Aineettoman pääoman taloudellinen raportointi ja siihen liittyvät haasteet

Tutkielmassa perehdytään aineettoman pääoman taloudellisessa raportoinnissa ilmeneviin haasteisiin. Sen lisäksi pyritään selvittämään kuinka aineettoman pääoman taloudellista raportointia voitaisiin kehittää.

Kuukausiraportoinnin kehittäminen case-organisaatiossa

Tämän Pro Gradu tutkielman aiheena on tutkia kuukausiraportoinnin kehittämistä case-organisaatiossa. Työssä tutkitaan, millä tasolla jatkuvan talousraportoinnin tulisi olla, jotta se palvelisi mahdollisimman tehokkaasti sen pääkäyttötarkoitusta eli toiminnan johtamista. Tutkimuksen tavoitteena on antaa esitys hyvästä rapor-tointimallista. Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla sekä havainnoin avulla. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittelee New Public managementia, uutta julkisjohtamista, sekä sen mukana julkiselle sektorille tullutta tulosjohtamista. New Public Management –suuntaus on tuonut yksityiseltä sektorilta omaksuttuja toimintatapoja julkisen hallinnon organisaatioihin ja toimintamalleihin. Teoria-osuudessa tarkastellaan myös teoriaa johdon talousraportoinnista. Tutkimuksen johtopäätöksenä todetaan että kohdeorganisaation nykyinen rapor-tointi ei vastaa täysin johdon raportointitarpeita ja että raportointiprosessissa olisi kehitettävää. Tärkeimpänä kehityskohteena olisi raportoinnin laajentaminen si-ten, että toiminnasta tuotaisiin tietoja osaksi jatkuvaa raportointia. Tämä tutkimus esittää toimenpide-ehdotukset sekä aikataulun havaittujen haasteiden korjaa-miseksi.

Taloushallinnon raportoinnin kehittäminen - case Trust Accounts

Taloushallinnon raportoinnilla on merkittävä tehtävä yritysten liiketoiminnan johtamisessa. Se antaa tietoa paitsi yrityksen menneisyydestä ja tämän hetkisestä tilanteesta, sen avulla on myös mahdollista ennustaa tulevaisuutta. Taloushallinnon tiedolla on tärkeä rooli, koska sitä hyödynnetään esimerkiksi päätöksenteon tukena. Raporttien sisältämä tieto on oltava paitsi oikeaa ja yritykselle tärkeää, sen on oltava myös helposti luettavissa ja ymmärrettävissä. Raporttien luettavuutta ja lukijoiden raporttien lukutaitoa parantamalla on mahdollista saada yritykset hyödyntämään raportteja entistä enemmän. Jos yritykset eivät osaa lukea raportteja, eivät he niitä tule myöskään hyödyntämään liiketoimintansa johtamisessa. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli antaa toimeksiantajayritykselle kehitysideoita asiakasyrityksiltä siitä, kuinka he voisivat parantaa taloushallinnon raportointia. Tutkimus on toteutettu laadullisena, eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä on käytetty haastattelua, joka sisältää piirteitä sekä strukturoidusta että puolistrukturoidusta haastattelusta. Tutkimuksen tuloksena toimeksiantajayritykselle on koottu taulukkoon (1) asiakasyritysten haastatteluista saadut kehitysideat. Kehitysideoiden avulla toimeksiantajayritys voi kehittää omia raportointivälineitään ja sitä kautta lisätä asiakastyytyväisyyttä heidän tilitoimistoa kohtaan

La reconfiguración economica internacional

The international economic reconfiguration. The developed and developing countries have adjusted with varying degrees of success to the new international order. The world's evolution has not stopped: Europe and the emerging Asian economies, are struggling to create a multipolar World. In the periphery, some countries (Asia) are modernizing at a fast rate, while others (Latin America) are lagging behind and in need to revise their growth strategies. The decentralization of production and trade driven by transnational firms are shifting the geographic distribution of investment and employment. As a result, the industrialized countries have ceased to provide the bulk of the world's savings, changing somehow the foundations of the international financial system.

Estratégias periféricas sessenta anos depois do acordo de Bretton Woods

After sixty years, the Bretton Woods Agreement continuous to be a reference for the debates concerning institutional organization of the international monetary system. This paper compares some features of the arrangements that have emerged in that context with the recent wave of institutional reforms in the international financial architecture. We explore some arguments suggesting that, in an instable financial environment, is possible to envisage a strong rationality in strategies for emerging economies associated with a more active capital flows and exchange rate management. Apparently, those strategies are not dissimilar to the ones today's advanced countries had used in Bretton Woods Era.

Liquidez internacional e ciclo reflexo: algumas observações para a América Latina

International liquidity and reflex cycle: some observations to Latin America. The international financial instability of the 1990 has been analysed in several occasions on Minskyan perspectives. The paper is based on this theoretical approach and intends to demonstrate that the financial fragility hypothesis is very useful to the analysis of the cycle in peripheral economies, which real performance is associated to the availability of international liquidity. The analysis is based on three Latin American countries: Brazil, Argentina and Mexico.

The false promises of the (second) Washington consensus: evidence from Latin America and the Caribbean (1990-2003)

The objective of this paper is twofold. Firstly, we show how, and to what extent, Latin American and Caribbean countries applied the precepts of the second Washington consensus, i.e. a consensus which stresses the capital account liberalization. Secondly, we highlight the effects of this set of reforms on their economies. Thus, we show that countries having most scrupulously followed these recommendations did not experience better economic results. On the contrary, their situation as regards inequality and debt is getting worse than others.

