Evaluation of Mobile Telephone Text Message Reminders for People with Antipsychotic Medication

Nonadherence to treatment is a worldwide problem among people with severe mental disorders. Patient treatment adherence may be supported with simple reminding methods e.g. text message reminders. However, there is limited evidence of its benefits. Intervention evaluation is essential in mHealth research. Therefore, this evaluative study was conducted. This study aimed to evaluate text message reminder use in encouraging patients’treatment adherence among people with antipsychotic medication. The data were collected between September 2011 and December 2013. First, a systematic literature review revealed that text message reminders were widely used in healthcare. However, its impacts were conflicting. Second, a sub-sample (n = 562) analysis showed that patients preferred humorous text message reminders and preferred to receive them in the morning, at the beginning of the week. Age, gender and marital status seemed to have different effects on the preferred amount and timing of the selected reminders. Third, a cross-sectional survey revealed that people with antipsychotic medication (n = 408) expressed overall satisfaction towards the reminder system. Finally, the evaluative design showed that patient recruitment for a randomized controlled trial concerning people with antipsychotic medication was challenging due to low rates of eligible participants. Follow-up drop-out rates varied depending on the data collection method. Participants’ demographic characteristics were associated with the risk of dropping out from the trial. This study suggests that text messages are a potential reminder system in healthcare services among people with antipsychotic medication. More research is needed to gain a comprehensive picture of the impacts and effectiveness of text message reminders.

Asiakaspalautteiden hallintaprosessi jatkuvan parantamisen välineenä

Asiakaspalautteet ovat yritykselle tärkeä tiedonlähde, ja onnistuneella palauteprosessilla yritys pystyy saavuttamaan lukuisia hyötyjä. Tämä tutkimus pyrkiikin selvittämään, miten tutkimuksen kohteena olevan yrityksen tulisi toteuttaa asiakaspalautteiden hallintaprosessinsa, jotta se voi jatkuvasti parantaa toimintaansa. Jatkuvaa parantamista voidaan toteuttaa esimerkiksi laatustandardein tai kuten tässä tutkimuksessa Demingin kehän avulla. Oleellista on koko henkilökunnan osallistuminen ja johdon sitoutuneisuus. Tutkimus toteutettiin reilun vuoden mittaisena toimintatutkimuksena tiiviissä yhteistyössä toimeksiantoyrityksen kanssa. Lähtökohdaksi otettiin yksi iso Demingin kehä, jonka avulla kehitettiin yrityksen tarpeisiin soveltuva palauteprosessi. Prosessin osat ovat rekisteröinti, käsittely ja seuranta. Kehän sisällä toteutettiin pienempiä Demingin kehiä, joiden avulla yritykselle luotiin mm. palautejärjestelmä rekisteröintiä varten sekä käytännöt palautteiden käsittelyyn ja seurantaan. Tutkimusprosessin aikana aineistoa kerättiin haastattelemalla ja keskustelemalla yrityksen työntekijöiden kanssa sekä havainnoimalla yrityksen toimintaa. Tutkija myös osallistui palautekokouksiin ja teki niissä havaintoja prosessin toimivuudesta. Kerätyn aineiston perusteella prosessia muokattiin Demingin kehän avulla jatkuvasti yhä toimivammaksi. Yrityksessä palauteprosessi on otettu osaksi toimintatapaa. Työntekijät rekisteröivät saapuvat asiakaspalautteet internetpohjaiseen lomakkeeseen ja eri osastojen edustajista koottu palautetiimi käsittelee palautteet kerran kuussa palautekokouksissa. Tutkimuksen aikana huomattiin, miten vaikeaa työntekijöiden sitouttaminen uudenlaisiin toimintatapoihin on. Uusien käytäntöjen sisäistäminen vaatiikin yritykseltä mm. korkeaa sosiaalista pääomaa sekä johtajien sitoutuneisuutta. Lähes vuoden käytön jälkeen yrityksessä on kuitenkin jo pystytty parantamaan toimintaa: mm. tiedonkulku ja lainalaitteiden käsittely on sujuvampaa. Toimintatutkimuksen luonteen vuoksi tutkimusta ei voi toteuttaa suoraan toisessa ympäristössä. Tavoite kuitenkin on, että kun huomataan, miten monenlaista hyötyä toimeksiantoyritys on asiakaspalautteiden hallintaprosessilla saavuttanut, alkaisivat muutkin yritykset luoda itselleen toimivia käytäntöjä

