Inkeri Vikainen - äidinkielen opetuksen tutkimuksen uranuurtaja

Inkeri Vikainen (o.s. Laurinen, 1914-1994) oli Suomen ensimmäinen kasvatustieteen naisprofessori.

Virtavesien vedenlaadun jatkuvatoiminen mittaaminen : Käytännön opas

Automaattisilla mittausjärjestelmillä voidaan saada luotettavaa ja reaaliaikaista tietoa veden laadusta. Oppaassa keskitytään optisiin antureihin. Jatkuvatoimisista mittareista on todettu olevan hyötyä etenkin tilanteissa, joissa veden laadussa on suurta ja nopeaakin vaihtelua ja johon perinteisellä vesinäytteenotolla ei ole mahdollista päästä kiinni. Nykyaikaiset laitteistot koostuvat erilaisista antureista, tietoa keräävistä antureista sekä tiedonsiirto- ja hallintalaitteista. Mittareiden tuottaman aineiston avulla on tarkennettu jokien ravinnekuormituslaskelmia (Valkama ym. 2008, Vartiainen ym. 2014, Koskiaho ym. 2015a) sekä arvioitu vesiensuojelutoimenpiteiden tehokkuutta (Ekholm ym. 2012, Valkama & Salminen 2014, Koskiaho ym. 2015b). Jatkuvatoimisia vedenlaatumittareita on käytetty menestyksekkäästi myös virtavesien vedenlaadun seuraamisessa esimerkiksi kaivostoiminnan ja ruoppausten yhteydessä. Tietoa on saatu myös poikkeuksellisista päästöistä kuten jätevesi, teollisuus, rakentamisen vaikutukset, sekä osana yhteistarkkailua. Mittari valitaan aina käyttötarkoituksen ja kohteen olosuhteiden mukaan. Tämän oppaan tavoitteena on auttaa uutta käyttäjää laitteen hankintaan, käyttöön ja aineiston käsittelyyn liittyvissä käytännön kysymyksissä.

Atmospheric concentrations of organic pollutants in the Arctic between 1993-2006

Continuous and comparable atmospheric monitoring programs to study the transport and occurrence of persistent organic pollutants (POPs) in the atmosphere of remote regions is essential to better understand the global movement of these chemicals and to evaluate the effectiveness of international control measures. Key results from four main Arctic research stations, Alert (Canada), Pallas (Finland), Storhofdi (Iceland) and Zeppelin (Svalbard/Norway), where long-term monitoring have been carried out since the early 1990s, are summarized. We have also included a discussion of main results from various Arctic satellite stations in Canada, Russia, US (Alaska) and Greenland which have been operational for shorter time periods. Using the Digital Filtration temporal trend development technique, it was found that while some POPs showed more or less consistent declines during the 1990s, this reduction is less apparent in recent years at some sites. In contrast, polybrominated diphenyl ethers (PBDEs) were still found to be increasing by 2005 at Alert with doubling times of 3.5 years in the case of deca-BDE. Levels and patterns of most POPs in Arctic air are also showing spatial variability, which is typically explained by differences in proximity to suspected key source regions and long-range atmospheric transport potentials. Furthermore, increase in worldwide usage of certain pesticides, e.g. chlorothalonil and quintozene, which are contaminated with hexachlorobenzene (HCB), may result in an increase in Arctic air concentration of HCB. The results combined also indicate that both temporal and spatial patterns of POPs in Arctic air may be affected by various processes driven by climate change, such as reduced ice cover, increasing seawater temperatures and an increase in biomass burning in boreal regions as exemplified by the data from the Zeppelin and Alert stations. Further research and continued air monitoring are needed to better understand these processes and its future impact on the Arctic environment.