Hur mycket IKT behöver en studerande? Virtuelle kurskonzepte und ihre auswirkungen auf leistung, zufriedenheit und arbeitsstrategien

In dem vorliegenden Aufsatz wird eine vergleichende Untersuchung eines Deutschkurses (Tyska V: Interkulturelle Themen) an der Schwedischen Wirtschaftsuniversität Helsinki (Hanken) präsentiert, der im Jahr 2002 vollständig virtuell und im Jahr 2003 mit virtuellen Lernphasen und Kontaktunterricht im Wechsel realisiert wurde, wobei sich das virtuelle Kursmaterial jeweils in der Lernumgebung WebCT befand. In der Untersuchung werden die Leistungen, die Kursevaluationen und die Arbeitsstrategien der Studierenden in den beiden Kurskonzepten analysiert und miteinander verglichen. In Bezug auf die Leistungen der Studierenden hat sich gezeigt, dass die guten Studierenden in beiden Kurskonzepten gleich gute Ergebnisse erzielen. Die Untersuchung zeigt jedoch, dass der Kontaktunterricht des teils-virtuellen Kurskonzeptes gerade für die schwächeren Studierenden eine wichtige Funktion erfüllt – die schwächeren Studierenden erzielen im Kurskonzept mit Kontaktunterricht deutlich bessere Ergebnisse als die schwächeren Studierenden im ganz virtuellen Kurskonzept. Ein Vergleich der Arbeitsstrategien zeigt, dass die schwächeren Studierenden im Unterschied zu den guten Studierenden deutliche Schwierigkeiten mit dem Zeit- und Materialmanagement haben. Für die Weiterentwicklung des Kurskonzeptes sind zum einen die technischen Rahmenbedingungen zu verbessern, und zum anderen muss der Kontaktunterricht neu überdacht werden, da die Einführung des Themas Arbeitsstrategien in der virtuellen Lernumgebung als eigenständiger Themenbereich dringend notwendig erscheint.

887 sätt att se på svenskan i Finland - En redogörelse för en webbenkät genomförd hösten 2002

Föreliggande arbete är resultatet av ett experiment med en materialinsamlingsmetod. Vad händer om man lägger ut en enkät med frågor om språk på webben och låter den som vill leverera svar? Vilka är det som svarar och vad har respondentgruppens sammansättning för betydelse för resultatet, dvs. kan man lita på det och i vilken utsträckning i så fall? Kan en kvantitativ vinst, då många svarar, täcka en eventuell kvalitativ förlust, då man inte har kontroll över vilka de många är? Man anar att svarsmönstret med nödvändighet måste vara brokigt och strävar att täcka in så mycket av det som möjligt och då är webbalternativet värt att pröva på. Tanken att ta reda på vad språkbrukarna själva har för syn på sitt språk, och vad de har för synpunkter bl.a. på språkvården, var egentligen inte ny, men den hade fått ny aktualitet i samband med arbetet med Svenska språknämndens handlingsprogram för svenskan i Finland (Tänk om ... 2003). Webbenkäten är uppgjord så att den matchar en liknande undersökning som genomfördes som en traditionell postenkät 30 år tidigare. Webbenkäten gav många svar och respondenterna representerade många olika språkmiljöer. Det fanns fler likheter än olikheter mellan svaren i webbenkäten 2002 och i enkätundersökningen 1972. En skillnad som dock märktes var att respondenterna i dag inte uppfattar svenskan i Finland som ålderdomlig, utan snarare karaktäriserar den som finskpåverkad. En påfallande likhet var känslan för det mest finlandssvenska, nämligen de specifikt finlandssvenska orden och uttrycken samt inslagen av finlandssvensk dialekt.

Gender and female entrepreneurship in a pro-entrepreneurship magazine

In this working paper I discuss gendered entrepreneurship by exploring how the media writes about female entrepreneurship. The starting point is that the media when talking and writing about female entrepreneurs and female entrepreneurship, mould meanings of gender in entrepreneurship. I view entrepreneurship and gender as socially constructed, discursive phenomena. To uncover the processes of constructing gender in female entrepreneurship this paper applies a discursive framework, which treats language as a representational system producing and circulating meaning. The focus on language use as action implies that practises of writing and talking about female entrepreneurship ‘make’ gender as much as the women entrepreneurs) themselves: both involve working on culturally shared meanings to make reality intelligible. The data consists of articles published in Yrittäjä, a pro-SME magazine, in 1990-1997. In the analysis I show how gender is constructed in media talk. as a women’s issue Women entrepreneurs are constantly compared with men and with an implicitly masculine ideal of entrepreneurship and with strengths and weaknesses of women are displayed pointing out that the meaning making of gender taking place in the data refers to equality discourse. Finally I discuss possible consequences of the hegemonic equality discourse and suggest lines of further research.

