Concentrations of PCBs, DDT and thyroid hormones in gray (Halichoerus grypus) and ringed (Phoca hispida) seals

The high levels of polychlorinated biphenyls (PCBs) and DDT in gray seal (Halichoerus grypus) and ringed seal (Phoca hispida botnica) in the Baltic Sea have been associated with pathological disruptions, including bone lesions and reproductive failures. The underlying environmental and toxicological mechanisms leading to these pathological changes are not yet fully understood. The present study investigated the relationship between the individual contaminant load and bone- and thyroid-related effects in adult gray seals (n = 30) and ringed seals (n = 46) in the highly contaminated Baltic Sea and in reference areas (Sable Island, Canada, and Svalbard, Norway). In the gray seals, multivariate and correlation analyses revealed a clear relationship between circulating 1,25-dihydroxyvitamin D3 (1,25(OH)2D), calcium, phosphate, and thyroid hormone (TH) levels and hepatic PCB and DDT load, which suggests contaminant-mediated disruption of the bone and thyroid homeostasis. Contaminants may depress 1,25(OH)2D levels or lead to hyperthyroidism, which may cause bone resorption. In the ringed seals, associations between circulating 1,25(OH)2D, THs, and hepatic contaminants were less prominent. These results suggest that bone lesions observed in the Baltic gray seals may be associated with contaminant-mediated vitamin D and thyroid disruption.

Distinct functions and cooperative interaction of the subunits of the transporter associated with antigen processing (TAP)

The ATP-binding cassette (ABC) transporter TAP translocates peptides from the cytosol to awaiting MHC class I molecules in the endoplasmic reticulum. TAP is made up of the TAP1 and TAP2 polypeptides, which each possess a nucleotide binding domain (NBD). However, the role of ATP in peptide binding and translocation is poorly understood. We present biochemical and functional evidence that the NBDs of TAP1 and TAP2 are non-equivalent. Photolabeling experiments with 8-azido-ATP demonstrate a cooperative interaction between the two NBDs that can be stimulated by peptide. The substitution of key lysine residues in the Walker A motifs of TAP1 and TAP2 suggests that TAP1-mediated ATP hydrolysis is not essential for peptide translocation but that TAP2-mediated ATP hydrolysis is critical, not only for translocation, but for peptide binding.

Enhanced Volatile Organic Compounds emissions and organic aerosol mass increase the oligomer content of atmospheric aerosols

Secondary organic aerosol (SOA) accounts for a dominant fraction of the submicron atmospheric particle mass, but knowledge of the formation, composition and climate effects of SOA is incomplete and limits our understanding of overall aerosol effects in the atmosphere. Organic oligomers were discovered as dominant components in SOA over a decade ago in laboratory experiments and have since been proposed to play a dominant role in many aerosol processes. However, it remains unclear whether oligomers are relevant under ambient atmospheric conditions because they are often not clearly observed in field samples. Here we resolve this long-standing discrepancy by showing that elevated SOA mass is one of the key drivers of oligomer formation in the ambient atmosphere and laboratory experiments. We show for the first time that a specific organic compound class in aerosols, oligomers, is strongly correlated with cloud condensation nuclei (CCN) activities of SOA particles. These findings might have important implications for future climate scenarios where increased temperatures cause higher biogenic volatile organic compound (VOC) emissions, which in turn lead to higher SOA mass formation and significant changes in SOA composition. Such processes would need to be considered in climate models for a realistic representation of future aerosol-climate-biosphere feedbacks.

Motivation and Vocabulary Breadth in CLIL and EFL Contexts. Different age, Same Time of Exposure

Numerous studies have found a positive connection between learners’ motivation towards foreign language and foreign language achievement. The present study examines the role of motivation in receptive vocabulary breadth (size) of two groups of Spanish learners of different ages, but all with 734 hours of instruction in English as a Foreign Language (EFL): a CLIL (Content and Language Integrated Learning) group in primary education and a non-CLIL (or EFL) group in secondary education. Most students in both groups were found to be highly motivated. The primary CLIL group slightly overcame the secondary non-CLIL group with respect to the mean general motivation but this is a non-significant difference. The secondary group surpass significantly the primary group in receptive vocabulary size. No relationship between the receptive vocabulary knowledge and general motivation is found in the primary CLIL group. On the other hand, a positive significant connection, although a very small one, is identified for the secondary non-CLIL group. We will discuss on the type of test, the age of students and the type of instruction as variables that could be influencing the results.

