Pellolta pöytään: kuluttajien näkemyksiä lähiruoasta arvontuottajana

Kiinnostus lähiruokaa kohtaan on lisääntynyt viime vuosina nopeasti. Kuluttajat ovat yhä tietoisempia siitä, millaisia elintarvikkeita he kuluttavat ja monella on kasvava tarve saada lisätietoa elintarvikkeiden alkuperästä, tuotantotavoista sekä elintarvikeketjujen turvallisuudesta. Kuluttajien elintarvikkeisiin kohdistamat odotukset ovat luoneet vahvan kasvualustan lähiruoan kysynnälle ja lähiruokasektorin laajenemiselle. Samalla tutkijoiden kiinnostus lähiruokaa kohtaan on lisääntynyt. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaista arvoa erilaiset kuluttajat kokevat lähiruoasta saavansa ja millaisia näkemyksiä kuluttajilla on lähiruoasta tuotteena. Tutkimuksen alaongelmina on selvittää, miten kuluttajat ymmärtävät lähiruoka-käsitteen, millaista arvoa kuluttajat kokevat lähiruokatuotteista saavansa sekä mitkä tekijät vaikuttavat lähiruoan kulutukseen. Tutkimuksessa vertaillaan lähiruokaa suosivien kuluttajien ja niin sanottujen keskivertokuluttajien eli ruoan alkuperään neutraalisti suhtautuvien kuluttajien lähiruokaan liittämiä arvoja ja kulutustottumuksia. Kuluttajat viime kädessä päättävät lähiruokatuotteiden tuottaman arvon, ja siksi kaupan ja valmistajien on tärkeää tuntea kuluttajien lähiruokaan liittämiä näkemyksiä. Vain tällä tavoin kauppa voi vastata erilaisten kuluttajien kysyntään, edistää omaa markkina-asemaansa asiakaslähtöisesti ja kohentaa kuluttajamielikuvia. Tutkimusaineisto kerättiin neljässä ryhmähaastattelussa, jotka toteutettiin teemahaastatteluina. Kaksi ryhmistä muodostui lähiruokaa suosivista kuluttajista ja kaksi keskivertokuluttajista. Keskivertokuluttajat pyrittiin löytämään lumipallo-otannan avulla ja lähiruokaa suosivat kuluttajat eliittiotannalla lähituotteita suosivista ruokapiireistä. Haastateltavat määrittelivät aiempien tutkimuksien tavoin lähiruoan tuotannon ja tuotteissa käytettyjen raaka-aineiden alkuperän etäisyyden perusteella mahdollisimman lähellä tuotetuksi. Uusina näkökulmina tuotiin esiin lähiruoan eri hankintakanavat sekä läheisyyden tulkinta joustavana käsitteenä. Lähiruokaa ostetaan hyvin perinteisistä myymälöistä, mutta erityisesti suoraan tuottajilta. Myös tuttavien välityksellä haastateltavat saivat paljon lähituotteita käsiinsä. Lähiruoan hankinnan suurimmiksi haasteiksi koettiin tuotteiden heikko saatavuus ja korkeampi hinnoittelu. Myös lainsäädännön ja lähiruoan hankalan tunnistettavuuden koettiin vaikuttavan lähiruoan ostoon. Lähiruoan arvostus liittyi Holbrookin (1999) typologian arvoista erityisesti tehokkuuteen, erinomaisuuteen ja eettisyyteen. Lähiruoan kulutusta ohjasi ja motivoi tuotteiden helppo saatavuus, laadukkuus ja ainutlaatuisuus, eettisyys, perinteiden arvostus ja tottumus ostaa tiettyjä lähituotteita. Lähiruoan etsimisen aiheuttamat uhraukset koetaan jopa suuremmiksi, kuin lähiruoan erinomaisuuden kuluttajille tarjoamat hyödyt. Tästä syystä lähiruoan määritelmän selkeyttämisen voidaan olettaa vaikuttavan niin lähiruoan kulutuksen lisääntymiseen, kauppojen lähiruokavalikoiman laajenemiseen kuin lähiruoan arvostukseenkin. Lisäksi kauppa voisi yhteistyössä lähiruoan tuottajien kanssa parantaa lähiruoan saatavuutta, tunnistettavuutta ja lähiruokaostosten teon elämyksellisyyttä esimerkiksi myymälämarkkinoinnin ja myymäläsuunnittelun keinoin. Myös lähituotteiden korkeampi hinta tulisi perustella kuluttajille lähiruoan erinomaisuutta korostamalla. Näin tekemällä voidaan olettaa lähiruoan arvostuksen ja kulutuksen vähitellen lisääntyvän suomalaisten kuluttajien keskuudessa.

