Sept Papillons de Kaija Saariaho: uma análise dos elementos técnico-interpretativos

Sept Papillons by Kaija Saariaho is a relevant piece in the contemporary cello repertoire. This research aims to study the context of the piece and approaches the technical and musical challenges presented in the work. As a methodological procedure, authors like MOISALA (2009) and VICTORIO (2015) were studied, giving basis to the understanding of the compositional process and to the analysis of the gestures proposed by the composer. Following, an interview was carried out with Natasha Farny, a cellist recognized for her performance of the work and utilized as reference, together with the Korean cellist Seung Ri Jung´s performance and the recording of Anssi Karttunen, to whom the piece was dedicated. Whilst the research of the bibliographical material and the interviews were taking place, the piece was studied and performed at the Masters of Music Program at UFRN. The experience obtained by the recitals and the research resulted in suggestions for cellists interested in its study and performance.

Ikuisesta runsaudensarvesta uppoaviin paratiisisaariin. Muuttuvan maailman kuvauksia suomalaisissa kaukomatkakertomuksissa

Nykypäivän matkakirjallisuuden suurimpia haasteita on se, miten yhdistää globalisoituvan maailman kuvaaminen lajityyppiin, jonka kuvastoa ovat perinteisesti hallinneet tallaamattomat polut, neitseelliset paratiisirannat sekä kulttuurien eksoottinen toiseus. Tämä tutkielma tarkastelee sitä, millaista kuvaa muuttuvasta maailmasta suomalaiset matkakirjailijat ovat luoneet. Tutkielma sijoittuu ekokriittisen sekä postkolonialistisen kirjallisuudentutkimuksen välimaastoon, jossa painottuu vahva kytkös konkreettiseen maailmaan. Kohdeteoksina on neljä kaukomatkakertomusta eri ajoilta: Tapio Hiisivaaran Myrkkynuolia, kahvia, banaaneja (1945), Tuomas Vennon Katoavaa Grönlantia (1960), Annikki Sankarin Afrikkalainen uni (1984) ja Pirkko Lindbergin SOS Tuvalu (2004). Kohdeteosten avulla käydään läpi eurooppalaisen maisemakuvauksen vanhoja traditioita, joita teokset sekä uusintavat että uudistavat. Matkailijan omat halut ja pelot ilmenevät usein matkakuvauksissa esimerkiksi paratiisien ja helvettien sekä ikuisen rauhan ja ajattomuuden teemoina, ja samankaltaisesti määrittyy myös matkailijan suhde muihin olentoihin. Matkalla tapahtuvat kohtaamiset rikkovat omien ennakkokäsitysten varaan rakennettuja olettamuksia, sillä äärimmäistä kuvaa voi pitää yllä vain, jos asioita tarkastelee etäältä. Kohdeteoksia vertailemalla piirtyy kuva maapallon muuttumisesta luonnonvaroiltaan yltäkylläisestä runsaudensarvesta saasteiden tahrimaksi maailmankyläksi. Pelko länsimaalaisen kulttuurin globaalista leviämisestä ilmenee kohdeteoksissa vahvana, mikä näkyy esimerkiksi primitiivisyyden ihannointina. Tulevaisuuden matkakuvauksissa ilmastonmuutos saattaa toisaalta voimistaa tätä vastakohta-asetelmaa, mutta toisaalta myös luoda yhtenäisempää, koko ihmiskunnan laajuista perspektiiviä. Yksi tärkeimmistä nykypäivän matkakirjallisuuden lajityyppiä uudistavista kerronnan tavoista on moniperspektiivisyys, joka nostaa esille myös kertojan kokemusmaailman ulkopuolisia näkökulmia. Sen valossa koskemattomien idyllienkään ei tarvitse olla matkakirjallisuudelta kiellettyjä aiheita, sillä ne voidaan nähdä vain yhtenä perspektiivin palasena sekä kaunokirjallisen ilmaisun tehokeinoina. Tutkielma osoittaa, miten konkreettisten paikkojen fiktiivisillä esityksillä on voima vahvistaa paikan tunnetta ja siten tuottaa läheistä suhdetta kaukaisiinkin paikkoihin.

An Assessment to Toxicological Risk of Pesticide Exposure

On the one hand, pesticides may be absorbed into the body orally, dermally, ocularly and by inhalation and the human exposure may be dietary, recreational and/or occupational where toxicity could be acute or chronic. On the other hand, the environmental fate and toxicity of the pesticide is contingent on the physico-chemical characteristics of pesticide, the soil composition and adsorption. Human toxicity is also dependent on the exposure time and individual’s susceptibility. Therefore, this work will focus on the development of an Artificial Intelligence based diagnosis support system to assess the pesticide toxicological risk to humanoid, built under a formal framework based on Logic Programming to knowledge representation and reasoning, complemented with an approach to computing grounded on Artificial Neural Networks. The proposed solution is unique in itself, once it caters for the explicit treatment of incomplete, unknown, or even self-contradictory information, either in terms of a qualitative or quantitative setting.