Vastuullinen ja innovatiivinen hankintatoimi kilpailukyvyn lähteenä - Kyselytutkimus

Tämä raportti on yhteenveto VINKKI - Vastuullinen ja innovatiivinen hankintatoimi kilpailukyvyn lähteenä –tutkimusprojektissa toteutetun kyselyn tuloksista. Kysely toteutettiin keväällä ja kesällä 2015. Kyselytutkimus on osa laajaa tutkimuskokonaisuutta. VINKKI-projekti on Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimus, jota rahoittavat TEKES ja projektissa mukana olevat organisaatiot. Projektin tarkoituksena on selvittää, kuinka toimittajamarkkinoita voidaan kehittää strategisen ja innovatiivisen hankintojen johtamisen kautta siirryttäessä kohti vastuullisempia toimintamalleja. Kyselytutkimuksen tärkeimpänä tavoitteena oli saada läpileikkaus vastuullisen hankintatoimen tilasta sekä sen riskeistä ja toimintamallista suomalaisissa valmistavan teollisuuden yrityksissä.

Kansakoulujen valvonta ja tarkastus Maariassa. Kärsämäen, Hirvensalon ja Raunistulan kansakoulujen tarkastelu vertailevasta näkökulmasta 1899–1921.

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee Kärsämäen, Hirvensalon ja Raunistulan kansakoulujen valvontaa ja tarkastusta vuosina 1899–1921. Kansakoulut kuuluivat vuonna 1868 perustettuun Maarian kuntaan ja näin ollen niiden valvonta ja tarkastus järjestettiin muiden maalaiskansakoulujen tapaan. Kansakouluja valvoivat vuoden 1866 kansakouluasetuksen mukaisesti koulutoimen ylihallitus (vuodesta 1918 kouluhallitus), kansakouluntarkastajat ja kansakoulujen johtokunnat. Vuoden 1865 kunnallisasetuksessa kansakoulujen perustaminen ja ylläpito määrättiin kunnan tehtäväksi, joten tutkimusajalla kansakoulujen hallinto ja valvonta jaettiin valtion ja kunnan kesken. Tutkimuksen tarkoituksena on antaa kokonaiskuva Kärsämäen, Hirvensalon ja Raunistulan kansakoulujen valvonnasta ja tarkastuksesta. Lähestyn tutkimusaihetta kolmesta eri näkökulmasta: kansakoulujen johtokuntien, Maarian kunnan ja kansakouluntarkastajien näkökulmista. Päälähteinä tutkimuksessa ovat kansakoulujen, Maarian kunnan ja kouluhallituksen arkistojen asiakirjat. Tutkimuksen metodina käytän vertailevaa menetelmää, jonka mukaisesti tutkin, miten Kärsämäen, Hirvensalon ja Raunistulan kansakoulujen valvonta ja tarkastus ilmiöinä erosivat toisistaan ja mitä samankaltaisuuksia niihin liittyi. Koulujen välinen vertailu sekä erojen ja samankaltaisuuksien selittäminen toimivat tutkielman ”punaisena lankana”. Maarian kunta oli tutkimusajalla alueiltaan epäyhtenäinen, mikä vaikutti kunnan kansakoululaitokseen. Hirvensalon saarelle perustettu Hirvensalon kansakoulu kuului toimintansa alusta lähtien emäpitäjästä riippumattomaan koulupiiriin. Aiemmassa tutkimuksessa on korostunut kansakoulujen valvonnan ja tarkastuksen tarkastelu ylemmän tason, kouluhallituksen ja kansakouluntarkastajien, näkökulmasta. Kansakoulujen tarkastuksella ja valvonnalla oli kuitenkin myös kansakouluille itselleen merkitystä. Tämä näkyi esimerkiksi opettajien taloudellisen ja oikeudellisen aseman kehittämisenä, koulurakennusten ja niiden tilojen parantamisena, opetusvälineiden monipuolistumisena ja kurinpito- ja järjestysongelmien selvittämisenä. Paikalliset olot, joissa koulut toimivat, vaikuttivat siihen, että kansakoulujen valvonnalla ja tarkastuksella oli Kärsämäen, Hirvensalon ja Raunistulan kansakoulujen toiminnalle erilainen merkitys.