Ammonia regeneration in nickel matte chloride leaching

Ammonia can be used as a pH controller in chloride-based metal recovery processes. In chloride conditions, ammonia reacts to ammonium chloride which can be regenerated back to ammonia with lime. Although the regeneration process itself has been known for a long time, the concentrations, non-reacting species, conditions, and even goals are different when comparing the ammonia regeneration process in different industries. The main objective of this thesis was to study the phenomena, equipment, and challenges in ammonia regeneration in the nickel process and to make a preliminary process design. The study concentrated on the regeneration and recovery units. The thesis was made by process simulation and laboratory tests using the current processes as initial information. The results were combined from all of the information obtained during the studies to provide a total process solution, which can be used as a basis when designing an ammonia regeneration process to be used in industry. In particular, it was possible to determine ammonia recovery with a stripping column and the achievement of the desired ammonia water product within the scope of this thesis. The required mass flows and process conditions were also determined. The possible challenges and solutions or further studies to overcome them were provided as well to ease the prediction and design of the ammonia regeneration process in the future. On the basis of the results of this thesis, the ammonia regeneration process can be developed further and implemented in the nickel chloride leaching process.

Seuraajasuunnitteluprosessi ja sen toimivuus KONE Oyj:n New Equipment Business -liiketoimintayksikössä

Tämä tutkimus käsittelee seuraajasuunnitteluprosessia ja sen toimivuutta. Tutkimus on tapaustutkimus, jossa tutkittava ilmiö eli seuraajasuunnittelu ja kohteena oleva tapaus eli organisaatio KONE Oyj:n yksi liiketoimintayksikkö New Equipment Business, NEB voidaan erottaa toisistaan. Tutkimuksen kohteena on seuraajasuunnitteluprosessin toimivuus tapausorganisaatiossa. Tutkimuksen tarkoituksena on hankkia tietoa ja ymmärtää prosessin toteutumista sekä löytää jo käytössä olevat parhaimmat käytännöt sekä merkittävimmät kehitysalueet. Tutkimuksen lähestymistapa on kvalitatiivinen. Seuraajasuunnitteluprosessin toimivuutta tutkittiin tekemällä teemahaastatteluja tutkimuksen kohteena olevan organisaation eri funktioiden henkilöstöpäälliköiden ja yksiköiden johtajien kanssa. Haastattelujen lisäksi tutkimuksessa käytettiin tausta-aineistona yrityksen sisäisiä arkistointitietoja ja materiaalia. Työn tuloksena saatiin selville, miten seuraajasuunnitteluprosessi toteutuu kohdeorganisaatiossa. Tutkimuksen tulosten perusteella näyttää siltä, että panostamalla talenttien kehitystoimenpiteisiin sekä lisäämällä henkilöiden liikkuvuutta yli organisaatiorajojen voidaan kehittää seuraajasuunnitteluprosessia vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

Myymäläpromootioiden rooli matalan sitoutumisen tuotteiden ostopäätöksenteossa : Esimerkkinä makeispussin valinta vähittäismyymälässä

