Albert Einstein with unidentified man; Berlin Portraits Groups; Men

Digital Image

Albert Einstein; Berlin Portraits; Men

Digital Image

Albert Einstein Commemorative Medal

Obverse: A likeness of Einstein according to the sculpture seen in the entrance to the Mathematics Institute of the Hebrew University of Jerusalem. Reverse: A mathematical formula in Einstein's handwriting.

Queens Bet Din Gittin / Rabbi Faber Records. 1947-1994 (bulk 1974-1992)

This is a collection of the records of Rabbi Salamon Faber, Chair of the Queens Bet Din or Rabbinic Court, concerning the gittin (plural of get, Jewish religious divorces) that the Queens Bet Din granted between 1947 and 1992. These records include Rabbi’s Faber’s personal notes about the gittin, correspondence with the husband and wife and with any other concerned parties, copies of civil and religious marriage and divorce documents, divorce contracts signed by the husband, and copies of conversion certificates.

Albert and Maya Einstein Teacups.

Two cups and two saucers used for chocolate. The Einstein children's portraits are emblazoned on these delicate teacups, presumably by their parents, as these come from the family collection.

Schoolman family papers, undated, 1889-1994

The Schoolman Papers reflect Dr. Albert P. and Mrs. Bertha Schoolmans' staunch dedication to Jewish education, Jewish causes, and Israel. Bertha Schoolman, a lifelong member of Hadassah, assisted thousands of Israeli youth as chairman of the Youth Aliyah Committee. Her diaries, photos, scrapbooks, and correspondence record her numerous visits to Israel on which she helped set up schools, met with Israeli dignitaries, and participated in Zionist Conferences and events. The collection includes a 1936 letter from Hadassah founder, Henrietta Szold, praising Mrs. Schoolman's work as well as a letter from the father of Anne Frank, thanking Mrs. Schoolman for naming a Youth Aliyah center the "Anne Frank Haven" after his later daughter.

Jewish Historical Committee (Boston, Mass.) minutes, 1947.

Contains the minutes of the Committee, which was sponsored by the Associated Synagogues of Massachusetts, for the purpose of collecting and preserving material concerning the history of Boston Jewry.

Franks family papers, 1711-1821, [1965-1968].

Contains business correspondence, accounts and documents relating to Jacob Franks of New York, his two sons, Moses and David, a nephew, Isaac, and a John Franks of Halifax, possibly a member of the family.

Temple Beth El (Helena, Ark.) records, undated, 1875-2006.

The records of Temple Beth El offer a valuable insight into a small town Southern Jewish community. The community members, composed mainly of German Jews devoted to Reform movement, participated actively in charity work and mutual benefit societies, and maintained a close relationship with Jewish communities throughout the South. Contributors to the Southern economy, their synagogue activities often reflect their business interests; a bale of cotton was once used in a fundraising auction. The strength of their Jewish commitment is reflected in their efforts to keep the synagogue active, despite difficulties in hiring and maintaining Rabbis for the pulpit.

Fabian family collection 1827-1875

Three original documents: citizenship certificate and oath for Israel Fabian (June 23, 1827); certificate of family name and Prussian citizenship for Israel Fabian (December 21, 1838); appointment of widow Fabian as quartermaster (September 14, 1875).

Old master prints from the collection of the late Dr. Albert W. Blum.

Sotheby’s press release on occasion of an auction in New York, 1988 with a short biographical abstract of Albert Blum.

Eugene Katz Collection 1947-1992

Various materials pertaining to the recollections of Eugene (Egon) Katz about his life in the 1920s and 1930s in Barntrup in North Rhine-Westphalia, Germany.

Gertrud and Louis Stern Collection 1932-1947

Gisela Simon, née Stern was born 1931, the daughter of the butcher Louis Stern (born 1891 in Abterode) and Gertrud Stern née Fackenheim (born 1898 in Halle a.d.S.). The family was deported to Theresienstadt in 1942 and immigrated to the United States after liberation.