Suoritusmittauksen toteuttaminen organisaation lattiatasolla – Case: Vähittäiskauppaketju Simo Oy

Suoritusmittaus on yleisesti käytetty johdon ohjauskeino, jonka avulla yrityksen strategian ja tärkeimpien tavoitteiden toteutumista voidaan seurata. Pelkkä toteutuneen tulostason seuranta ei kuitenkaan riitä kehittämään yrityksen liiketoimintaa, vaan suoritusmittauksen tulosten tulisi heijastua myös yrityksen päivittäiseen toimintaan. Monesti suoritusmittausinformaatio on vain yrityksen ylemmän johdon käytettävissä, vaikka aiemmassa tutkimuksessa suoritusmittauksen hyödyt on havaittu selkeimmin niissä organisaatioissa, jotka ovat jalkauttaneet suoritusmittauksensa organisaation lattiatasolle asti. Mikäli lattiatason työntekijät kokevat suoritusmittauksen mahdollistavan paremman suoritustason, auttaa se koko organisaation suoritustason kehittämisessä. Tietotekniikassa tapahtuneet kehitysaskeleet, kuten BI-järjestelmien kehittyminen, ovat mahdollistaneet myös suoritusmittausjärjestelmien kehittymisen. Tässä tutkielmassa tarkastellaan BI-järjestelmän avulla toteutettua suoritusmittausta ja sen mahdollistavia vaikutuksia organisaation lattiatasolla. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen, ja se toteutettiin toiminta-analyyttisena tapaustutkimuksena suomalaisessa vähittäiskauppaketjussa. Aineisto kerättiin puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden ja täydellisesti osallistuvan havainnoinnin avulla. Case-yrityksen johto oli kehittänyt suoritusmittausjärjestelmän Qlikview BI-järjestelmän avulla ja jalkauttanut mittauksen organisaation alimmalle tasolle, eli yksittäisiin myymälöihin, päivittäisten suoritusmittausraporttien muodossa. Tutkimuksessa analysointiin aiemman kirjallisuuden pohjalta suoritusmittauksen suunnittelu-, kehitys- ja jalkautusprosessia sekä sitä, miten suoritusmittausta käytetään ja miten se koetaan yrityksen lattiatasolla. Tutkimuksessa havaittiin, että case-yrityksen tapauksessa suoritusmittaukseen käytettävän järjestelmän rooli oli suoritusmittauksen kehittämisvaiheessa tärkeämpi kuin aihealueen aiemmassa tutkimuksessa on esitetty. Suoritusmittauksen jalkauttamisvaiheessa BI-järjestelmän rooli oli kriittinen, sillä yhtä laajamittaisen suoritusmittauksen toteuttaminen ja raportoinnin automatisoiminen ei olisi ollut mahdollista ilman järjestelmän tukea. Aiemmin on esitetty, että lattiatason työntekijöiden tulisi osallistua suoritusmittareiden kehittämiseen, jotta niiden mahdollistavien ominaisuuksien esiintuominen helpottuisi, mutta case-yrityksessä suoritusmittaus koettiin pääosin mahdollistavaksi, vaikka mittaristo oli yrityksen johdon suunnittelema, ja käytetty järjestelmä diagnostinen. Mittaus koettiin mahdollistavana, sillä se oli helposti saatavilla ja työntekijät kokivat, että oma toiminta heijastuu suoraan suoritusmittareiden tuloksiin