Myymäläpromootiolla viitataan tässä tutkielmassa englanninkieliseen ’point-of-purchase’-termiin eli ostamisen hetkeen sijoittuvaan toimintaan ja markkinointiin. Myymäläpromootio kattaa kaiken myymälään sijoitetun myynninedistämismateriaalin. Kyseiset materiaalit kattavat muun muassa tilapäisesti ja pysyvämmin myymälään asetetut julisteet ja tuotteiden esillepanotelineet. Myymäläpromootion avulla kuluttaja saa tietoa sekä myymälästä että tuotteista. Myymäläpromootiota hyödynnetään nykyään aktiivisesti sekä kauppiaiden että teollisuuden puolesta etenkin päivittäistavarakaupassa, sillä kuluttajien ostopäätöksen teko on siirtynyt myymälään. Jopa kaksi kolmasosaa ostopäätöksistä tehdään vasta myymälässä. Tämän tutkielman tarkoituksena on analysoida myymäläpromootioiden roolia kuluttajien makeispusseihin liittyvässä ostopäätöksen teossa. Tutkielma tehtiin toimeksiantona Leaf Suomi Oy:lle (nykyisin Cloetta Suomi Oy). Tutkielman osaongelmien avulla selvitettiin, mitä tarkoitetaan myymäläpromootiolla ja millainen on kuluttajien ostopäätöksenteko myymälässä matalan sitoutumisen tuotteiden kohdalla. Lisäksi tarkastellaan miten kuluttajat kokevat myymäläpromootiot. Tutkielman pääasiallinen tutkimusote on laadullinen. Tutkielman empiirinen osuus koostuu kahdesta näkökulmasta. Ensimmäisessä tarkastellaan teemahaastatteluiden avulla asiantuntijoiden näkemyksiä ja kokemuksia myymäläpromootioista. Haastateltavat asiantuntijat ovat myymäläpromootioasiantuntija toimeksiantoyrityksestä, kaksi markkinointitoimiston asiantuntijaa sekä runsaasti myymälämarkkinointia harjoittava kauppias. Haastattelut analysoidaan teemoittelun avulla. Empiirisen osan toinen puoli on kvantitatiivinen ja koostuu standardoiduista kuluttajahaastatteluista, jotka suoritettiin Turun Kupittaan K-Citymarketissa. Haastattelujen avulla pyrittiin tarkastelemaan kuluttajien huomion kiinnittämistä myymäläpromootioihin sekä ostopäätöksentekoa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tulokset analysoidaan frekvenssein ja ristiintaulukoinnin avulla. Makeisten ollessa matalan sitoutumisen tuotteita, niitä ostetaan usein ennalta suunnittelematta, minkä vuoksi myymäläpromootion avulla voidaan vaikuttaa selkeästi kuluttajien ostopäätöksen tekoon. Tutkielman tulosten perusteella voidaan todeta myymäläpromootiolla olevan tärkeä rooli useimpien kuluttajien ostopäätöksenteossa, vaikka he eivät itse sitä täysin tiedosta. Erittäin tärkeiksi tekijöiksi nousivat tuotteiden sijainti myymälässä, tuotteiden esillepano, hintatarjoukset sekä tuotepakkaus.

Kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden uhkista trendeiksi : terrorismi ja merirosvous Somaliassa

Merellinen terrorismi ja merirosvous nousivat turvallisuuspoliittiseen keskusteluun Somalian kautta. Yhdistyneiden kansakuntien (YK) turvallisuusneuvosto on käsitellyt niitä molempia aktiivisesti keskusteluissaan 2000-luvulta alkaen. Merellinen terrorismi ei esiinny niissä erillisenä ilmiönä, vaan se kuuluu terrorismiin yhtenä sen ulottuvuutena. Tutkimuksessa on keskitytty tarkastelemaan terrorismia ja merirosvoutta YK:n määritelmien pohjalta. Tutkimuksessa tarkastellaan, ovatko edellä mainitut ilmiöt trendejä turvallisuusneuvoston turvallisuuspoliittisessa keskustelussa. Molemmat ilmiöt on linjattu uhkiksi kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle. Terrorismi on ollut uhka jo vuosikymmeniä, mutta merirosvous on noussut sellaiseksi vasta vuonna 2012. Keskustelua kuvaavat neuvoston kotisivuilta löytyvät viralliset, sähköiset asiakirjat, joihin kuuluu päätöslauselmat, puheenjohtajan lausunnot, YK:n pääsihteerin raportit, puheenjohtajan ja pääsihteerin välinen kirjeenvaihto, lehdistölle annetut lausunnot, missioiden raportit ja vuosiraportit. Tarkastelussa keskitytään Somaliaan liittyvien asiakirjojen tarkasteluun. Haku on suoritettu kahdessa vaiheessa kolmen hakukategorian (Somalia, terrorismi ja merirosvous) avulla. Tuloksia tarkastellaan ensin aikasarja-analyysin avulla ilmiöiden muodostamien trendien kartoittamiseksi ajalla 1990–2012 ja ennustamiseksi ajalla 2013–2050. Lopuksi pohditaan ilmiöitä ja niiden muodostamia trendejä sekä niiden tulevaisuuden näkymiä kansainvälisen poliittisen taloustieteen (IPE) avulla.