Museo yhteiskunnan peilinä? - pääkaupunkiseudulle perustetut kulttuurihistorialliset museot 1875-2010

Tässä pro gradu –tutkielmassa tarkastellaan museoita osana yhteiskunnan historiakulttuuria; niitä tapoja joiden pohjalta käsityksiä menneestä tuotetaan ja käytetään. Aihetta lähestytään kysymällä millaisia kulttuurihistoriallisia museoita pääkaupunkiseudulle on perustettu ja millaiset teemat eivät ole olleet museon arvoisia. Tutkielmassa selvitetään onko pääkaupunkiseudulle perustetuissa kulttuurihistoriallisissa museoissa havaittavissa ajallista aaltoa sen suhteen millaisille aiheille on perustettu oma museo. Lopuksi pohditaan esimerkkitapausten valossa sitä, miten erilaisia teemoja edustavien museoiden perustamistarvetta on perusteltu omana aikanaan. Etsimällä vastauksia tutkimuskysymyksiin pyritään samalla hahmotetaan sitä, millaista yhteiskunnallista historiakulttuuria museot ovat olleet osa. Työn ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin millaisia kulttuurihistoriallisia museoita pääkaupunkiseudulla on ollut. Museoviraston ja Suomen museoliiton aineistojen avulla on listattu kooste vuosien 1875-2010 välillä pääkaupunkiseudulla olleista museoista. Museoiden perustamiseen ja museokentältä katoamiseen liittyvää koostetta on täydennetty Helsingin matkailuyhdistyksen julkaisujen tiedoilla sekä museoiden omilla tiedonannoilla. Tutkielman museot on luokiteltu edustamiensa teemojen mukaan. Tarkoituksena on ollut hahmotella miten pääkaupunkiseudun kulttuurihistoriallisten museoiden kenttä on muuttunut 135 vuoden aikana. Työn toisessa vaiheessa tarkasteltiin neljän esimerkkitapauksen kautta museokentän ajallista muutosta ja sitä millaisia perusteluita museoiden perustamiselle on annettu sekä millaista keskustelua museon perustamisesta on omana aikanaan käyty. Esimerkkitapausten tarkastelun lähteinä käytettiin arkistomateriaalia, aikakauden lehdissä museoista käytyä keskustelua ja museoista kirjoitettuja historiikkeja. Pääkaupunkiseudun kulttuurihistoriallisissa museoissa on tutkielman mukaan havaittavissa löyhä ajallinen muutos. Kulttuurihistoriallisten museoiden edustamat historian kertomukset ovat muuttuneet ja pirstaloituneet 135 vuoden aikana virallisesta, kansallisesta historian kertomuksesta kohti useita pienempiä historian kertomuksia ja erilaisten ryhmien omaa historiaa. 1800-1900-lukujen taitteessa perustettiin pääosin valtiollisia ja instituutioiden historiaan keskittyneitä museoita sekä suurmiehille omistettuja henkilöhistoriallisia museoita. Valtiolliset ja henkilöhistorialliset teemat näkyvät museoissa läpi koko tutkielman tarkasteluajanjakson. Kansallisen historian katse suuntasi paikalliseen 1900-luvun alussa ja 1980-luvulla, jolloin perustettiin erityisen paljon paikallishistoriallisia ja alueellisia museoita. 1970-1990-luvuilla museokenttää hallitsivat monet tekniikkaan, teollisuuteen ja yrityshistoriaan keskittyneet museot. Tultaessa 2000-luvulle museot edustivat lapsiin, nuoriin, koulutukseen ja monikulttuurisuuteen liittyviä teemoja. Tutkielman toisen vaiheen esimerkkitapausten tarkastelu osoitti, että erilaisia teemoja edustavien museoiden perustamistarvetta perustellaan hyvin samankaltaisesti. Niin 1800-luvun lopussa kuin 1900-luvun lopussa museoiden tarvetta perusteltiin kasvatus- ja sivistystyöllä ja aihealueen arvostuksen kasvulla. Museon perustamisen koettiin osoittavan Suomen kuuluvan osaksi länsimaisia sivistysyhteiskuntia. Museoiden perustamisen taustalla on usein ollut asiaa ajanut yhdistys. Kuitenkin museohanke on ollut vuosikausien projekti ja konkretisoitunut usein vasta kun museon tiloihin ja talouteen liittyvät kysymykset on saatu kuntoon. Tutkielman loppupäätelmien myötä hahmottui monia historiantutkimuksellisen lisätarkastelun arvoisia aiheita museoista osana yhteiskunnan historiakulttuuria. Avainsanat – Nyckelord – Keywords kulttuurihistorialliset museot, historiakulttuuri, historiankäyttö, yhteiskunta