Eosinophilia is a favourable prognostic marker in oral squamous cell carcinoma

Suusyöpä on yleisin pään ja kaulan alueen pahanlaatuisista kasvaimista. Niistä yli 90 % on levyepiteelikarsinoomia. Koska suusyöpäpotilaan viisivuotisennuste on vain noin 50 %, on jatkuva tarve löytää keinoja ennustamaan potilaan selviytymistä ja ohjaamaan hoitoa. Suun levyepiteelikarsinooman ympäristössä havaitaan säännöllisesti eosinofiilejä. Eosinofiili on ihmisen immuunijärjestelmän erikoistunut solu, joiden määrä lisääntyy sekä tulehdusreaktioissa että syöpien läheisyydessä. Toistaiseksi ei tiedetä, miten eosinofiilit liittyvät suun levyepiteelikarsinoomaan, mutta oletuksena on, että suusyöpään liittyvällä eosinofilialla, TATE (tumor-associated tissue eosinophilia), voisi olla vaikutusta suun levyepiteelikarsinoomapotilaan ennusteeseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää TATE:n ilmenemistä ja vaikutusta potilaan ennusteeseen suun levyepiteelikarsinoomassa. Lisäksi tutkimus käsittelee potilaan ennusteen kannalta optimaalista eosinofiilimäärän raja-arvoa, jota voitaisiin käyttää patologin työkaluna ennusteen arvioinnissa. Tutkimusaineisto koostui Turun yliopiston Suupatologian laitoksella vuosina 2002-2010 tutkituista 122 suuontelon ja huulen limakalvokoepalasta, jotka oli otettu diagnostisia tarkoituksia varten 99 potilaalta. Tutkimuksen potilaista 44 oli naisia ja 55 miehiä, ja heidän keski-ikänsä oli 65,3 vuotta. Seuranta-aika oli keskimäärin 40,7 kk. Kaksi tutkijaa analysoivat hematoksyliini-eosiinilla värjätyt näytteet suurentamalla ne 400-kertaisiksi valomikroskoopilla. Eosinofiilien määrä laskettiin yhteensä kuudelta edustavimmalta syövän ja strooman alueelta. TATE:n suhde potilaan kliinispatologisiin piirteisiin ja selviytymiseen selvitettiin Turun yliopistollisen keskussairaalan potilastiedoistoista ja analysoitiin tilastollisesti käyttämällä Fischerin testiä. Työllä oli Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin eettisen toimikunnan lupa (nro T10/2011, päätös O31/11). Levyepiteelikarsinooman kliininen kuva vaihteli haavaisen muutoksen ollessa yleisin. Yleisin sijainti levyepiteelikarsinoomalle oli kieli. TATE:a löydettiin 61,5 %:sta (78/122) levyepiteelikarsinoomanäytteitä. Mikäli TATE:a ei löydetty tai sen määrä oli korkea, oli potilaan selviytyminen tilastollisesti merkitsevästi parempi kuin potilailla, joilla TATE oli matala. Lisäanalyyseissä havaittiin, että potilaan ennuste oli tilastollisesti merkitsevästi huonompi, mikäli TATE:n raja-arvo oli vähemmän kuin neljä eosinofiiliä per tutkittu mikroskooppinäkymä (HPF). TATE on täten merkki suun levyepiteelikarsinoomapotilaan paremmasta ennusteesta erityisesti, kun havaitaan enemmän kuin neljä eosinofiiliä/HPF. Tutkimustulosten varmistamiseksi tarvitaan kuitenkin jatkossa laajempia tutkimuksia.

Applying Augmented Reality to Outdoors Industrial Use

Augmented Reality (AR) is currently gaining popularity in multiple different fields. However, the technology for AR still requires development in both hardware and software when considering industrial use. In order to create immersive AR applications, more accurate pose estimation techniques to define virtual camera location are required. The algorithms for pose estimation often require a lot of processing power, which makes robust pose estimation a difficult task when using mobile devices or designated AR tools. The difficulties are even larger in outdoor scenarios where the environment can vary a lot and is often unprepared for AR. This thesis aims to research different possibilities for creating AR applications for outdoor environments. Both hardware and software solutions are considered, but the focus is more on software. The majority of the thesis focuses on different visual pose estimation and tracking techniques for natural features. During the thesis, multiple different solutions were tested for outdoor AR. One commercial AR SDK was tested, and three different custom software solutions were developed for an Android tablet. The custom software solutions were an algorithm for combining data from magnetometer and a gyroscope, a natural feature tracker and a tracker based on panorama images. The tracker based on panorama images was implemented based on an existing scientific publication, and the presented tracker was further developed by integrating it to Unity 3D and adding a possibility for augmenting content. This thesis concludes that AR is very close to becoming a usable tool for professional use. The commercial solutions currently available are not yet ready for creating tools for professional use, but especially for different visualization tasks some custom solutions are capable of achieving a required robustness. The panorama tracker implemented in this thesis seems like a promising tool for robust pose estimation in unprepared outdoor environments.

