selvitetty ensin valtatieverkon puutteet ja ongelmat sekä palvelutasotavoitteet. Tämän jälkeen on suunniteltu valtateiden ja muiden väylien periaateratkaisut sekä selvitetty niin tilantarve, suhde ympäröivään maankäyttöön ja vaikutukset. Myös mahdollisuudet hankkeen vaiheittain toteuttamiseksi on käsitelty. Yleissuunnitelmassa on tarkennettu ratkaisuja, vaikutusarviota ja liikenteen, maankäytön ja ympäristön lähtötietoja. Päätavoitteena on ollut selvittää pääteiden ja muun tie- ja katuverkon kehittämisen periaatteet niin, että nykyiset palvelutasopuutteet saadaan poistettua ja valtatie 12 vastaa sille asetettuja vaatimuksia liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta. Osana suunnitelmaa on esitetty toimenpiteet meluhaittojen torjumiseksi ja ympäristövaikutusten lieventämiseksi. Valtatie 12 parannetaan korkealuokkaiseksi ja laatutasoltaan yhtenäiseksi keskikaiteelliseksi ja eritasoliittymin varustetuksi ohituskaistatieksi noin 10 kilometrin matkalla tarvittavine tie-, katu- ja liittymäjärjestelyineen. Valtatien 12 käytävään muodostuu jatkuva rinnakkaistie. Lisäksi tehdään meluntorjuntaa ja pohjavesialueet suojataan.

Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta–Nuijamaa : Hanke-esite

Valtatien 13 osuus Lappeenrannasta Nuijamaalle kuuluu Euroopan komission päättämään Suomen kattavaan liikenneverkkoon TEN-T. Tieosuus on maan toiseksi tärkein kansainvälisen liikenteen yhteys kuljetuksille ja henkilöliikenteelle. Valtatie 13 kulkee maan poikki länsirannikolta Kokkolasta Lappeenrantaan ja siitä edelleen Nuijamaan rajanylityspaikan kautta Venäjän puolelle Viipuriin. Valtatie 13 palvelee osaltaan myös paikallista liikkumista Nuijamaan kylätaajaman ja Lappeenrannan välillä. Erityisesti Mustolan alueelle ja myös osittain Nuijamaan raja-aseman läheisyyteen suunnitellut ja jo osittain toteutuneet maankäytön kaupalliset palvelut lisäävät voimakkaasti kasvaessaan myös seudullista liikennettä suunnitteluosuudella. Nuijamaan raja-asema on ollut Suomen itärajan toiseksi vilkkain tieliikenteen rajanylityspaikka. Rajanylityspaikan kautta kulki vuonna 2015 noin miljoona ajoneuvoa ja 2,4 miljoonaa matkustajaa. Venäjän ja Suomen valtioiden välisen liikenteen kasvu on ollut voimakkainta Kaakkois-Suomessa ja sille on edelleen perusteltuja kasvuodotuksia, vaikka viime aikoina liikenne on merkittävästi vähentynyt. Myös tavaraliikenteellä on potentiaalia lisääntyä viimeaikaisesta. Suunnittelualueeseen kuuluu valtatien 13 (16,6 km) lisäksi valtatien 6 länsipuolinen valtatien 13 jatke Karjalantie (mt 3821) (1,2 km). Yleissuunnitelmassa on selvitetty valtatien 13 puutteet ja ongelmat, palvelutasotavoitteet, valtatien 13 ja muiden väylien periaateratkaisut tilantarpeineen, suhde ympäröivään maankäyttöön, vaikutukset sekä mahdollisuudet vaiheittain toteuttamiseksi. Päätavoitteena on ollut selvittää valtatien 13 ja muiden väylien kehittämisen periaatteet niin, että palvelutasopuutteet saadaan poistettua ja valtatie 13 vastaa sille asetettuja vaatimuksia liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta. Osana suunnitelmaa on esitetty toimenpiteet meluhaittojen torjumiseksi ja ympäristövaikutusten lieventämiseksi. Valtatie 13 parannetaan nykyisellä paikallaan korkealuokkaiseksi nelikaistaiseksi valtatieksi tarvittavine tie-, katu- ja liittymäjärjestelyineen. Vastakkaiset ajosuunnat on erotettu toisistaan rakenteellisesti ja kaikki valtatien liittymät ovat eritasoliittymiä.