Suomenlinnan Rannikkorykmentin ryhmänjohtajien kokemuksia kouluttajakoulutuksesta ja sen vaikutuksesta heidän koulutustaitoihinsa

Sotilaskoulutuksen antaminen on puolustusvoimien tärkein rauhan ajan toiminto luoden perustan sodan ajan joukoille ja toimien puolustusvoimien näyteikkunana muun yhteiskunnan suuntaan. Eri koulutuskokonaisuuksista eräs tärkeimmistä on johtaja- ja kouluttajakoulutus, josta valtaosa toteutetaan aliupseerikoulutuksena. Konstruktivistinen oppimiskäsitys muodostaa tutkimuksen teoreettisen taustan. Tässä oppijalähtöisessä käsityksessä oppiminen perustuu aikaisempaan tietoon, oppijan aktiivisuuteen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Myös puolustusvoimissa oppimisen, opettamisen ja koulutuksen tulisi pohjautua tähän käsitykseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia ryhmänjohtajilla on kouluttajakoulutuksesta. Tutkimuksen pääkysymys oli, miten konstruktivistinen oppimiskäsitys ilmenee ryhmänjohtajien kouluttajakoulutuksessa? Pääkysymykseen haettiin vastausta kahden alakysymyksen kautta: 1) Millaisena ryhmänjohtajat kokevat aliupseerikurssin aikaisen kouluttajakoulutuksen? 2) Millaisena ryhmänjohtajat kokevat johtajakauden aikaisen kouluttajana harjaantumisen? Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen. Aineistokeruu toteutettiin teemahaastatteluilla Suomenlinnan Rannikkorykmentissä. Teemat muodostuivat aliupseerikurssin aikaisen kouluttajakoulutuksen ja johtajakauden aikaisen kouluttajana harjaantumisen ympärille. Haastatellut neljä miestä olivat iältään noin 20-vuotiaita ja kotoisin pääkaupunkiseudulta tai sen läheisyydestä. Saatu aineisto analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä käyttäen. Tutkimuksen päätulokset esitetään teoreettisista käsitteistä muodostetuissa pääluokissa, jotka ovat seuraavat: ”Yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksen merkitys koulutustaidon kehittymiseen”, ”Oppijan merkitys koulutustaidon kehittymiseen” ja ”Tilannesidonnaisuuden merkitys koulutustaidon kehittymiseen”. Kutakin pääluokkaa käsitellään niihin sisältyvien alaluokkien kautta tutkittavien näkemysten ja äänen esiin saamiseksi. Konstruktivistinen oppimisnäkemys ilmenee ryhmänjohtajien kouluttajakoulutuksessa heidän oppijan rooliaan kuvaavien käsitysten kautta. Ryhmänjohtajat korostivat omaa vastuutaan oppimisessaan. Heidän mukaansa oppiminen on ensisijaisesti heistä itsestään lähtöisin, ja vastauksissa painotettiin myös itsereflektion merkitystä. Henkilökunta koettiin ennemmin oppimisen ohjaajana kuin valmiiden vastausten antajana. Oppimisympäristö ei ole kuitenkaan ollut oppimista ohjaava ja tukeva, sillä sosiaalinen vuorovaikutus erityisesti henkilökunnan ja ryhmänjohtajien välillä oli vähäistä. Palaute ei ole ollut laaja-alaista, yksilöllistä ja jatkuvaa. Oppimisen tilannesidonnaisuutta korostettiin, sillä haastateltavien mukaan kouluttajana oppiminen tapahtuu parhaiten todellisissa tilanteissa ja ympäristöissä itse tekemällä.