Feature-based camera pose estimation

The estimating of the relative orientation and position of a camera is one of the integral topics in the field of computer vision. The accuracy of a certain Finnish technology company’s traffic sign inventory and localization process can be improved by utilizing the aforementioned concept. The company’s localization process uses video data produced by a vehicle installed camera. The accuracy of estimated traffic sign locations depends on the relative orientation between the camera and the vehicle. This thesis proposes a computer vision based software solution which can estimate a camera’s orientation relative to the movement direction of the vehicle by utilizing video data. The task was solved by using feature-based methods and open source software. When using simulated data sets, the camera orientation estimates had an absolute error of 0.31 degrees on average. The software solution can be integrated to be a part of the traffic sign localization pipeline of the company in question.

Purentaelimistön toimintahäiriöiden räätälöidyt hoitokäytännöt

Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders,TMD) ovat kasvojen alueen yleisin kiputila. Sillä tarkoitetaan puremalihasten ja leukanivelten sekä niitä ympäröivien kudosten toimintahäiriöitä ja kiputiloja. TMD:hen liittyy usein samanaikaisia monien eri järjestelmien häiriöitä ja muita kipu- ja terveysongelmia. Purentaelimistön toimintahäiriöt voivat olla luonteeltaan ohimeneviä, mutta pieni osa potilaista kärsii kroonisesta kivusta ja hankalahoitoisesta tilasta. TMD-potilaiden diagnostiikan selkeyttämiseksi on kehitetty diagnostinen järjestelmä, Research Diagnostic Criteria for TMD (RDC/TMD), jonka avulla voidaan selvittää potilaan somaattinen diagnoosi ja psykososiaalinen status. Lisäksi RDC/TMD:tä hyödyntäen voidaan potilaan toimintakyvyn arvioimiseksi laskea haitta-aste, jota voidaan käyttää apuna hoitojen räätälöinnissä. Tutkielman tarkoituksena oli tarkastella Tyksin suu- ja leukasairauksien klinikalle hoitoon lähetettyä potilasmateriaalia haitta-aste luokituksen valossa ja selvittää miten luokittelu ohjasi hoitojen räätälöintiä luokittelun käyttöönoton yhteydessä, ja millaisia tuloksia hoidoilla saavutettiin. Tutkielmassa perehdyttiin potilasaineiston määrään, hoidon vastuuhenkilöihin, potilaiden haitta-astejakaumaan, hoitojen räätälöintiin sekä saavutettuihin hoitotuloksiin. Tutkielman otannassa oli 39 potilasta, jotka oli lähetetty Tyksin suu- ja leukasairauksien poliklinikalle kasvojen alueen kipujen vuoksi 8/2013−4/2014 välisenä aikana. Potilaat täyttivät RDC/TMD:hen pohjautuvan kipukyselykaavakkeen, jonka perusteella hoidot räätälöitiin haitta-asteryhmittäin: ei haittaava TMD, lievästi haittaava TMD ja runsaasti haittaava TMD. Lisäksi potilaille lähetettiin seurantaa varten uusi kipukyselykaavake 2/2016. Alkutilanteessa ei haittaavaa TMD-kipua koki 35 %, lievästi haittaavaa 21 % ja runsaasti haittaavaa TMD-kipua 44 % potilaista. Runsaasti haittavasta TMD-kivusta kärsivät olivat psyykkisesti kuormittuneempia ja heillä oli enemmän muita kipuja kuin muilla potilailla. Tulokset olivat samankaltaisia kuin aiemmin kuvatulla erikoissairaanhoidon potilasmateriaalilla. Seuranta-ajan jälkeen runsaasti haittaavasta TMD:stä kärsivien potilaiden määrä oli vähentynyt merkittävästi, ja osalla potilaista kasvojen alueen kivut olivat kokonaan hävinneet. Terveyspalveluiden käyttö kaikissa potilasryhmissä oli vähentynyt merkittävästi.

