Políticas públicas y sustentabilidad en las zonas desfavorecidas y de montaña en España

El presente trabajo aborda una visión global de la acción pública en los espacios que, en principio, han sido oficial o/y institucionalmente definidos como zonas desfavorecidas o zonas de montaña en España. Territorios, básicamente rurales, que en España muestran un notable grado de heterogeneidad en cuanto a sus estructuras económicas, sociales y culturales, además de caracterizarse por unas estructuras ecológicas igualmente dispares. Esta realidad poliédrica en los últimos años se está viendo condicionada por cuatro factores: las transformaciones internas del sector agroalimentario; los cambios en la organización espacial de la actividad y de la población que son consecuencia de la reestructuración del capitalismo; por las nuevas funciones socioeconómicas, socioculturales y medioambientales que desempeñan estos espacios; y, por el impacto, a veces contradictorio, de las diversas políticas que se implementan sobre ellos, y que se desenvuelven, cada vez más nítidamente, bajo el paradigma del desarrollo sostenible institucional.

¿De campesino a agricultor? La pequeña producción familiar en el marco del desarrollo capitalista

En este trabajo se repasan algunas de las principales conceptualizaciones que los "estudios campesinos" han elaborado sobre el mundo rural y se señalan las limitaciones del propio concepto del papel y las expectativas que la agricultura familiar tiene dentro del capitalismo avanzado. Se hace hincapié en los factores causales de su pervivencia y de las estrategias adaptativas desarrolladas por las unidades de producción domésticas.

Pierre Vilar, historiador del capitalismo

La obra histórica de Pierre Vilar ha estado siempre vinculada a su preocupación por el presente y el porvenir de las sociedades humanas. Desde esta perspectiva, Vilar centró gran parte de sus ocupaciones historiográficas en entender el cambio histórico, siendo el nacimiento del capitalismo uno de sus temas centrales al posibilitarle la comprensión globalizadora de la transmutación de un modelo de sociedad a otro. En este sentido, su obra magna sobre Cataluña, serviría para demostrar que ésta tuvo su particular forma de insertarse en el capitalismo y que en medio de las controversias políticas sobre el hecho nacional no había que olvidar tan importante circunstancia.

Sähkönjakeluverkon ylläpitopalveluiden ulkoistamisella saavutettavat hyödyt

Sähkönsiirto jakeluverkoissa on alueellista monopoliliiketoimintaa. Tätä monopoliliiketoimintaa säätelee Suomessa energiamarkkinavirasto. Siirtoliiketoiminnalle on asetettu kohtuullisen tuoton rajoitukset siten, että liiketoiminnan täytyy olla myös tehokkaasti toteutettua. Sähköverkkojen ylläpitopalveluiden toteuttamiseksi on markkinoille syntynyt useita näiden palveluiden tuottamiseen erikoistuneita palveluyrityksiä. Ulkoistamalla ylläpitopalvelut ulkopuoliselle palveluyritykselle sähköverkkoyhtiöt pyrkivät hakemaan toiminnalleen tehokkuutta, kustannussäästöjä ja toimintojen selkeytymistä. Yhtiön johto voi näin keskittyä toiminnan ja tuloksen kehittämisen kannalta olennaisiin asioihin. Tässä työssä on selvitetty sähköverkkojen ylläpitotoimintojen ulkoistamisella saavutettavissa olevia hyötyjä. Hyötyjen toteutumista on tutkittu Eltel Networks Pohjoinen Oy:n ja sen asiakasyritysten Kainuun Sähkö Oyj:n, Kajaanin Lämpö Oy:n ja Kajaanin Puhelinosuuskunnan asiakastapauksissa.

Verkkoliiketoiminnan tehokkuusmittauksen ohjausvaikutusten analysointijärjestelmä

Tässä diplomityössä oli tavoitteena suunnitella ja toteuttaa verkkoliiketoiminnan tehokkuusmittauksen ohjausvaikutusten analysointijärjestelmä. Verkkoliiketoiminta on monopoliasemassa olevaa liiketoimintaa, jossa ei ole kilpailusta johtuvaa pakotetta pitää liiketoimintaa tehokkaana ja hintoja alhaisina. Tämän vuoksi verkkoliiketoiminnan hinnoittelua ja toiminnan tehokkuutta tulee valvoa viranomaisen toimesta. Tehokkuusmittauksessa käytettäväksi menetelmäksi on valittu DEA-menetelmä (Data Envelopment Analysis). Tässä työssä on esitelty DEA-menetelmän teoreettiset perusteet sekä verkkoliiketoiminnan tehokkuusmittauksessa havaitut ongelmat. Näiden perusteella on määritelty analysointijärjestelmältä vaadittavat ominaisuudet sekä kehitetty kyseinen järjestelmä. Tärkeimmiksi järjestelmän ominaisuuksiksi osoittautuivat herkkyysanalyysin tekeminen ja etenkin sitä kautta suoritettava keskeytysten hinnan laskeminen sekä mahdollisuudet painokertoimien rajoittamiselle. Työn loppuosassa on esitelty järjestelmästä saatavia konkreettisia tuloksia, joiden avulla on pyritty havainnollistamaan järjestelmän käyttömahdollisuuksia.