Network Knowledge versus Cluster Knowledge- The Gordian Knot of Knowledge Transfer Concepts

Both management scholars and economic geographers have studied knowledge and argued that the ability to transfer knowledge is critical to competitive success. Networks and other forms for cooperation are often the context when analyzing knowledge transfer within management research, while economic geographers focus on the role of the cluster for knowledge transfer and creation. With the common interest in knowledge transfer, few attempts to interdisciplinary research have been made. The aim of this paper is to outline the knowledge transfer concepts in the two strands of literature of management and economic geography (EG). The paper takes an analytical approach to review the existing contributions and seek to identify the benefits of further interaction between the disciplines. Furthermore, it offers an interpretation of the concepts of cluster and network, and suggests a clearer distinction between their respective definitions. The paper posits that studies of internal networks transcending national borders and clusters are not necessarily mutually exclusive when it comes to transfer of knowledge and the learning process of the firm. Our conclusion is that researchers in general seem to increasingly acknowledge the importance of studying both the effect of and the need for geographical proximity and external networks for the knowledge transfer process, but that there exists equivocalness in defining clusters and networks.

Sukupuoli ja organisaatiot liikkeessä? Gender and Organisations in Flux?

Viimeaikainen sukupuolta ja organisaatiota käsittelevä tutkimus ja kirjallisuus on saanut paljon (toisinaan epäsuoria) vaikutteita feminismiä ympäröivistä keskusteluista. Lisäksi naisten aseman ja kokemuksien tunnistaminen organisaatioissa ja johtamisessa on vaikuttanut tutkimukseen. Erilaisten kansainvälisesti tutkittujen aiheiden kirjo on laaja: sukupuolisuhteet organisaatioiden ja johtoryhmien kulttuureissa ja kommunikaatiossa; sukupuolittunut työnjako; sukupuolittuneet hierarkiat, valta, auktoriteetti ja johtajuus organisaatioissa ja johtamisessa; sukupuolittuneet markkinat; sukupuolittuneet kuvat, symbolit ja mainokset; sukupuoli ja IT teknologia; seksuaalisuus, häirintä, kiusaaminen ja väkivalta organisaatioissa; työn ja kodin yhteensovittaminen; ja niin edelleen. Myös akateemiset organisaatiot sekä niiden sukupuolittuneet valtasuhteet ja johtaminen kaipaavat kipeästi huomiota. Useimpia mainituista alueista on tutkittu ainakin jonkin verran mutta paljon työtä on vielä myös jäljellä. Tämä kokoelma esittelee ajankohtaista suomalaista tutkimusta seuraavista teemoista: tasa-arvo organisaatioissa, naisjohtajuus, yrittäjyyden sukupuoli, verkostot, sukupuolen representaatio sekä sukupuoli ja uusi teknologia. Kokoelma on työryhmän yhdessä koostama joten se on ennen kaikkea yhteistyön tulos. Recent research and literature on the gendering of organisations has been strongly influenced, though sometimes indirectly, by debates in and around feminism, and on recognising women and women’s situations, experiences and voices in organisations and management. The range of topics and issues that have been studied internationally is vast: gender relations in organizational and management groups, cultures and communication; gender divisions of labour; gender divisions of hierarchy, power, authority and leadership in organizations and management; gendered markets; gender imagery, symbols and advertising; gender and information technology; sexuality, harassment, bullying and violence in organisations; home-work relations; and so on. There are also key issues of gender power relations in academic organizations and management themselves, which need urgent attention. Though most of these areas have been researched to some extent, much remains to be done. This collection brings together current Finnish research on: Equality in Organisations, Women in Management, Gender and Entrepreneurship, Networks, Representation of Gender, Gender and ICTs. The book has been put together by an editorial team and is thus first and foremost a collective effort.