Kalljärven kuormitusselvitys ja kunnostussuunnitelma

Uudenmaan ympäristökeskus teki yhteistyössä Kirkkonummen kunnan kanssa Kalljärven perustilan selvityksen vuonna 2007. Projektia jatkettiin vuonna 2009 tekemällä kuormitusselvitys sekä siihen ja perustilan selvitykseen pohjautuva kunnostussuunnitelma. Kalljärvi on rehevä järvi, jonka ulkoinen kuormitus on alle kriittisen mutta yli sallitun tason. Kalljärvessä on myös sisäistä kuormitusta, happipitoisuus on talvisin alhainen ja kalasto on särkikalavaltainen. Lisäksi vesikasvillisuus aiheuttaa haittaa virkistyskäytölle. Ulkoista kuormitusta pitäisi vähentää, jotta järvessä tehtävät toimenpiteet tuottaisivat tulosta pitemmällä aikavälillä. Kalljärveen tulevasta laskennallisesta ulkoisesta fosforikuormituksesta suurin osa aiheutuu peltoviljelystä.Kalljärvelle suositellaan kalaston vinoutuneen rakenteen korjaamiseksi tehokalastuksen jatkamista ja kalastuksen säätelyä tarpeeksi suuren solmuvälin omaavilla verkoilla. Samoin kuhia voidaan istuttaa, jotta petokalakanta vahvistuisi. Kalljärven happipitoisuus on ollut 2000-luvulla talvisin alhainen. Kalljärvestä ehdotetaan otettavaksi lopputalvella happinäytteet, joiden avulla voidaan piirtää happiprofiili ja laskea mahdollinen hapetustarve. Tulosten perusteella voidaan varmistaa tarkempi hapetussuunnitelman tarve. Suunnitelmassa valitaan Kalljärvelle sopivin hapetuslaite ominaisuuksiensa ja hintansa perusteella, sekä valitaan hapettimen sijoituspaikka ja hapetusaika. Lisäksi suositellaan happimittarin hankintaa. Virkistyskäytön edistämiseksi Kalljärven vesikasvillisuutta voidaan niittää ottaen huomioon jokaiselle lajille annetut tarkemmat poisto-ohjeet. Vesikasvien niittäminen ei kuitenkaan ole suositeltavaa suuremmassa mittakaavassa, koska kasvillisuus vaimentaa tuulen ja aallokon järven pohjaa sekoittavaa vaikutusta.

Indelning av finlandssvenska dialekter med särskild hänsyn till Åboland

Artikel i tidskrift

Suomen sotilaallinen huoltovarmuus

Suomessa on vahva varautumisen perinne kriisiaikaa varten. Kansallinen huoltovarmuus pyrkii turvaamaan yhteiskunnan toiminnan ja ihmisten elinmahdollisuudet kaikissa tilanteissa. Sotilaallinen huoltovarmuus tukeutuu kansalliseen huoltovarmuuteen. Se mahdollistaa puolustusjärjestelmän materiaalisen suorituskyvyn ylläpitämisen. Sotilaallisen huoltovarmuuteen vaikuttaa useita muutostekijöitä. Valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista uusitaan vuoden 2013 kuluessa. Puolustusvoimauudistuksessa perustettavan logistiikkalaitoksen tehtävänä on sotilaallisen huoltovarmuuden turvaaminen. Kotimainen puolustustarviketeollisuus joutuu sopeutumaan muuttuvaan kilpailulainsäädäntöön, mikä saattaa heikentää sen toimintamahdollisuuksia. Tutkimus on kvalitatiivinen ja perustuu asiakirjojen analysointiin. Tavoitteena on ymmärtää Suomen sotilaallista huoltovarmuutta ilmiönä ja kokonaisuutena systeemiajattelun avulla. Päätutkimuskysymyksenä on: ”Mitä on Suomen sotilaallinen huoltovarmuus?” Kysymykseen vastataan luomalla Zachmanin arkkitehtuurikehikkoon perustuva kokonaismalli ja arvioimalla sen perusteella sotilaallista huoltovarmuutta. Mallin tavoitteena on lisätä ymmärrystä sotilaallisen huoltovarmuuden kokonaisuudesta sekä parantaa kommunikaatioita sotilaallisen huoltovarmuuden toimijoiden kesken. Malli ei anna yksityiskohtaisia vastauksia toiminnan kehittämiseksi, vaan se pyrkii tukemaan sotilaallisesta huoltovarmuudesta käytävää keskustelua.