Tavoitteena ylioppilaslakki – Muistojen totuus kuuden tyttöoppilaan kokemuksista Turun Suomalaisessa Yhteiskoulussa vuosina 1962–1972

Tutkielmani on kulttuurihistoriallista muistitietotutkimusta, ja se käsittelee kuuden tyttöoppilaan kokemuksia Turun Suomalaisessa Yhteiskoulussa (TSYK) vuosina 1962–1972, jolloin oli vielä voimassa rinnakkaiskoulujärjestelmä. Haastatteluissa tuottamani muistitiedon avulla paneudun ensiksi kertojieni muistoihin, jotka koskevat heidän koulupolkunsa valintaa. Miksi kouluvalinta oli oppikoulu ja nimenomaan elitistisenä pidetty TSYK? Ketkä valintaan vaikuttivat ja millaisia argumentteja he käyttivät. Toiseksi selvitän haastateltavieni kokemuksia opettajien kohtaamisista luokkatilanteissa. Miten haastateltavani kokivat koulun, opettajat ja opetuksen sekä itsensä oppilaina ja oppijoina? Kolmanneksi tarkastelen kertojieni muistoja koulutyön tavoitteesta, ylioppilastutkinnosta ja sen näkymisestä koulutyössä ja kotona. Alkuperäisaineistoni koostuu puoli-strukturoiduista temaattisista haastatteluista, jotka sisältävät kertojieni muistamia kokemuksia sekä oppikouluun pyrkimisen ajalta että kouluvuosilta. Sitä täydentävät muutamat sähköpostiviestit. Koska kulttuurihistoriallista koulututkimusta on tehty vähän, hyödynnän myös useiden eri tieteen alojen julkaisuja. Kokemuksellisuus on työni keskeinen näkökulma, mutta 1960-luvun yhteiskunnallisten ja koulutuspoliittisten muutosten turbulenssissa nousee oppilaiden vanhempien sosioekonominen ja koulutuksellinen tausta olennaiseksi. Akateemisista perheistä tulevat haastateltavani uusinsivat perheidensä koulutuspolkuja, mutta myös ei-akateemiset vanhemmat halusivat tarjota tyttärilleen paremman koulutuksen kuin olivat itse saaneet. TSYK valittiin tyttöjen oppikouluksi koulun hyvän maineen ja laadukkaaksi tiedetyn opetuksen vuoksi. Koulun valintaan vaikuttivat lähinnä vanhemmat ja ikätoverit. Eräissä perheissä valinta oli selviö: jo vanhemmat olivat käyneet samaa koulua. Opettajien kohtaamisista haastateltavani muistelivat erityisesti vahvoja ja autoritaarisia opettajia, joita pidettiin vaativina ja vähän pelottavinakin. Ensimmäisestä oppikoululuokasta lähtien sekä opettajien että oppilaiden yhteisenä tavoitteena oli ylioppilastutkinto ja ylioppilaslakki. Opettajat korostivat ylioppilastutkinnossa menestymisen tärkeyttä. Myös perheille tyttärien menestyminen koulussa ja ylioppilastutkinnossa oli tärkeää. Tutkijana katson, että riippumatta haastateltavieni vaihtelevista koulukokemuksista heistä jokaista voidaan pitää oman elämänsä ”femme fortena”. 1970-luvun tyttöoppilaiden kokemukset tarjoaisivat kiintoisan vertailukohdan omalle tutkimukselleni. Myös tyttö- ja poikaoppilaiden kokemusten vertailu voisi tarjota antoisan jatkotutkimuksen aiheen.