Effect of insulin resistance on monounsaturated fatty acid levels : a multi-cohort non-targeted metabolomics and mendelian randomization study

Insulin resistance (IR) and impaired insulin secretion contribute to type 2 diabetes and cardiovascular disease. Both are associated with changes in the circulating metabolome, but causal directions have been difficult to disentangle. We combined untargeted plasma metabolomics by liquid chromatography/mass spectrometry in three non-diabetic cohorts with Mendelian Randomization (MR) analysis to obtain new insights into early metabolic alterations in IR and impaired insulin secretion. In up to 910 elderly men we found associations of 52 metabolites with hyperinsulinemic-euglycemic clamp-measured IR and/or β-cell responsiveness (disposition index) during an oral glucose tolerance test. These implicated bile acid, glycerophospholipid and caffeine metabolism for IR and fatty acid biosynthesis for impaired insulin secretion. In MR analysis in two separate cohorts (n = 2,613) followed by replication in three independent studies profiled on different metabolomics platforms (n = 7,824 / 8,961 / 8,330), we discovered and replicated causal effects of IR on lower levels of palmitoleic acid and oleic acid. A trend for a causal effect of IR on higher levels of tyrosine reached significance only in meta-analysis. In one of the largest studies combining "gold standard" measures for insulin responsiveness with non-targeted metabolomics, we found distinct metabolic profiles related to IR or impaired insulin secretion. We speculate that the causal effects on monounsaturated fatty acid levels could explain parts of the raised cardiovascular disease risk in IR that is independent of diabetes development.

Vegan matka Asian ja Europan ympäri ynnä historiallinen katsahdus edellisiin pitkin vanhan mailman pohjoisrannikkoa tehtyihin löytöretkiin A. E. Nordenskiöld'iltä ; [suomentanut Frans Gideon Bergroth] - Edellinen osa

Nimiösivulla myös: Suomennos.

Structure et biogéographie des communautés de pico- et de nanoeurcaryotes pélagiques autour de l'archipel du Svalbard

L’Arctique s’est réchauffé rapidement et il y a urgence d’anticiper les effets que cela pourrait avoir sur les protistes à la base de la chaîne alimentaire. Le phytoplancton de l’Océan Arctique inclut les pico- et nano-eucaryotes (0.45-10 μm diamètre de la cellule) et plusieurs de ceux-ci sont des écotypes retrouvés seulement dans l’Arctique alors que d’autres sont introduits des océans plus méridionaux. Alors que les océans tempérés pénètrent dans l’Arctique, il devient pertinent de savoir si ces communautés microbiennes pourraient être modifiées. L’archipel du Svalbard est une région idéale pour observer la biogéographie des communautés microbiennes sous l’influence de processus polaires et tempérés. Bien qu’ils soient géographiquement proches, les régions côtières entourant le Svalbard sont sujettes à des intrusions alternantes de masses d’eau de l’Arctique et de l’Atlantique en plus des conditions locales. Huit sites ont été échantillonnés en juillet 2013 pour identifier les protistes selon un gradient de profondeur et de masses d’eau autour de l’archipel. En plus des variables océanographiques standards, l’eau a été échantillonnée pour synthétiser des banques d’amplicons ciblant le 18S SSU ARNr et son gène pour ensuite être séquencées à haut débit. Cinq des sites d’étude avaient de faibles concentrations de chlorophylle avec des compositions de communauté post-efflorescence dominée par les dinoflagellés, ciliés, des alvéolés parasites putatifs, chlorophycées et prymnesiophytées. L’intrusion des masses d’eau et les conditions environnementales locales étaient corrélées avec la structure des communautés ; l’origine de la masse d’eau contribuant le plus à la distance phylogénétique des communautés microbiennes. Au sein de trois fjords, de fortes concentrations de chlorophylle sous-entendaient des activités d’efflorescence. Un fjord était dominé par Phaeocystis, un deuxième par un clade arctique identifié comme un Pelagophyceae et un troisième par un assemblage mixte. En général, un signal fort d’écotypes liés à l’Arctique prédominait autour du Svalbard.