The Context and Diffusion of Knowledge in the Finnish Jewellery Industry - The role of the House of Fabergé

Researchers within the fields of economic geography and organizational management have extensively studied learning and the prerequisites and impediments for knowledge transfer. This paper combines two discourses within the two subjects: the-communities-of-practice and the learning region approaches, merging them through the so-called ecology of knowledge-approach, which is used to examine the knowledge transfer from the House of Fabergé to the Finnish jewellery industry. We examine the pre-revolution St Petersburg jewellery cluster and the post-revolution Helsinki, and the transfer of knowledge between these two locations through the components of communities of people, institutions and industry. The paper shows that the industrial dynamics of the Finnish modern-day goldsmith industry was inherently shaped both through the transfer and the non-transfer of knowledge. It also contends that the “knowledge-economy” is not anchored in and exclusive for the high technology sector of the late 20th century.

Constructing Stability in Software Product Development during Organizational Restructurings

We all have fresh in our memory what happened to the IT sector only a few years ago when the IT-bubble burst. The upswing of productivity in this sector slowed down, investors lost large investments, many found themselves looking for a new job, and countless dreams fell apart. Product developers in the IT sector have experienced a large number of organizational restructurings since the IT boom, including rapid growth, downsizing processes, and structural reforms. Organizational restructurings seem to be a complex and continuous phenomenon people in this sector have to deal with. How do software product developers retrospectively construct their work in relation to organizational restructurings? How do organizational restructurings bring about specific social processes in product development? This working paper focuses on these questions. The overall aim is to develop an understanding of how software product developers construct their work during organizational restructurings. The theoretical frame of reference is based on a social constructionist approach and discourse analysis. This approach offers more or less radical and critical alternatives to mainstream organizational theory. Writings from this perspective attempt to investigate and understand sociocultural processes by which various realities are created. Therefore these studies aim at showing how people participate in constituting the social world (Gergen & Thatchenkery, 1996); knowledge of the world is seen to be constructed between people in daily interaction, in which language plays a central role. This means that interaction, especially the ways of talking and writing about product development during organizational restructurings, become the target of concern. This study consists of 25 in-depth interviews following a pilot study based on 57 semi-structured interviews. In this working paper I analyze 9 in-depth interviews. The interviews were conducted in eight IT firms. The analysis explores how discourses are constructed and function, as well as the consequences that follow from different discourses. The analysis shows that even though the product developers have experienced many organizational restructurings, some of which have been far-reaching, their accounts build strongly on a stability discourse. According to this discourse product development is, perhaps surprisingly, not influenced to a great extent by organizational restructurings. This does not mean that product development is static. According to the social constructionist approach, product development is constantly being reproduced and maintained in ongoing processes. In other words stable effects are also ongoing achievements and these are of particular interest in this study. The product developers maintain rather than change the product development through ongoing processes of construction, even when they experience continuous extensive organizational restructurings. The discourse of stability exists alongside other discourses, some which contradict each other. Together they direct product development and generate meanings. The product developers consequently take an active role in the construction of their work during organizational restructurings. When doing this they also negotiate credible positions for themselves

Open Access -julkaiseminen, linkittäminen ja tekijänoikeus - selvitys verkkojulkaisusopimuksissa huomioitavista seikoista

Kirjastoissa ja yliopistoissa tapahtuvaa tieteellisten töiden verkkokäyttöä koskevat tekijänoikeudelliset kysymykset ovat viimeaikoina aiheuttaneet päänvaivaa. Tietoverkot ja digitaalinen ympäristö muodostavatkin tekijänoikeuden kannalta erityisen soveltamisympäristön johon perehtyminen edellyttää tarkempaa tietämystä tiedon siirtämisestä, tietokannoista sekä ylipäätään tietoverkkoihin liittyvistä teknisistä toiminnoista. Koska sovelletut tekniset ratkaisut poikkeavat eri yhteyksissä toisistaan, pyrin kirjoituksessa yleisellä tasolla selvittämään niitä käyttäjien ja oikeudenhaltijoiden välisiä tekijän- ja sopimusoikeudellisia kysymyksiä, joita teosten käyttö tietoverkoissa aiheuttaa. Pyrkimyksenä on tuoda esiin ne tekijänoikeudellisesti merkitykselliset seikat, jotka verkkojulkaisuja arkistoitaessa, välitettäessä sekä linkkejä käytettäessä tulisi alkuperäisten tekijöiden, kustantajien ja verkkojulkaisijoiden (esimerkiksi kirjasto tai yliopisto) välisissä sopimuksissa ottaa huomioon. Kysymyksiä tarkastellaan erityisesti julkaisijan näkökulmasta. Esitys sisältää myös kustantajien lupakäytäntöä käsittelevän empiirisen tutkimuksen. Tutkimuksessa on tarkasteltu kuinka usein kustantajat ovat vuosien 2000 – 2003 välisenä aikana myöntäneet luvan julkaista väitöskirjan artikkeli osana väitöskirjaa Teknillisen korkeakoulun avoimella ei kaupallisella www-palvelimella. Koska linkeillä on verkkojulkaisutoiminnassa usein merkittävä rooli, mutta niiden tekijänoikeudellinen asema on epäselvä, kirjoituksen jälkimmäisessä osiossa perehdytään linkkien tekijänoikeudelliseen asemaan.