Uudenmaan vesistöjen ja rannikkovesien tila vuonna 2015

Vuosi 2015 oli edellisen vuoden tapaan poikkeuksellisen, jopa ennätyksellisen lämmin. Helsingin Kaisaniemessä vuoden keskilämpötila oli jopa 1,9 astetta tavanomaista korkeampi. Talvi oli jälleen lyhyt, lauha ja vähäluminen. Suurimmat virtaamat jokivesistöissä mitattiin keväällä ja vuoden lopussa. Jokien mereen kuljettamat ainemäärät olivat vuonna 2015 hiukan edellisvuotta suurempia. Järvien happitilanne lopputalvella 2015 oli kohtalainen johtuen lauhasta talvesta ja lyhyestä jääpeitekaudesta. Kesäaikainen klorofyllipitoisuus oli järvissä keskimäärin samalla tasolla kuin vuonna 2014. Uudenmaan rannikkomerialueella ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Merialue on edelleen rehevöitynyt ja pohjien happitilanne on monin paikoin heikko. Sinilevätilanne oli alkukesällä 2015 melko rauhallinen johtuen viileästä ja sateisestä säästä. Sinileväkukinnat runsastuivatkin sekä merialueella että sisävesillä vasta elokuussa. Avomerialueilla loppukesän sinileväkukinnat olivat edellisvuotta suuremmat. Tässä raportissa on käsitelty vain pientä osaa Uudenmaan ELY-keskuksen vesistöseurantojen tuloksista. Kaikki alueen järvien, jokien ja rannikkovesien veden laadun seurantatulokset löytyvät internetistä osoitteesta: http://www.syke.fi/fi-FI/Avoin_tieto. Rekisteristä löytyy mm. vedenlaatutuloksia, tietoa vesistöjen pohjaeläin- ja kasviplanktonlajistosta sekä tuloksia kalojen elohopeapitoisuuksista.

Work stress, smoking status and smoking intensity: an observational study of 46 190 employees

Study objective: To examine the relationship between work stress, as indicated by the job strain model and the effort-reward imbalance model, and smoking. Setting: Ten municipalities and 21 hospitals in Finland. Design and Participants: Binary logistic regression models for the prevalence of smoking were related to survey responses of 37 309 female and 8881 male Finnish public sector employees aged 17-65. Separate multinomial logistic regression models were calculated for smoking intensity for 8130 smokers. In addition, binary logistic regression models for ex-smoking were fitted among 16 277 former and current smokers. In all analyses, adjustments were made for age, basic education, occupational status, type of employment and marital status. Main results: Respondents with high effort-reward imbalance or lower rewards were more likely to be smokers. Among smokers, an increased likelihood of higher intensity of smoking was associated with higher job strain and higher effort-reward imbalance and their components such as low job control and low rewards. Smoking intensity was also higher in active jobs in women, in passive jobs and among employees with low effort expenditure. Among former and current smokers, high job strain, high effort-reward imbalance and high job demands were associated with a higher likelihood of being a current smoker. Lower effort was associated with a higher likelihood of ex-smoking. Conclusions: This evidence suggests an association between work stress and smoking and implies that smoking cessation programs may benefit from the taking into account the modification of stressful features of work environment. Key words: effort-reward imbalance; job strain; smoking. Abbreviations: OR, odds ratio; CI, confidence interval; SES, socioeconomic status

Low organisational justice and heavy drinking: a prospective cohort study

Objectives: To investigate whether low perceived organisational injustice predicts heavy drinking among employees. Methods: Data from the prospective occupational cohort study, the 10-Town Study, related to 15 290 Finnish public sector local government employees nested in 2432 work units, were used. Non-drinkers were excluded. Procedural, interactional and total organisational justice, heavy drinking (>=210 g of absolute alcohol per week) and other psychosocial factors were determined by means of questionnaire in 2000-2001 (phase 1) and 2004 (phase 2). Multilevel logistic regression analyses taking into account for the hierarchical structure of the data were conducted and adjustments were made for sex, age, socio-economic position, marital status, baseline heavy drinking, psychological distress and other psychosocial risk factors such as job strain and effort/reward imbalance. Results: After adjustments, participants who reported low procedural justice at phase 1 were about 1.2 times more likely to be heavy drinkers at phase 2 compared with their counterparts with high justice. Low perceived justice in interpersonal treatment and low perceived total organisational justice were associated with an elevated prevalence of heavy drinking only in the socio-demographics adjusted model. Conclusions: This is the first longitudinal study to show that low procedural justice is weakly associated with an increased likelihood of heavy drinking.