Uudenmaan vesistöjen ja rannikkovesien tila vuonna 2015

Vuosi 2015 oli edellisen vuoden tapaan poikkeuksellisen, jopa ennätyksellisen lämmin. Helsingin Kaisaniemessä vuoden keskilämpötila oli jopa 1,9 astetta tavanomaista korkeampi. Talvi oli jälleen lyhyt, lauha ja vähäluminen. Suurimmat virtaamat jokivesistöissä mitattiin keväällä ja vuoden lopussa. Jokien mereen kuljettamat ainemäärät olivat vuonna 2015 hiukan edellisvuotta suurempia. Järvien happitilanne lopputalvella 2015 oli kohtalainen johtuen lauhasta talvesta ja lyhyestä jääpeitekaudesta. Kesäaikainen klorofyllipitoisuus oli järvissä keskimäärin samalla tasolla kuin vuonna 2014. Uudenmaan rannikkomerialueella ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Merialue on edelleen rehevöitynyt ja pohjien happitilanne on monin paikoin heikko. Sinilevätilanne oli alkukesällä 2015 melko rauhallinen johtuen viileästä ja sateisestä säästä. Sinileväkukinnat runsastuivatkin sekä merialueella että sisävesillä vasta elokuussa. Avomerialueilla loppukesän sinileväkukinnat olivat edellisvuotta suuremmat. Tässä raportissa on käsitelty vain pientä osaa Uudenmaan ELY-keskuksen vesistöseurantojen tuloksista. Kaikki alueen järvien, jokien ja rannikkovesien veden laadun seurantatulokset löytyvät internetistä osoitteesta: http://www.syke.fi/fi-FI/Avoin_tieto. Rekisteristä löytyy mm. vedenlaatutuloksia, tietoa vesistöjen pohjaeläin- ja kasviplanktonlajistosta sekä tuloksia kalojen elohopeapitoisuuksista.

Kilpaurheilun vakuuttamisesta joukkueurheilijan näkökulmasta

Tutkielmassa selvitetään, toimivatko erilaiset urheiluvakuutusjärjestelmät tarpeeksi tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisella tavalla kilpatason joukkueurheilijoiden osalta. Kilpaurheilua varten tarjottavat vakuutukset ovat erityisvakuutuksia, jotka urheilija voi lunastaa itselleen maksamalla lisämaksun. Käytännössä vakuutuksen hankkiminen on pakollista, koska monet lajiliitot asettavat sen kilpailulisenssin saamisen edellytykseksi. Ongelmakeskeisen lähestymisen avulla aluksi arvioidaan kilpaurheilijoille asetettavan vakuutusturvan vaatimuksen aiheellisuutta ja perusteltavuutta yhdistyslain pohjalta. Omana periaatteellisena ongelmanaan pohditaan sitä, mihin urheilijan vakuutuksenottovelvollisuus perustuu ja tulisiko sellaista ylipäänsä olla olemassa. Tutkimuskysymykset ovat syntyneet empiirisen tutkimuksen seurauksena. Esimerkiksi kilpaurheilijoiden haastattelujen perusteella ilmenneisiin ongelmiin ja epäselvyyksiin haetaan vastausta niin vallitsevasta vakuutuskäytännöstä kuin voimassa olevasta lainsäädännöstä. Kilpaurheilijan näkökulmasta urheilun vakuuttamisessa on puutteita esimerkiksi korvattavien vahinkojen perusteissa ja laajuudessa. Eri vakuutusyhtiöiden vakuutusjärjestelmiä tarkastellaan teoreettisella ja käytännön tasolla vertaamalla keskenään kolmen suurimman kilpaurheilijoita vakuuttavan yrityksen vakuutussopimuksia ja -käytäntöjä. Jokaisen yrityksen osalta selvitetään, millä perusteilla urheilijan tulee hankkia kilpaurheilussa sattuvien tapaturmien ja vammojen aiheuttamat vahingot kattava erityisvakuutus. Lisäksi tutkitaan, millaisten urheiluloukkaantumisten varalle turvaa on tai ei ole mahdollista saada. Tapaturma-termin sisältöä on avattu sopimuskohtaisesti analysoitaessa erilaisten urheiluvammojen korvausperusteita. Tapaturmalainsäädännön perusteella ja vahingonkorvausoikeudellisesta perspektiivistä kartoitetaan mahdollisuuksia puuttua vakuutussopimusten mukaisten henkilövahinkojen korvaamisalan laajuuteen. Tärkeä soveltuvuusvaikutus on esimerkiksi urheilijan tapaturma- ja eläketurvalain tapaturmaa koskevilla säännöksillä, joista saadaan perusteita ja aineistoa tutkielmassa esitetyn uuden terminologian sisällölle. Työtapaturma- ja ammattitautisäännöksiä analogisesti soveltaen on luotu urheilemisen seurauksena sattuvan tapaturman käsitteen uusi sisältö ja määritelmä. Vakuutuskäytäntöjen seulonnan rinnalla tutkimusongelmiin haetaan ratkaisuja erityisesti yhdistys- ja vahingonkorvauslaista sekä erilaisia tapaturmia ja sopimuksia koskevasta lainsäädännöstä.

