Relationship between diet and reproductive success in the Israeli barn owl

The effect of diet on barn owl (Tyto alba) breeding biology has been well studied in the temperate regions but not in the more arid Middle East. In temperate regions, barn owls are darker colored and mainly prey upon Cricetidae rodents, whereas in arid regions, they are lighter colored and prey to a larger degree upon Muridae rodents. In this study we analyzed the diet and breeding success of 261 barn owl pairs nesting in Israel. The reproductive success of barn owls declined from March to August, and fledged more young when they consumed a larger proportion of social voles (Microtus socialis guentheri). Although the diet of the lighter colored barn owls in Israel comprises more Muridae than that of the darker morphs in temperate regions, in both regions the number of barn owl young increases with an increased proportion of voles in the diet.

Agricultural land use and human presence around breeding sites increase stress-hormone levels and decrease body mass in barn owl nestlings.

Human activities can have a suite of positive and negative effects on animals and thus can affect various life history parameters. Human presence and agricultural practice can be perceived as stressors to which animals react with the secretion of glucocorticoids. The acute short-term secretion of glucocorticoids is considered beneficial and helps an animal to redirect energy and behaviour to cope with a critical situation. However, a long-term increase of glucocorticoids can impair e.g. growth and immune functions. We investigated how nestling barn owls (Tyto alba) are affected by the surrounding landscape and by human activities around their nest sites. We studied these effects on two response levels: (a) the physiological level of the hypothalamus-pituitary-adrenal axis, represented by baseline concentrations of corticosterone and the concentration attained by a standardized stressor; (b) fitness parameters: growth of the nestlings and breeding performance. Nestlings growing up in intensively cultivated areas showed increased baseline corticosterone levels late in the season and had an increased corticosterone release after a stressful event, while their body mass was decreased. Nestlings experiencing frequent anthropogenic disturbance had elevated baseline corticosterone levels, an increased corticosterone stress response and a lower body mass. Finally, breeding performance was better in structurally more diverse landscapes. In conclusion, anthropogenic disturbance affects offspring quality rather than quantity, whereas agricultural practices affect both life history traits.

Sosiaalityö ja maahanmuuttajat. Lastensuojelun ammattilaisten ja asiakkaiden vuorovaikutus ja tulkinnat

Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, mitä maahanmuuttajia koskevat erityiskysymykset suomalaisessa lastensuojelun sosiaalityössä ovat ja miten näitä kysymyksiä lastensuojelussa käsitellään. Teoreettismetodologisena viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi. Etnisten suhteiden tutkimusperinteessä työ paikantuu keskusteluun, jossa kulttuuri ja etnisyys nähdään sosiaalisesti rakentuvina ja muuntuvina. Analyysissä sovelletaan diskurssianalyyttistä metodologiaa. Tutkimus rakentuu yhteenveto-osiosta ja neljästä artikkelista. Maahanmuuttajasosiaalityötä ja lastensuojelua tarkastellaan sosiaalityöntekijöiden, muiden ammattilaisten ja asiakkaiden kielenkäytön kautta. Aineisto koostuu 11 lastensuojelun asiakaskeskustelusta ja niiden jälkeen keskustelun osapuolille tehdyistä haastatteluista, joita on yhteensä 35. Tutkimuksessa analysoidaan seuraavia kysymyksiä: Miten sosiaalityöntekijät tulkitsevat maahanmuuttajasosiaalityön erityisyyttä oman ammatillisen tehtävänsä näkökulmasta? Minkälaisia ominaisuuksia sosiaalityöntekijät rakentavat maahanmuuttaja-asiakkaille? Miten lastensuojelun keskusteluissa puhutaan monikulttuurisuuteen liittyvistä teemoista, kuten erilaisuudesta ja samanlaisuudesta sekä kulttuuri- ja rasismikysymyksistä? Miten maahanmuuttajalasten ja -nuorten osallisuus lastensuojelun asiakaskeskusteluissa rakentuu aikuisten ja lasten itsensä tuottamana? Mitä ja miten maahanmuuttajalapset ja -nuoret puhuvat kokemuksistaan lastensuojelussa ja suomalaisessa yhteiskunnassa? Maahanmuuttajien erityiskysymyksiä ovat kieleen, kulttuuriin ja valtayhteiskunnan toimintaan liittyvät ymmärtämisvaikeudet, kokemukset arkipäivän rasismista sekä perheen ja yhteisön merkittävä, osin ristiriitainen rooli. Lapsilla ja nuorilla kulttuuri on muuntuvaa ja jatkuvien neuvottelujen kohteena. Aineiston lastensuojelutilanteiden taustalla on usein kouluympäristöön liittyviä vaikeuksia. Haastatteluissa lapset kertovat kokemuksistaan ja toimijuudestaan perheeseen, yhteisöön ja kouluun paikantuvissa tilanteissa. Asiakaskeskusteluissa lasten puhuja-asema on usein heikko, jos aikuiset eivät aktiivisesti vahvista sitä. Jotkut lapset ottavat itse vahvan puhuja-aseman. Asiakaskeskusteluissa maahanmuuttajien erityiskysymyksistä puhutaan harvoin eksplisiittisesti. Haastatteluissa sosiaalityöntekijät enemmän tai vähemmän tietoisesti paikantavat maahanmuuttajasosiaalityötä vieraannuttavaan, sopeuttavaan, tasa-arvoistavaan, kulttuuritietoiseen, rasismitietoiseen ja osallistavaan kehykseen. Kehykset nostavat sosiaalityön tavoitteista, menetelmistä ja asiakkaasta keskeisiksi erilaisia asioita. Tulkinnat ovat muuntuvia, vaikka osoittavat myös tiettyä säännönmukaisuutta. Kulttuuri on keskeinen käsite erilaisuuden ja samanlaisuuden ymmärtämiseksi. Sekä työntekijät että asiakkaat perustelevat toivottavia elämäntapoja "omalla kulttuurillaan" ja selittävät ongelmia ”erilaisella kulttuurilla”. Kulttuurin käsitettä voidaan myös käyttää työvälineenä asiakaskeskusteluissa avattaessa asiakkaan omaa näkökulmaa korostavaa dialogia. Perheen ja kulttuurisen yhteisön merkitys on tärkeää arvioida lapsen ja nuoren hyvinvoinnin ja kulttuurisen identiteetin kehittymisen näkökulmasta. Sosiaalityöntekijöillä on merkittävä välittäjän rooli yhtäältä valtayhteiskunnan ja maahanmuuttaja-asiakkaiden, toisaalta vanhempien, yhteisöjen sekä lasten ja nuorten välillä. Lastensuojelussa haasteena on arkipäivän rasismin tiedostaminen sekä siihen pureutuvien työmenetelmien kehittäminen.

Ouverturen till Kronfogdarne

Simananniemen käsikirjoituskokoelma.

Till Emma

Simananniemen käsikirjoituskokoelma.

Utkast till blandade kören "Här nere"

Soitinnus: sekakuoro.

Himmelens barn

Soitinnus: lauluäänet (SSA).

Den 6 Maj Festkantat till Johann Ludwig Runebergs minne [Partituuri]

Soitinnus: sekakuoro, orkesteri.

Hymn till Kärleken Fest Kantat

Soitinnus: piano, sekakuoro.

Ouverture till "Palatset" [Partituuri]

Soitinnus: orkesteri.

Ouverture till "Palatset" [Stemmat]

Soitinnus: orkesteri.