La terminología de la compraventa inmobiliaria en España y Finlandia

Este trabajo terminológico trata de los términos en la compraventa inmobiliaria en España y Finlandia. Es un trabajo de carácter descriptivo, y su objetivo es estudiar las diferencias entre los conceptos y términos utilizados en estos dos países y crear una terminología bilingüe que pueda ser útil tanto para los profesionales del sector inmobiliario, los traductores de los contratos como para los consumidores que participen como partes contratantes. El trabajo comienza por una parte teórica, en la que se revisan, por un lado, la terminología como campo de estudio y su situación entre las ciencias cercanas, y, por otro lado, el lenguaje jurídico y sus características, con especial interés en lenguaje utilizado en España y Finlandia. En cuanto a las teorías terminológicas, además de la Teoría General de la Terminología desarrollado por Wüster, se revisan algunas de las teorías más recientes, como la teoría comunicativa de Cabré o la sociocognitiva de Temmerman. Además, para este estudio ha resultado especialmente útil el método de modelado de procesos de Nuopponen que se aplica en dos de los sistemas de conceptos en este trabajo. La segunda parte del trabajo consiste en la terminología de la compraventa inmobiliaria en España y Finlandia. Este trabajo se basa en la recopilación y análisis de los términos utilizados en los contratos de compraventa inmobiliaria, además de los cuales se ha estudiado la legislación pertinente de ambos países. Además, se han utilizado como fuentes páginas web de órganos gubernamentales y de algunas empresas de los sectores inmobiliario y jurídico. Los términos recopilados se han estudiado mediante los métodos terminológicos, analizando las características de cada concepto y definiendo así su significado y relación con los demás conceptos. Estas relaciones se han descrito gráficamente en los sistemas de conceptos que, para facilitar la comprensión, se han dividido en subtemas. En total son nueve sistemas de conceptos, además de dos sistemas que describen el proceso de la compraventa en la práctica. Después de cada sistema de conceptos, se presentan los términos pertinentes en registros terminológicos, en los cuales se incluyen también sus definiciones, términos equivalentes en el otro idioma de la terminología bilingüe, si existen, y posibles notas adicionales. En caso de no existir un término equivalente en el otro idioma, generalmente en este trabajo no se ha propuesto uno, sino que se ha limitado a ofrecer información sobre el significado del término en forma de una nota explicativa.

Effort-reward imbalance and sedentary lifestyle: an observational study in a large occupational cohort

Objectives: To investigate the association between effort-reward imbalance (ERI) at work and sedentary lifestyle. Methods: Cross-sectional data from the ongoing Finnish Public Sector Study related to 30 433 women and 7718 men aged 17-64 were used (n = 35 918 after exclusion of participants with missing values in covariates). From the responses to a questionnaire, an aggregated mean score for ERI in a work unit was assigned to each participant. The outcome was sedentary lifestyle defined as <2.00 metabolic equivalent task (MET) hours/day. Logistic regression with generalized estimating equations was used as an analysis method to include both individual and work unit level predictors in the models. Adjustments were made for age, marital status, occupational status, job contract, smoking, and heavy drinking. Results: Twenty five percent of women and 27% of men had a sedentary lifestyle. High individual level ERI was associated with a higher likelihood of sedentary lifestyle both among women (odds ratio (OR) = 1.08, 95% CI 1.01 to 1.16) and men (OR = 1.17, 95% CI 1.02 to 1.33). These associations were not explained by relevant confounders and they were also independent of work unit level job strain measured as a ratio of job demands and control. Conclusions: A mismatch between high occupational effort spent and low reward received in turn seems to be associated with an elevated risk of sedentary lifestyle, although this association is relatively weak.