William James, Sciences of Mind, and Anti-imperial Discourse

In the past few decades, the humanities and social sciences have developed new methods of reorienting their conceptual frameworks in a “world without frontiers.” In this book, Bernadette M. Baker offers an innovative approach to rethinking sciences of mind as they formed at the turn of the twentieth century, via the concerns that have emerged at the turn of the twenty-first. The less-visited texts of Harvard philosopher and psychologist William James provide a window into contemporary debates over principles of toleration, anti-imperial discourse, and the nature of ethics. Baker revisits Jamesian approaches to the formation of scientific objects including the child mind, exceptional mental states, and the ghost to explore the possibilities and limits of social scientific thought dedicated to mind development and discipline formation around the construct of the West.

Bergslagenista Karjalaan : Ruotsalaisten vuorimiesten siirtolaisuus Pitkärantaan 1879 - 1904

Pitkärannan kaivokselle Laatokan Karjalaan saapui vuonna 1880 24 ruotsalaista vuorimiestä perheineen käynnistääkseen sen uudella teholla, tekemään siitä modernin ja johtamaan sen toimintaa. Heidät oli rekrytoinut sinne pietarilainen kansainvälisten liikemiesten omistama pankki suomalaisen vuoriteollisuuden asiantuntijan Hjalmar Furuhjelmin avulla. Pankki oli hankkinut lupaavalla malmialueella sijainneen kaivoksen omistukseensa muutamaa vuotta aikaisemmin. Ruotsalaisten saapumisesta käynnistyi 25 vuotta jatkunut ketjusiirtolaisuus Ruotsin vuoriteollisuuden keskusalueelta Bergslagenista Pitkärantaan, mikä oli pituutensa ja toimintansa vuoksi merkittävä. Vaikka Pitkäranta sijaitsi periferiassa, oli se hyvin kansainvälinen paikka, jossa oli myös muutamia muunmaalaisia työntekijöitä. Pitkäranta eli ruotsalaisten johdossa teollisen kultakautensa. Sieltä louhittiin pääasiassa kuparia, mutta loppuaikoina toiminta keskittyi rautamalmiin, jota rikastettiin. Kaivoksen yhteydessä toimi eri aikoina myös muuta teollisuutta kuten pullotehdas. Monet Pitkärannan ruotsalaisista olivat siirtolaisina perheensä kanssa. Naimattomista muutamat solmivat avioliiton suomalaisen kanssa ja kaksi kaivoksen saksalaisen johtajan O. G. Trüstedtin tyttärien kanssa. Ruotsalaiset siirtolaiset olivat Pitkärannassa johtavassa asemassa niin tehtäviensä pohjalta kuin sosiaalisestikin. Pitkärannan ruotsalaiset eivät pääsaantöisesti integroituneet Suomeen, vaan säilyttivät ruotsalaisen identiteettinsä ja palasivat jossain vaiheessa takaisin Ruotsiin - jopa sellaiset, jotka olivat Suomessa yli kymmenen vuotta. Vain muutama ruotsalainen vuorimies jäi Suomeen. Ruotsalaiset loivat Pitkärannassa ollessaan tiiviin suhdeverkon, johon kuului keskeisesti myös Trüstedtien perhe. Verkosto toimi tiiviisti muutama vuosi Pitkärannan jälkeen perustetun Outokummun kaivoksen alkutaipaleen aikana. Pitkärannan ruotsalaiset liittyivät vielä Petsamon nikkelinkin löytymiseen. Pitkärannan ruotsalaisuus kuului kolmeen historialliseen kontekstiin. Taustalla oli vuosisatoja Ruotsista Suomeen jatkunut vuoriammattilaisten siirtolaisuus, joka ei ollut loppunut, vaikka maiden valtiollinen side oli päättynyt vuonna 1809. Tästä syytä rekrytoijien kannalta Ruotsi oli luonnollinen kohde. Rekrytoidut taas elivät Ruotsin suurinta siirtolaisuusaaltoa, jolloin suuret siirtolaisvirrat suuntautuivat Pohjois-Amerikkaan ja siirtolaisuus kosketti lähes jokaista ruotsalaista. Kolmas taustalla vaikuttanut historiallinen kehitys oli Pietarin nopea kasvu ja kansainvälistyminen sekä sen imussa tapahtunut vaikutusalueiden ja koko Suomen teollistuminen. Pitkärannan kaivos oli Pietarin kansainvälisten liikemiesten omistama ja sen tuotanto palveli täysin Pietaria, jonka laajaan vaikutusalueeseen Pitkäranta kuului hyvin voimakkaasti. Monessa mielessä ruotsalaisten vuorimiesten siirtolaisuus Pitkärantaan olikin enemmän siirtolaisuutta Pietarin vaikutusalueelle kuin Suomeen. Pitkärannan side Suomeen oli lähinnä vain sen fyysinen sijainti, muuten sitä täytyy arvioida kiinteästi osana Pietarin vaiheita. Pitkäranta oli Amerikan siirtolaisuuteen ja vähän myöhemmin alkaneeseen Norrbotteniin muuttoon verrattuna vain pieni sivujuonne ruotsalaisessa 1800-luvun lopun siirtolaisuudessa. Suomeen ja Venäjälle tapahtuneen ruotsalaissiirtolaisuuden joukossa se oli kuitenkin aikanaan merkittävä, monimuotoinen ja kauaskantoinen tapahtuma. Avainsanat: ruotsalaiset, siirtolaisuus, vuoriteollisuus, ruukki, kaivos, Pitkäranta, Impilahti, Falun, Pietari, Bergslagen, kupari, ketjusiirtolaisuus