Käsikirja moninaisuuteen, käsikirja sukupuoleen

Kirjallisuusarvostelu

Yrityksen löydettävyys verkkomarkkinoinnissa

Verkkomarkkinointi ja sen eri osa-alueet ovat kasvaneet suosiotaan viimevuosina voimakkaasti, eikä aiheesta ole tehty paljoa tutkimusta. Tässä tutkielmassa tarkastellaan yritysten löydettävyyden luomista verkossa tutkimalla tarvelähtöisyyteen ja keskeyttämättömyyteen pohjaavia löydettävyyden luomisen keinoja. Käsiteltävät keinot ovat: yritysten hakukonemarkkinointi, toimiminen sosiaalisessa mediassa ja sisällöntuotanto verkkoon. Tutkielmassa pyritään löytämään vastauksia siihen, miten yritykset suhtautuvat verkkolöydettävyyteen ja sen luomisen keinoihin markkinoinnissa. Ensimmäiseksi selvitetään verkon yleistä merkitystä yritysten markkinoinnissa. Toiseksi pohditaan sitä, miten yritykset luovat löydettävyyttä verkossa hakukoneilla, sosiaalisella medialla ja verkkosisällöntuottamisella. Kolmas osa-ongelma tarkastelee sitä, miten yritykset aikovat tulevaisuudessa markkinoida ja luoda löydettävyyttä verkossa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena kuvailevana tutkimuksena, jossa aineistonkeruumenetelmänä olivat teemahaastattelut valituissa yrityksissä. Haastattelut teemoitettiin systemaattisesti tutkimuksen osa-ongelmien ja teoriasta nousevien teemojen avulla. Haastatteluihin valittiin kolme erityyppistä markkinoivaa yritystä ja kolme erilaisia verkkomarkkinoinnin palveluja tarjoavaa yritystä. Tutkimustuloksia analysoitiin induktiivisesti jakamalla haastatteluaineisto kokonaisuudesta osiin ja tekemällä havaintoja teemojen mukaisesti. Tutkielman tuloksissa nousee esille voimakkaasti verkkomarkkinoinnin merkityksen kasvu yrityksissä, mikä johtuu kuluttajakäyttäytymisen muutoksesta ja ostopäätöksentekoprosessin osittaisesta siirtymisestä verkkoon. Verkkomarkkinoinnin kasvu johtuu osaltaan myös erilaisista eduista, kuten hyvästä mitattavuudesta ja kohdennettavuudesta, joita siihen liitetään. Keskeinen tulos tutkielmassa on myös verkkolöydettävyyden jakautuminen välilliseen ja välittömään löydettävyyteen sen perusteella, kuinka tarvelähtöisestä löydettävyyden luomisen keinosta on kysymys. Hakukoneet luovat yritykselle suoraa välitöntä löydettävyyttä ja sosiaalinen media taas pitkällä aikavälillä välillistä löydettävyyttä. Lisäarvoa luova verkkosisältö on välillisen ja välittömän löydettävyyden luomisen keskiössä, sillä hakukoneet, sosiaalinen media ja sisällöntuotanto tukevat toisiaan ja ruokkivat yrityksen parempaa löydettävyyttä verkossa. Verkkolöydettävyyden merkityksen voidaan tulevaisuudessa päätellä voimistuvan, sillä hakukoneilla on alalla hyvin voimakas asema, ja viimeaikainen kehitys hakualgoritmeissa tukee hakukonelöydettävyyden ja sisällöntuotannon merkityksen kasvamista.

