L'Image : revue artistique et littéraire ornée de figures sur bois, paraissant tous les mois / [secrétaire de la rédaction, Jules Rais ; administrateur, Tony Beltrand]

1897/02 (N3).

L'Image : revue artistique et littéraire ornée de figures sur bois, paraissant tous les mois / [secrétaire de la rédaction, Jules Rais ; administrateur, Tony Beltrand]

1897/08 (N8).

L'Image : revue artistique et littéraire ornée de figures sur bois, paraissant tous les mois / [secrétaire de la rédaction, Jules Rais ; administrateur, Tony Beltrand]

1897/06 (N7).

L'Image : revue artistique et littéraire ornée de figures sur bois, paraissant tous les mois / [secrétaire de la rédaction, Jules Rais ; administrateur, Tony Beltrand]

1897/03 (N4).

L'Image : revue artistique et littéraire ornée de figures sur bois, paraissant tous les mois / [secrétaire de la rédaction, Jules Rais ; administrateur, Tony Beltrand]

1897/01 (N2).

L'Image : revue artistique et littéraire ornée de figures sur bois, paraissant tous les mois / [secrétaire de la rédaction, Jules Rais ; administrateur, Tony Beltrand]

1896/12 (N1).

L'Image : revue artistique et littéraire ornée de figures sur bois, paraissant tous les mois / [secrétaire de la rédaction, Jules Rais ; administrateur, Tony Beltrand]

1897/05 (N6).

L'Image : revue artistique et littéraire ornée de figures sur bois, paraissant tous les mois / [secrétaire de la rédaction, Jules Rais ; administrateur, Tony Beltrand]

1897/09 (N10).

Journal dʼun voyage au Nord, en 1736 & 1737. Enrichi de figures en taille-douce : par M. Outhier, prêtre du diocèse de Besançon, correspondant de lʼAcadémie Royale des Sciences.