The conditions for the reproduction of the SAGUAPAC water cooperative in the city of Santa Cruz de la Sierra, Bolivia : discourse analysis

The SAGUAPAC cooperative in the city of Santa Cruz de la Sierra (Eastern Bolivia) is regularly presented as an example of cooperative successes regarding water supply and sanitation. Its efficiency, both economic and technical, is widely considered as the main reason for its attractiveness. However, without denying its importance, we show, through a discourse analysis from and about SAGUAPAC in local media, that moral and non-instrumental factors are crucial in the reproduction of the cooperative. These factors create attachment and affection toward the cooperative, through a storytelling using a four-dimensional rhetoric (mythification, identification, emotionalisation and personification). This storytelling technique, internalized in the local media discourse and materializing the so-called new spirit of capitalism, exploits the affects and instrumentalisation of local myths and legends, as well as the 'camba' ethnic identity. In that, it tends to retain SAGUAPAC members and to canvass new ones, by providing them with recognition in their quality of local community members. However, the mobilisation of social norms and power hierarchies might end up reinforcing the social exclusion of Andean non-camba immigrants, inspite of an a priori inclusive and democratic organisation.

Ulkomaisen pk-yrityksen teollisuusinvestointi Suomeen, Case Pariwood Case Pariwood.

Kuukauden kuluttua tästä päivästä voidaan sanoa: 'Viime vuosisadalla maapallo kutistui merkittävästi, kulkuyhteydet paransivat ihmisten ja tavaroiden liikkuvuutta, mutta ennen kaikkea tietoliikenteessä tapahtui valtava kehitys.' Rahamarkkinoiden integroituessa pääomien transaktiokustannukset lähentyvät vähitellen nollaa, jolloin voidaan puhua suprajohtavasta kapitalismista (Kasvio et al.1999). Tässä tutkimuksessa osoitan, että myös pienet ja keskisuuret yritykset voivat tehdä onnistuneita suoria sijoituksia ulkomaille, Pariwoodin tapauksessa Suomeen. Suomen hyvät kuusitukkivarat, puun laatu ja saatavuus, ovat päätekijöitä tähän investointiin. Kun yrittäjien motivaatio on riittävän korkea ja heillä on aikaa ja sitkeyttä ideansa toteuttamiseen, tulos on onnistunut. Edullinen taloussuhdanne Euroopassa Pariwoodin markkina-alueella on edistänyt hanketta. Kuntien harjoittamalla elinkeinopolitiikalla on merkitystä ja kunnat ja valtiovalta voivat hankekohtaisella aktiivisuudellaan edesauttaa tätä kehitystä. Kyse on myös luottamuksesta. Pariwoodin tapauksessa itävaltalaiset omistajat perustelivat investointipäätöstä myös Suomen infrastruktuurilla ja viranomaisten kanssa hyvin sujuneella yhteistyöllä. Sijoitusten allokoinnissa on myös kyse työstä, työpaikkojen syntymisestä tai pysymisestä siellä, missä kustannukset ovat edulliset tai työntekijöiden ammattitaito täyttää investoijien vaatimukset. Ulkomaisissa suorissa sijoituksissa Suomeen tulee paitsi rahaa, myös uudenlaista teollisuutta ja osaamista. Korkean teknologian tuotantoa on myös puualalla. Ulkomaiset omistajat edustavat usein erilaista johtamiskulttuuria, kuin mihin Suomessa ollaan totuttu. Pariwoodin tapauksessa suuria ongelmia ei esiintynyt. Suomen EU-jäsenyydellä on ollut tätäkin hanketta edistävä vaikutus. Rahoitus on järjestynyt samoin periaattein kuin kansallisissa hankkeissa. Rahoitusneuvottelut kestivät hieman pidempään, noin vuoden. Lopputulokseen ovat tyytyväisiä omistajat, Parikkalan kunnan edustajat, työntekijät ja luotonantajat. Pariwood käy esimerkistä onnistuneesta ulkomaisesta teollisuusinvestoinnista Suomeen.

Arvojohtaminen ja omistajalähtöinen johtaminen eettisessä tarkastelussa

Liikkeenjohdollisten oppien tekstit välittävät uusien johtamiskäytäntöjen ja oivallustensa lisäksi lukijoilleen myös niitä arvoja ja etiikkakäsityksiä, joille uudet opit pohjautuvat. Koska tällaisen kirjallisuuden kuluttajat ovat usein yritysten päätöstentekijöitä, näiden näkemysten vaikutuspiiri saattaa olla hyvinkin laaja. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää kahden viimeaikaisen liikkeenjohdollisen opin eettisiä taustoja. Arvojohtaminen on johtamisoppi, jonka mukaan yrityksen tulee määrittää omat arvonsa, joiden normittamisen avulla yritystä voidaan johtaa. Arvojohtamisessa arvot nähdään ensisijaisesti välineinä, ja yrityksen johto asetetaan keskeisimmäksi oikean ja väärän määrittäjäksi. Omistajalähtöinen johtaminen puolestaan perustuu väitteelle, että yrityksen toimien oikeellisuutta voidaan mitata niiden omistajille tuottamalla varallisuudella. Finanssikapitalismin lailla se uskoo vakaasti markkinoiden itsesäätelyyn ja yksilön omaan kykyyn tehdä kypsiä ja eettisiä valintoja.