Niskapietiläntie, Ruokolahti, Rautjärvi : Museotien hoito- ja ylläpitosuunnitelmat

Niskapietiläntien museotie on Ruokolahden ja Rautjärven kuntien alueella tiellä 3891. Museotiejakso on pituudeltaan 19,5 kilometriä. Sen länsipää on levähdysalueen kohdalla, jonka tierekisteriosoite on 3981/1/6330. Itäpäässä museotie liittyy Miettiläntiehen (tie 3991). Niskapietiläntien museotien ulkopuolinen itäosa Ruokolahden Immolan ja Huhtasen kohdalla sijoittuu tiiviiseen taajamarakenteeseen. Immolassa on entisen sotilaslentokentän kasarmialue, joka on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (RKY). Museokohteena Niskapietiläntie on periaatteessa helposti saavutettava, mutta käytännössä vaikeasti löytyvä siitäkin huolimatta, että sille ohjaavat museotieopasteiden lisäksi Via Karelia-tien opasteet. Museotien opastaulut ovat uusia ja asianmukaisia, mutta niissä museotiejakso on merkitty virheellisesti, liian pitkäksi länsiosastaan. Niskapietiläntie on liitetty Liikenneviraston (silloin Tie- ja vesirakennuslaitoksen) museokohdekokoelmaan vuonna 1989. Se edustaa kokoelmapolitiikassa mainittuja tieliikennehistoriallisia ajanjaksoja, ”1600- ja 1700-lukujen tieverkon rakentuminen” ja ”1800-luvun tieverkon täydentyminen”. Tietopohja on ollut hatara sekä museokohdetta valittaessa että kokoelmapolitiikan arvotuksessa. Tämän hoito- ja ylläpitosuunnitelman yhteydessä on käynyt ilmeiseksi, että tie on syntynyt vasta 1700-luvun puolivälin tienoilla ja liittyy Venäjän ensisijaisesti sotilaallisiin tavoitteisiin. Tien merkitys valtakunnalliselle liikenteelle alkaa 1800-luvulta, kun postin kuljetus aloitettiin ja tielle perustettiin kestikievarit, mitä on yleensä pidetty maantien tunnusmerkkinä. Vuosina 1938–1957 Niskapietiläntien museojakso oli osa valtateitä 6 ja 14. Selkeimmin se edustaa kokoelmapolitiikan ajanjaksoa: ”Vuoden 1938 valtatieluokitus ja sen merkitys”. Tien sotilaallinen arvo oli keskeinen vuonna 1936, kun Viipurin läänin kansanedustajat esittivät tien parantamista. Tien parantaminen aloitettiin vuonna 1938. Jatkosodan alussa Niskapietiläntien maasto oli suomalaisten sotajoukkojen lähtöalue. Tienvarren asukkaiden kylätoiminta on poikkeuksellisen aktiivista, mikä huipentuu vuosittaiseen, jo perinteiseen Museotiepäivään. Tien sotilaallista perinnettä on myös elävöitetty ja reservikasarmialue on kunnostettu muistomerkiksi. Niskapietiläntie kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon (RKY). Niskapietilän museotien linjaus ja mäkisyys sekä maa- ja metsätalousmaisema ovat säilyneet toisiaan täydentävänä kokonaisuutena ja kuvaavat edustavasti suomalaisia maanteitä 1800-1900-lukujen taitteen molemmin puolin sekä valtateitä 1930-luvulta 1950-luvulle. Tien kunto on museaalisessa näkökulmassa hyvä. Myös sen ympäristö vastaa historiallista arvoaan. Hoito- ja ylläpitosuunnitelman tavoitteena on säilyttää Niskapietiläntie ensisijaisesti todisteena Suomen ensimmäisistä valtateistä. Tien säilyneisyys museointihetken (1989) asussa edellyttää hienovaraisia toimenpiteitä, joissa erityisesti otetaan huomioon tien liittyminen ympäristöönsä. Toimenpiteillä pyritään korostamaan tien ja sen ympäristön tulkittavuutta. Suunnitelmassa on esitetty toimenpiteitä tien ja sen lähiympäristön kehittämiseksi ja hoitamiseksi sekä tienpitäjän että maanomistajien näkökulmasta. Suunnitelma sisältää alueurakkaan sisällytettävät tieympäristön hoitotoimenpiteet sekä kohteen ympäristön kunnostustoimenpiteitä ja suuntaviivoja tien mahdolliselle korjaukselle.