Gender Divisions and Gender Policies in Top Finnish Corporations

The expansion of transnational corporations is a fundamental part of contemporary globalising processes. Through their activities, transnational corporations also have impacts on national and cultural gender relations, thus highlighting that gender relations are indeed amenable, to some extent, to social change. Accordingly, large transnational corporations have many effects and implications for gender relations in society, as well as having their own gender relations within them, characteristically in the form of men’s far greater presence in management than women’s. A key aspect in the functioning of transnational corporations is thus the way they organise and restructure gender relations within their own activities. The research presented here on gender divisions and gender policies in largest Finnish multinational and national corporations is part of a longer-term examination of the relations of gender relations in transnational corporations. It sets out the results of a survey of the largest 100 Finnish corporations with regard to the following main kinds of question: · general information on the corporation’s size, sector and economic activities; · the gender composition of their employment, middle management, top management, and board; · their gender equality plans and related policies. The human resources manager or their equivalent or delegate of 62 corporations responded to the survey. The general analysis of the data obtained from the survey is presented in this research report. Special attention is given to relations between the gender divisions and the gender policies of corporations. Interpretations of the data and more general theoretical implications are discussed in the report, with special attention to theoretical ways forward.

Druvan - Den personalekonomiska nyttan av mångdimensionell företagshälsovårds- och personalutvecklingsverksamhet baserad på Metal Age-konceptet i Dragsfjärds kommun (2002-2005)

Under åren 2002-2005 förverkligades Druvan-projektet i Dragsfjärds kommun, vilket innebar en dramatisk ökning av företagshälsovårdsinsatserna. Företagshälsovårdsutgifterna ökade från 20 € per anställd till över 400 €. Den totala satsningen på personalens hälsa ökade ännu mer. Innehållet i Druvan baserade sig på den s.k. Metal Age-metoden. Metoden går ut på att arbetsgemenskapen tillsammans identifierar utvecklingsbehov och –åtgärder. Projektet ledde till en stor mängd utvecklingsåtgärder och därpå följande effekter på personalens hälsa, trivsel och samarbete. Som en del av åtgärderna utarbetade kommunen en personalrapport för de aktuella åren. Under projekttiden utvecklades personalens arbetsförmåga betydligt gynnsammare än förväntat. Den ekonomiska analysen visade att det investerade kapitalet gav en avkastning på 46%. Nyttan uppkom som resultat av minskad sjukfrånvaro och färre förtidspensioneringar. Druvan-projektet stöder de tidigare bedömningarna, enligt vilka det finns ett klart utrymme för att öka satsningarna på företagshälsovård i vårt land. Detta gäller speciellt arbetsplatser vars satsningar på företagshälsovård är betydligt under genomsnittet. Dragsfjärds kommun har beslutat göra Druvan till en bestående struktur inom kommunen. Guy Ahonen är professor i Knowledge Management, speciellt personalekonomi vid institutionen för företagsledning och organisation vid Hanken. Ove Näsman är ledande företagsläkare vid Dalmed OyAb i Dalsbruk i sydvästra Finland. Båda har forskat i årtionden kring effekterna av ökat välbefinnande i arbetet.

Organizational Measures Taken against Workplace Bullying: The Case of Finnish Municipalities

Although workplace bullying and other inappropriate treatment in the workplace have received growing attention, especially in Northern Europe, in the past few decades, little research has so far been conducted about the prevention of and intervention in such phenomena. This paper provides a review of different organizational measures typically recommended for preventing and intervening in workplace bullying and other forms of inappropriate treatment in the workplace. These measures include anti-bullying policies, training and information, appropriate job designs, active monitoring, and early intervention. As for intervention, both informal and formal strategies are discussed. Furthermore, the paper reports findings from a study among Finnish municipalities on the extent to which these measures are actually used in Finland, a country that has fairly recently introduced anti-bullying legislation.