P. 368-370 numbered 238, 339, 340 respectively.

Early modes of exegesis : ideal figures in Malachi as a test case

Antikens judiska bibeltolkare hade ett annorlunda sätt att läsa Bibeln än den som moderna läsare är vana vid. Dessa tidiga exegeter tänkte att texten som nu finns i den hebreiska Bibeln, de kristnas Gamla Testamente, är helig ordagrant i den form som den fanns i under deras tid, att den inte innehåller några fel, och att Gud har en övergripande plan gällande helheten, så att man vid behov kan förklara ett Bibelställe med hjälp av ett annat. Dessa antaganden reflekteras i det sätt på vilket antikens exegeter läste och tolkade sin Bibel. Det här ser man då man läser deras texter, från 400-talet före vår tideräknings början till de första århundradena enligt vår tideräkning. Ett verktyg som antikens skrifttolkare ofta använde var den så kallade gezera shava -metoden, där de jämförde identiska ord och fraser i Bibeln för att skänka belysning åt oklara textställen. Hebreiskan, särskilt den ovokaliserade konsonanttexten, innehåller många homonyma ord, alltså ord som ser likadana ut men har olika betydelser. De tidiga exegeterna utnyttjade ofta de möjligheter till alternativa tolkningar som uppstår ur denna tvetydighet. Ibland kunde de dock tvärtom också dra paralleller ur kontextuella likheter, alltid efter behov. I denna avhandling står dessa tidiga anonyma bibeltolkare och deras tolkningar i fokus. Malakis bok, som härstammar från ca år 475 f.v.t., kan ses som ett viktigt tidigt exempel på denna tendens till nytolkning av traditioner. Boken själv har dock också blivit föremål till nytolkningar, redan i de tilläggsverser som finns i dess slut, men särskilt i senare judisk litteratur och i Nya Testamentet. I avhandlingen granskas de fem bibliska gestalter som nämns i Malaki: Jakob, Esau, Levi, Mose och Elia. Hur används de i boken och hur har senare traditioner som anknyter till dem influerats av Malaki? ------------------------------------------------ Antiikin juutalaiset raamatunselittäjät lukivat Raamattua eri tavoin kuin moderni lukija. Heidän näkemyksensä mukaan se teksti, joka nykyään löytyy heprealaisesta Raamatusta eli kristittyjen Vanhasta testamentista, oli pyhä juuri sellaisessa muodossa, jossa se oli heille välittynyt. Se oli virheetön, ja Jumalalla oli siitä kokonaisnäkemys, joka voisi selvitä myös tulkitsijalle, kun tämä vain tutkisi tekstiä riittävän tarkkaan. Nämä perusoletukset näkyvät tavassa, jolla antiikin eksegeetit lukivat ja tulkitsivat Raamattuaan. Se voidaan huomata heidän jälkeensä jättämistään teksteistä, alkaen noin 400-luvulta ennen ajanlaskumme alkua ja jatkuen ajanlaskumme ensimmäisiin vuosisatoihin. Antiikin raamatunselittäjät käyttivät yleisesti muun muassa metodia, joka rabbiinisessa kirjallisuudessa tunnetaan nimellä gezera shava. Raamatussa kahdessa tai useammassa kohtaa esiintyviä samoja sanoja ja ilmauksia verrattiin tällöin toisiinsa ja pyrittiin siten saamaan valaistusta epäselvinä pidettyihin tekstinkohtiin. Heprealle, etenkin sen vokalisoimattomassa muodossa, on tyypillistä homonyymisyys. Samannäköiset sanat voivat eri yhteyksissä tarkoittaa eri asioita. Varhaiset eksegeetit päätyivät usein tästä ilmiöstä nouseviin, keskenään vaihtoehtoisiin tulkintoihin. Toisaalta he saattoivat myös tarvittaessa selittää tekstinkohtaa toisella tekstinkohdalla ainoastaan näiden sisällöllisenkin yhtäläisyyden perusteella. Tässä väitöstutkimuksessa tarkastellaan näitä varhaisia, meille nimettömiksi jääneitä raamatunselittäjiä ja heidän tulkintojaan käyttämällä tutkimuksen lähtökohtana Malakian kirjaa. Malakiaa, joka on peräisin noin vuodelta 475 ennen ajanlaskumme alkua, voidaan pitää yhtenä tärkeimmistä ja varhaisimmista teksteistä, joissa traditioita yhdistellään ja kerrotaan uudelleen edellä mainittuihin perusajatuksiin nojaten ja niihin pohjautuvia menetelmiä käyttäen. Toisaalta Malakian kirjaa on myös tulkittu samojen periaatteiden mukaisesti jo sen myöhemmältä ajalta peräisin olevissa loppujakeissa, ja sittemmin muussa varhaisessa juutalaisessa kirjallisuudessa sekä Uudessa testamentissa. Väitöstutkimuksessa tarkastellaan erityisesti niitä viittä henkilöä, jotka mainitaan Malakian kirjassa: Jaakobia, Esauta, Leeviä, Moosesta ja Eliaa. Kirjoittaja tutkii, miten heidän hahmojaan on käytetty Malakian kirjassa, millaisiin heitä koskeviin traditioihin tämä käyttötapa perustuu, ja missä määrin Malakian kirjan vaikutus on havaittavissa myöhemmässä näihin henkilöihin liitetyssä perinteessä.

Reflexivity in sovereign debt markets

Finanssi-instrumentin hinta määräytyy sen fundamenttitekijöiden perusteella, eikä päinvastoin. Tämä tutkimus osoittaa, että myös instrumentin hinta voi vaikuttaa fundamenttitekijöihin. Yhteys havainnollistetaan tapaustukimuksella Kreikan velkakriisistä. Hinnan ja fundamenttien välistä yhteyttä arvioidaan ja käänteisen kausaliteetin olemassaolo testataan. Tulokset tukevat ajatusta, jonka mukaan tarvitsemme dynaamisempia valuaatiomenetelmiä, jotka ottavat huomioon myös mahdolliset itseään vahvistavat hintakierteet.

Map illustrating the site of the harbours for the proposed Obi-railway : the soundings are all calculated in feet and are based upon the data of the Russian Marine Ministry : the underlined figures are soundings taken by the scooner Bakan, 1887

Kartta kuuluu A. E. Nordenskiöldin kokoelmaan

A systematic mapping study on technical debt definition

The goal of this study was to explore and understand the definition of technical debt. Technical debt refers to situation in a software development, where shortcuts or workarounds are taken in technical decision. However, the original definition has been applied to other parts of software development and it is currently difficult to define technical debt. We used mapping study process as a research methodology to collect literature related to the research topic. We collected 159 papers that referred to original definition of technical debt, which were retrieved from scientific literature databases to conduct the search process. We retrieved 107 definitions that were split into keywords. The keyword map is one of the main results of this work. Apart from that, resulting synonyms and different types of technical debt were analyzed and added to the map as branches. Overall, 33 keywords or phrases, 6 synonyms and 17 types of technical debt were distinguished.