Liikunta ja urheilu kunnan strategisena valintana – Sisällönanalyysi kuntastrategioista

Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään kuntien strategiatyötä liikunnan ja urheilun näkökulmasta. Tutkimuskohteena ovat voimassa olevat kuntastrategiat. Liikuntalaki (390/2015) ja kuntalaki (410/2015) uudistettiin vuoden 2015 huhtikuussa. Kuntalain 37 pykälässä mainitaan kuntastrategian laatimisesta. Kuntastrategiat ovat kuntaorganisaatioiden toimintaa valtuustokausittain ohjaavia asiakirjoja, joiden pohjalta kunta laatii talousarvion ja -suunnitelman. Liikuntalain mukaan kunnan tehtävänä on luoda liikunnan edellytyksiä paikallistasolla: järjestää liikuntapalveluja, rakentaa ja ylläpitämää liikuntapaikkoja, tukea järjestösektoria sekä kehittää kuntien välistä ja alueellista yhteistyötä. Tutkimuksen viitekehyksenä toimivat uusi institutionalismi, pohdinta instituutiomalleista sekä katsaukset kuntastrategiaprosessiin ja julkisen sektorin liikuntapolitiikkaan. Tutkimusmetodit ovat aineistolähtöinen sisällönanalyysi sekä teoriaohjaava pohdinta. Tutkimus tarkastelee 101 Suomen suurimman kunnan (asukkaita yli 10 000 tammikuussa 2015) kuntastrategioita. Strategioista etsitään kirjaukset liikuntaan ja urheiluun liittyen. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa kuvaus kuntien strategiatyöhön liikunnan ja urheilun näkökulmasta. Sisällönanalyysin tuloksena on muodostettu kuusi teemaa, joihin liikunta ja urheilun kuntastrategioiden tavoitteissa yhdistetään. Teemat ovat: 1) terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, 2) osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen, 3) vaikuttavat ja laadukkaat kuntapalvelut, 4) kaupungin kuvan, kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden parantaminen, 5) yhteistyön korostaminen sekä 6) lasten, nuorten ja erityisryhmien liikunnan takaaminen. Näiden pääteemojen alla esitellään strategiatekstien kirjauksia. Kuntien strategiatavoitteiden nykytilanne on liikunnan ja urheilun näkökulmasta kirjava. Liikunta tai urheilu mainitaan 66 prosentissa kuntastrategioista. Kokonaisuutena tarkastellen kuntien strategiasisällöt noudattelevat valtionhallinnon linjauksia, mutta yksittäisissä strategioissa liikunta tai urheilu liitetään usein yksipuolisesti teemoihin. Liikunnan ja urheilun tulevaisuuden mahdollisuudet voi nähdä positiivisina, merkityksen nostamiseksi osana kuntien strategista johtamista ja sitä kautta paikan lunastamiseksi osana kuntatoiminnan painopisteitä.

PALLOKENTÄLTÄ PLEIKKARIN ÄÄREEN – kuudesluokkalaisten omakohtaisen liikunnan, penkkiurheilun ja videopelaamisen yhteydet

