Hoitoa ja ajoa koskevia ohjeita Chevrolet 1937

kuv., 13 x 19 cm

Autonosia ja tarvikkeita 1937

kuv., 21 x 28 cm

Smörjningsföreskrifter Chevrolet lastvagnar 1937

kuv., 15 x 11 cm

Chevrolet ostetuin - suosituin kuormavaunut 1937

kuv., 19 x 19 cm

”JAAKKIMAN SOTA” : armeijakunnan talvisotaharjoitus maaliskuussa 1937

Suomen armeijan koulutusjärjestelmä keskittyi 1930-luvulla järjestelmälliseen joukkojen kertausharjoittamiseen. Kertausharjoitukset nostivatkin yksittäisten taistelijoiden ja pienempien osastojen koulutustasoa merkittävästi. Ylin sodanjohto oli kuitenkin huolissaan johtajiemme operaatiotaidosta sekä kyvystä käsitellä suurempia joukkoja. Rahoituksen puute esti lähes kymmeneksi vuodeksi suurempien sotaharjoitusten järjestämisen. Vuodeksi 1937 rahoitus saatiin kuitenkin järjestymään, ja Armeijakunnan esikunta sai tehtäväkseen pitää suuren n. 15 000 hengen kaksipuolisen taisteluharjoituksen Laatokan Karjalassa. Harjoitusperusteita laadittiin Armeijakunnan esikunnassa todella kireällä aikataululla. Suunnittelu pohjautui vuonna 1928 Kymenlaaksossa järjestetyn suuren harjoituksen kokemuksiin sekä Ruotsissa vuonna 1935 järjestetyn n. 20 000 hengen sotaharjoituksen havaintoihin. Ruotsissa tehdyt havainnot toivat mukanaan moderneja ajatuksia harjoituskehykseen ja harjoitusdokumenttien laadintaan. Harjoituksen järjestämisajankohtana Laatokan Karjalan puolustussuunnitelmia kehitettiin aktiivisesti. Harjoitus tarjosi hyvän tilaisuuden uudenlaisten, aikaisempaa puolustuksellisempien suunnitelmien operaatioajatuksen testaamiseen. Harjoitus järjestettiin erittäin haastavissa sääolosuhteissa maaliskuussa 1937. Ankarat olosuhteet osoittivat konkreettisesti epäilyt operaatiokyvystämme aiheellisiksi. Johtajat eivät ymmärtäneet tiestön käytön sekä huollon suunnittelun merkitystä, vaan keskittyivät liiaksi pelkkään joukkojen käytön suunnitteluun. Tämä laski joukkojen taistelukykyä dramaattisesti ja aiheutti vakavia paleltumisongelmia. Jälkipyykki esitutkintoineen kesti pitkään harjoituksen jälkeen. Harjoitus toimi hyvänä puolustuskykymme mittarina ja toi esille siinä vallitsevat puutteet. Ongelmista huolimatta harjoitus toi mahdollisimman sodanmukaista kokemusta laajalle joukolle suomalaista upseeristoa. Harjoituskokemusten analysointiin käytettiin erittäin paljon aikaa. Kokemuksilla olikin vaikutusta talvitaisteluun ja sotaharjoituksiin liittyvän ohjesäännöstön kehityksessä.

Georges Bataille, Michel Leiris e a experiência do sagrado no entreguerras

O presente artigo tem como objetivo elucidar os usos e sentidos da noção de sagrado nas formulações teóricas e nas trajetórias intelectuais de Georges Bataille (1897-1962) e Michel Leiris (1901-1990) na Paris dos anos 1930. Em meio às diversas experiências estético-políticas da época, que questionavam as possíveis formas da ação política tendo em vista sua ligação com a arte, destaca-se a proposta do Collège de Sociologie (1937-1939), associação animada pelos autores junto a Roger Caillois (1913-1978). O grupo toma o sagrado em dupla articulação: ao mesmo tempo que conceito descritivo, ele passa a ser entendido também como um operador político. Tal ideia é o ponto de partida para as reflexões conjugadas e ao mesmo tempo originais de Bataille e Leiris.

Central Spitsbergen from sketch surveys made in 1896 and 1897

Kartta kuuluu A. E. Nordenskiöldin kokoelmaan