Venäläiset tutkahakeutuvat ilmataisteluohjukset SU-27 -hävittäjän käytössä

Tutkielman tarkoitus on kartoittaa venäläisten tutkahakuisten ilmataisteluohjusten käytön mahdollisuuksia nykypäivänä tarkastelemalla itse tutkahakuisia ohjuksia sekä SU-27 torjuntahävittäjää niiden käyttäjänä. Tutkimuksessa tarkastellaan myös venäläisten kylmän sodan aikana luotua monen ohjuksen yhteislaukaisun ideologiaa ja sen käyttömahdollisuuksia nykyään. Tutkielman pääkysymys on, ”Mikä on venäläisten mahdollisuus käyttää tutkahakeutuvia BVR-ilmataisteluohjuksia SU-27 torjuntahävittäjällä?”. Pääkysymykseen haetaan vastaus selvittämällä tutkan toimintaa ja ohjusten hakeutumismenetelmiä sekä tarkastelemalla venäläisten ilmataisteluohjusten ja SU-27:n suorituskykyä aerodynaamisten ja sensoriteknisten tekijöiden osalta. Tutkielma toteutetaan kvalitatiivisena sisällönanalyysinä. Aineistolähtöinen sisällönanalyysi sopii tutkielmaan, koska tutkielman keskeisimmät aineistot ovat kirjat, artikkelit tutkittavista aiheista ja internetjulkaisut. Näin tutkielmassa voidaan edetä induktiivisesti yksittäisistä havainnoista suurempaan kokonaisuuteen ja teorioihin. Tutkielmassa tämä toteutuu tekemällä havaintoja yksittäisen aerodynaamisen tekijän vaikutuksesta ohjuksen laukaisulle. Sisällönanalyysi toteutuu koko tutkielman ajan aineistonkeruusta alkaen, koska tarkasteltavat arkaluontoiset sotilasaiheet vaativat huomattavaa lähdekritiikkiä. Venäläisten käyttämät ilmataisteluohjukset ovat nopeita ja ne voivat toimia kaikilla hävittäjien käyttämillä korkeusalueilla sekä pitkillä etäisyyksillä. Ohjusten toimintaa rajoittaa lavetin suorituskyky ja pääkäytössä olevien R-27R-ohjuksien puoliaktiivinen hakeutuminen. Suuritehoinen SU-27 tarjoaa aerodynaamisesti hyvän lavetin suurella nopeudella ja korkeusalueella. Hävittäjän polttoaineen ja asekuorman kantokyky on suuri, joten se kykenee toimimaan tehtävässä pitkään. SU-27:n ohjusten käytön mahdollisuutta rajoittaa eniten sen mekaanisesti ohjautuva vanhahkon teknologian tutka, vaikka se onkin päivitetty ja mahdollistaa vaikuttamisen moneen kohteeseen. Kylmän sodan aikainen ohjuskäytön ideologia todetaan toimivaksi myös nykypäivänä edellä mainittujen rajoitusten vuoksi. Venäläiset ilmataisteluohjukset ja SU-27 ovat erittäin suorituskykyisiä aerodynaamisesti. Ohjusten ja lavetin suuret nopeus- ja korkeusalueet mahdollistavat taistelun voittamisen kaukaa. Ohjusten käyttöä rajoittavat eniten sensoritekniset tekijät, suurimpana tekijänä SU-27:n tutka ja ohjusten hakeutumisgeometria. Kylmän sodan aikaista ohjuskäytön ideologiaa tukee ohjusten ja lavetin rajoitusten lisäksi venäläisten tapa kehittää ilmataisteluohjuksille eri menetelmillä toimivia hakupäitä.