Suomalaisten lasten ja nuorten liikkumisaktiivisuus on kasvanut viimeisten vuosien aikana, mutta siitä huolimatta yhä useampi nuori liikkuu vapaa-ajallaan riittämättömästi. Vapaa-ajan viettäminen on siirtynyt kentiltä ja radoilta näyttöpäätteiden ääreen, jossa aika kuluu suosiotaan kasvattaneiden videopelien parissa. Samalla kun pelien suosio nuorten joukossa kasvaa, on kiinnostus urheilun seuraamiseen eli penkkiurheiluun nuorten keskuudessa laskenut. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää minkälaisia yhteyksiä kuudesluokkalaisten nuorten (n = 114) omakohtaisella liikkumisaktiivisuudella ja urheilun seuraamisen useudella on toisiinsa nähden. Lisäksi tutkittiin minkälaisia yhteyksiä oppilaiden omakohtaisella liikkumisaktiivisuudella ja videopelaamisen useudella on. Tarkasteltiin myös minkälaisia yhteyksiä oppilaiden urheilun seuraamisen useudella ja videopelaamisen useudella on. Tutkimuksen taustakäsitteenä on Kosken liikuntasuhteen käsite, jonka kahden ensimmäisen osa-alueen alle tutkimuksen aiheet limittyvät. Tutkimus toteutettiin lomakehaastattelulla kolmessa Satakunnan, Kanta-Hämeen ja Varsinais-Suomen alueella olevassa koulussa. Saadut vastaukset analysoitiin ja oppilaat luokiteltiin kolmeen ryhmään jokaisen tutkittavan muuttujan kohdalla. Näitä luokitteluja hyödynnettiin vertailemalla niitä muiden muuttujien suhteen. Tutkimuksessa havaittiin yhteys liikkumisaktiivisuuden ja urheilun seuraamisen useuden välillä. Aktiivisimmat liikkujat seuraavat myös urheilua eniten ja vähiten aktiivisemmat taas seuraavat urheilua harvimmin. Tuloksien mukaan myös liikkumisaktiivisuus ja urheilupelien pelaaminen ovat yhteydessä toisiinsa aktiivisten liikkujien pelatessa eniten ja vähiten aktiivisten harvimmin. Vastaavasti vähiten aktiiviset liikkujat pelaavat muita kuin urheilupelejä useimmin. Tutkimuksessa havaittiin lisäksi yhteys urheilun seuraamisen ja urheilupelien pelaamisen välillä, mikä vahvistaa urheilupelien linkittymistä penkkiurheilu-käsitteen alle. Tutkimus tuo lisätietoa nuorten liikuntakulttuurista ja samalla pyrkii herättämään keskustelua suomalaisen liikuntakulttuurin tilasta ja merkityksestä suomalaisen urheilun tulevaisuudelle. Kouluja ja urheiluseuroja kannustetaan tekemään yhteistyötä, jonka nähdään tuovan hyötyjä molemmille osapuolille. Lisäksi toivotaan seurojen ottavan tulevaisuudessa nuoret paremmin huomioon tapahtumien lipunhinnoissa.

Höyrytasetarkastelu kemianteollisuuden tehdasalueella

Tässä kandidaatintyössä perehdyttiin Kemira Chemicals Oy:n Sastamalan Äetsässä sijaitsevan tehdasalueen höyryverkkoon. Työn tavoitteena oli luoda selkeä kokonaiskuva höyryn tuotannosta ja kulutuksesta tehdasalueella. Työssä tutkittiin höyryverkon nykyisten mittauspisteiden kattavuutta ja suoritettiin höyrytasetarkastelu höyryverkostolle. Höyrytaseen tarkemmalla ymmärtämisellä helpotetaan mahdollisten energiatehokkuushankkeiden kohdentamista järkevästi. Työssä tarkasteltiin tehdasalueen höyryjärjestelmää siinä tarkkuudessa kuin se nykyisten mittausten dataa hyödyntäen on mahdollista. Laskennassa keskityttiin tarkastelemaan kokonaisuutta, ja erityisesti tuomaan esille merkittävimpiä höyrynkuluttajia. Päähöyrykattilan omakäyttöteho on huomattavan suuri syöttöveden merkittävän lämmitystarpeen johdosta. Tehtaista merkittävimmät höyryn kuluttajat ovat natriumkloraattitehdas (T III) ja hienokemikaalitehdas (T IV). Höyryverkkoa tarkasteltaessa luotiin myös uusi raportointipohja höyryn tuotannon ja kulutuksen tunnuslukujen seurantaan. Luotu raporttipohja hyödyntää saatavissa olevaa mittausdataa aiempaa tarkemmin ja laskenta on toteutettu mahdollisimman läpinäkyvästi. Mahdolliset höyrynkäytön tarkemmat selvitykset ja investoinnit esimerkiksi höyrymittauksiin kannattaa kohdentaa tehtaisiin T III ja T IV. Mikäli tulevaisuudessa halutaan muodostaa vetytase, helpottaa poltetun vedyn määrän seuranta luodussa raportointipohjassa taseen muodostamista.