Meeting of the Joint Distribution Committee and the Executive Committee of the American Jewish Relief Committee 1918 in New York

Reproduction of a painting of a meeting of the Joint Distribution Committee (representing the American Jewish Relief Committee, the Central Rellief Committee and the People's Relief Committee) and the Executive Committee of the American Jewish Relief Committee, with chairman Felix Warburg, secretary Albert Lucas, stenographer Mrs. F. Friedman, executive director Boris Bogen, comptroller Harriet Lowenstein, associate treasurer Paul Baerwald and treasurer Arthur Lehman; Office of Mr. Felix M. Warburg, 52 William Street, New York

Ilse Goldschmidt nee Molling with her sons Ernest and Frank Goldschhmidt on her 80th birthday; Laguna Hills, California.

Left to Right: Ernest Goldschmidt, Ilse Goldschmidt born Molling, and Frank Goldschmidt. The picture was taken on the occasion of Ilse's 80th birthday party 22 Dec 1989 Laguna Hills, CA.

Ilse Goldschmidt nee Molling with her sons Ernest and Frank Goldschhmidt on her 80th birthday; Laguna Hills, California.

Left to Right: Ernest Goldschmidt, Ilse Goldschmidt born Molling, and Frank Goldschmidt. The picture was taken on the occasion of Ilse's 80th birthday party 22 Dec 1989 Laguna Hills, CA.

Outdoor group portrait of Marga Abel, Franzche Wolf, Miss Mahler, Margot Frank and Else Hirschfeld; Bad Kissingen Portraits Groups Women

Handwritten caption: Wir tragen nur Bemberg-Seidenstruempfe! (We wear only Bemberg silk stockings!)

Genetic studies of body mass index yield new insights for obesity biology

Obesity is heritable and predisposes to many diseases. To understand the genetic basis of obesity better, here we conduct a genome-wide association study and Metabochip meta-analysis of body mass index (BMI), a measure commonly used to define obesity and assess adiposity, in up to 339,224 individuals. This analysis identifies 97 BMI-associated loci (P < 5 × 10−8), 56 of which are novel. Five loci demonstrate clear evidence of several independent association signals, and many loci have significant effects on other metabolic phenotypes. The 97 loci account for ~2.7% of BMI variation, and genome-wide estimates suggest that common variation accounts for >20% of BMI variation. Pathway analyses provide strong support for a role of the central nervous system in obesity susceptibility and implicate new genes and pathways, including those related to synaptic function, glutamate signalling, insulin secretion/action, energy metabolism, lipid biology and adipogenesis.

Group portrait at the farewell banquet for Dr. William Antopol from the laboratory staff of Mount Sinai Hospital; Ken's Chop House, New York city Portraits Groups

Digital Image

Portrait of William and Charlotte Engel Levison Portraits Couples

Digital Image

Dr. William Levison working at a desk Portraits Men

Digital Image

Portrait of Dr. William Levison Portraits Men

Digital Image

Portrait of Dr. William Levison in military uniform Portraits Men

Digital Image

Group US Army military portrait including Dr. William Levison (top row, third from left); Schofield Barracks, Hawaii Portraits Groups Men

Digital Image

Dr. William Levison (seated, far left) with other U.S. Army medial doctors and nurses with Christmas Tree in background Portraits Groups

Digital Image

Portrait of Dr. William Levison smoking a corn pipe Portraits Men

Digital Image