Fluxos de capitais, fragilidade externa e regimes cambiais: uma revisão teórica

Capital Flows, External Fragility and Currency Regimes: A Theoretical Review. The major integration and deregulation of the international financial markets increased the degree of interdependence and risk of incompatibility between the financial and monetary policy adopted by different countries. The consequences of these facts are the financial instability and the currency crisis. In this article we develop arguments advocating that independent of the currency regime adopted the national policy makers should take into account, between other factors, the major capital mobility and the integrations of markets. One of the corollaries of our analyses is that countries should pursue policies that reduces the degree of short-term capital volatile by the adoption of capital controls or though measures of prudential supervision.

Rethinking the economics of capital mobility and capital controls

This paper reexamines the issue of international financial capital mobility, which is today's economic orthodoxy. Discussion is often framed in terms of the impossible trinity. That framing distorts discussion by representing capital mobility as having equal significance with sovereign monetary policy and control over exchange rates. It also distorts discussion by ignoring possibilities for coordinated monetary policy and exchange rates, and for managed capital flows. The case for capital mobility rests on neo-classical economic efficiency arguments and neo-liberal political arguments. The case against capital mobility is based on Keynesian macroeconomic inefficiency arguments, neo-Walrasian market failure arguments, and neo-Marxian arguments regarding distortion of the social structure of accumulation. Close examination shows the case for capital mobility to be extremely flimsy, pointing to the ideological dimension behind today's policy orthodoxy.

Integração financeira, poupança externa e convergência de renda: teoria e evidência

The conventional argument favoring capital controls elimination is based on the predictions from the neoclassical model: free international capital mobility would allow capital flows from country where capital is abundant to countries where capital is scarce and the outcome in a global perspective is efficient allocation of savings and income convergence. Within this perspective, financial integration would be particularly beneficial for developing countries resulting in external savings import, temporary increase in per-capita GDP growth rate and a permanent increase in the per-capita GDP level. Using data for a sample of 105 countries from 1980 to 2004 the evidences show that capitals flows from developing to developed countries and that international financial integration and external savings do not increase the conditional convergence rate.

Trajetórias e interesses: os EUA e as finanças globalizadas num contexto de crise e transição

This paper aims to analyze the elements of continuity and discontinuity in American foreign policy from the nineties. In this regard, it emphasizes the importance of financial issues within the scope of the U.S. government strategies for foreign integration and tries to analyze comparatively the Republicans and Democrats government of the period, ending with some prospective questions concerning the Democratic government of President Obama in the context of international economic crisis.

Política fiscal anticíclica, crise financeira internacional e crescimento econômico no Brasil

This study analyzes the long run equilibrium relationship and causality between economic growth and public expenditure in Brazil covering the period 1980-2008. The empirical results of the Granger causality test in a multivariate framework have shown up the importance of public investments not only to face the adverse effects of the international financial crisis, but also in stimulating the economic growth. Also, the results indicate the need of controlling the growing path of other current expenditure, social security and public debt.

Causação circular do crescimento das economias em desenvolvimento: uma ponte entre as abordagens evolucionária e pós keynesiana

Based on the Post Keynesian approach and on the Evolutionary literature, this study seeks to demonstrate the causal relationships between the National Innovation System and the national and international financial systems. This study shows that there is a circular causation in the less developed economies that contributes to the immaturity of its National Innovation System and to its structural external vulnerability. Conclusions highlight that the cycles in the less developed economies mirror the cycles of international liquidity.

The effects of fiscal policy after the global recession: assessing the evidences

This paper offers a commented review of the most recent empirical studies of the effects of fiscal contraction on economic growth, which have helped underpin the prescription that fiscal policy should be expansionary in coming years in order to contain economic semi-stagnation in the developed countries. The paper shows that there is ample literature showing that fiscal expansion helps the economy grow, and that fiscal contraction tends to reduce output and employment in the short term.

ISA-standardien mukaisen tilintarkastusprosessin tehostaminen – evidenssiä Suomesta

Tilintarkastuksen sääntely on lisääntynyt merkittävästi 2000-luvulla. Samalla kilpailu on kiristynyt, tilintarkastuspalkkiot alentuneet ja raportointiaikataulut tiukentuneet. Näistä tekijöistä johtuen tilintarkastuksen tehostamiselle on tarvetta. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää ja tutkia, miten tilintarkastusprosessia voidaan tehostaa sekä arvioida eri tehostamiskeinojen käyttöarvoa punnitsemalla niiden mahdollisuuksia ja haasteita. Tutkielman empiirinen osa on toteutettu laadullisena tutkimuksena. Aineisto on kerätty haastattelemalla suomalaisia tilintarkastajia ja analyysimenetelmänä on käytetty teemoittelua. Empiirisessä osassa tutkitaan, miltä teoriasta löydettyjen tehostamiskeinojen käyttömahdollisuudet näyttävät käytännössä ja selvitetään, millä muilla keinoilla tilintarkastusprosessia voidaan tehostaa. Tutkimuksen perusteella tilintarkastuksen suunnitteluvaihetta voidaan tehostaa tilintarkastajien erikoistumisen, dokumentoinnin standardoinnin, sähköisen materiaalin tehokkaamman hyödyntämisen ja palvelukeskusten hyödyntämisen avulla. Toteutusvaihetta voidaan tehostaa näiden lisäksi big data -menetelmillä ja kontrollien tarkastuksella.