Salvador Giner: El futur del Capitalisme

Crítica del llibre: 'El futur del capitalisme' de Giner, Salvador

El capitalismo y sus crisis, ¿qué tipo de crisis?

El capitalismo está hoy atravesando un momento de turbulencias estructurales. Para unos se trata de una crisis económica, para otros de una crisis financiera y, aún para algún otro autor, mas bien debería hablarse de una crisis global de sociedad. ¿Pueden tan diversas opiniones converger en sus análisis? No es tarea fácil ya que cada cual suele hablar desde su propia perspectiva académica, cuando no, incluso circunscrito a un determinado enfoque teórico. Además, la mayoría de los debates han girado en torno a la economía y la corriente principal de la ciencia económica, la teoría neoclásica, por su propia naturaleza es incapaz de aportar más claridad. Los supuestos en los que basa sus modelos y teorías, que tanto cientifismo le han conferido, impiden precisamente captar la dimensión del fenómeno. De ahí salen algunas recetas para intentar paliar nuestros males, como por ejemplo, la sugerencia de que si dejamos actuar a los mercados, su lógica va a conducir a reparar los desajustes que se han venido produciendo. Pero, ¿qué son los mercados? ¿se trata de algo mágico que actúa con finalidad propia y con un objetivo específico?

La filosofía nietzscheana y la lógica cultural del capitalismo tardío

Este trabajo analiza las relaciones entre las ideas fundamentales de la filosofía nietzscheana y la lógica cultural del capitalismo tardío. En la primera parte se realiza una breve exposición de la doctrina nietzscheana; en la segunda se estudia hasta qué punto dicha doctrina coincide con los presupuestos filosóficos del capitalismo tardío; y en la tercera se reflexiona acerca del tipo de conexión (de anticipación o de reciclaje) que se da entre ambas.

Performance benchmarking and incentive regulation – considerations of directing signals for electricity distribution companies

After the restructuring process of the power supply industry, which for instance in Finland took place in the mid-1990s, free competition was introduced for the production and sale of electricity. Nevertheless, natural monopolies are found to be the most efficient form of production in the transmission and distribution of electricity, and therefore such companies remained franchised monopolies. To prevent the misuse of the monopoly position and to guarantee the rights of the customers, regulation of these monopoly companies is required. One of the main objectives of the restructuring process has been to increase the cost efficiency of the industry. Simultaneously, demands for the service quality are increasing. Therefore, many regulatory frameworks are being, or have been, reshaped so that companies are provided with stronger incentives for efficiency and quality improvements. Performance benchmarking has in many cases a central role in the practical implementation of such incentive schemes. Economic regulation with performance benchmarking attached to it provides companies with directing signals that tend to affect their investment and maintenance strategies. Since the asset lifetimes in the electricity distribution are typically many decades, investment decisions have far-reaching technical and economic effects. This doctoral thesis addresses the directing signals of incentive regulation and performance benchmarking in the field of electricity distribution. The theory of efficiency measurement and the most common regulation models are presented. The chief contributions of this work are (1) a new kind of analysis of the regulatory framework, so that the actual directing signals of the regulation and benchmarking for the electricity distribution companies are evaluated, (2) developing the methodology and a software tool for analysing the directing signals of the regulation and benchmarking in the electricity distribution sector, and (3) analysing the real-life regulatory frameworks by the developed methodology and further develop regulation model from the viewpoint of the directing signals. The results of this study have played a key role in the development of the Finnish regulatory model.

A rationalist perspective on the autonomy of international sport governing bodies : towards a pragmatic autonomy in the steering of sports

International sport governing bodies (ISGBs) are built on the foundations of freedom of association and traditionally enjoy a large degree of autonomy in their decision-making. Their autonomy is increasingly confined, however, and their hierarchical self-governance is giving way to a more networked governance, in which different stakeholders exert power in different ways and in different contexts in a complex web of interrelationships. Taking a rationalist perspective on the autonomy of ISGBs, this article demonstrates that ISGBs are deploying strategies to safeguard their waning governing monopoly over international sport. Opting for an inductive approach, the authors present four possible conceptualizations of autonomy as applied to ISGBs, namely political autonomy, legal autonomy, financial autonomy and pyramidal autonomy. For each dimension, they describe the different strategies ISGBs wield in order to safeguard different dimensions of their autonomy. This article uses governance theories to hypothesize that the autonomy of ISGBs can be understood as 'pragmatic autonomy' since ISGBs only cede certain aspects of their autonomy under particular circumstances and when being subject to specific threats. Acting in a rationalist manner, they are able to keep control over governance developments in sport by using indirect and more subtle forms of governance.