Networks, Organisations and Men: Concepts and Interrelations

Research on men’s networks and homosociality in and around organisations can produce knowledge on organisational power relations, and contribute to the efforts to promote equality in working life. The search for a conceptual framework to study these issues arises in this paper from my ongoing work on men's social networks and gendered power in and around organisations. Men give each other social support through networks in which formal and informal relationships intermingle, but networks are also contexts of competition and oppression, and of construction of masculinities that are in hierarchical relations with each other and with femininities. For studying the networks men have with each other in work organisations I suggest a broader starting point that contextualises these homosocial networks with men’s other personal relations, and integrates different perspectives deriving from social network analysis, critical studies on men and organisational studies.

Current Debates on Classifying Diversity Management: Review and a Proposal

This paper discusses various theoretical approaches to diversity management, analysing their similarities and differences. I start with a review of certain previously presented classifications, and then proceed to describing the different approaches in more detail. In this paper, I propose that the various viewpoints can be categorized into three groups: 1) practitioner/consultant approach, 2) mainstream approach, and 3) critical approaches. Although there are differences within these groups, in particular regarding the critical approaches, these differences appear less significant than those between the groups. Those representing the first group are mainly interested in how to get most out of a diverse workforce, while those in the second group focus on the effects of diversity on performance or work group functioning. While some of the mainstream writers can be rather critical towards earlier research, they hardly ever discuss or even recognize the wide ranging criticism put forward by critical scholars. The critical researchers, then, remain a rather scattered group who do not always share much more than a conviction that the mainstream research keeps missing highly significant issues. Nonetheless, in order to increase our understanding of how different persons can and do work together, more dialogue is required between the varying standpoints.

Luottamusmiesten sitoutuminen yritykseen ja ammattijärjestöönsä

Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa luottamusmiesten organisaatio- ja ammattijärjestösitoutumiseen liittyviä tekijöitä sekä kuvata eri tavoin sitoutuneita ryhmiä. Keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat siten: Rapauttavatko hyvät esimies-alaissuhteet ja sujuviksi koetut neuvottelusuhteet työnantajan ja ammattiyhdistyksen välillä perustaa luottamusmiesten ammattijärjestösitoutumiselta? Mitkä tekijät vaikuttavat luottamusmiehen organisaatio- ja ammattijärjestösitoutumisen taustalla? Tutkimustulokset osoittavat, että oman johtajan/esimiehen ja luottamusmiehen välinen molemminpuolinen hyväksyntä ja siitä syntynyt motivoituneisuus ja työtyytyväisyys yhdistyneenä pitkän työsuhteen antamaan turvallisuuden tunteeseen ovat voimakkaammin pääkonttorien luottamusmiesten organisaatiositoutumisen taustalla. Kun taas kentän luottamusmiesten työssään kokema epävarmuus, oman työn autonomian puute, haasteeton työnjohtoilmasto tuntuivat aiheuttavan enemmän kritiikkiä työorganisaatiota kohtaan ja suuntaavan samaistumista oman ammattijärjestön suuntaan. Enemmistö tutkimuksen luottamusmiehistä oli kuitenkin kaksoissitoutuneita ja he kokivat ammattiliittonsa ja työnantajansa välisten suhteiden perustuvan yhteistyöhön ja luottamukseen organisaation johtoon. Luottamusmiesten sitoutuminen professioon ja työnantajaan näyttäisi olevan toinen vaihtoehtoinen tulevaisuuden kaksoissidoksen malli.

What is A Virtual Service?- Broadening the Perspective on Technology-Based Services

This article expands the discussion of the impact of technology on services and contributes to a broader comprehension of the nature of virtual services. This is done by discovering dimensions that distinguish physical services from virtual services, i.e. services that are distributed by electronic means and where the customer has no direct human interaction with the service provider. Differences in the core characteristics of services, servicescape and service delivery are discussed. Moreover, dimensions that differentiate between virtual services are analysed. A classification scheme for virtual services is proposed, including the origin of the service, the element of the service offering, the customisation process, stage of the service process performed, and the degree of mobility of the service.