High intestinal cholesterol absorption is associated with cardiovascular disease and risk alleles in ABCG8 and ABO: evidence from the LURIC and YFS cohorts and from a meta-analysis.

OBJECTIVES This study sought to determine whether high intestinal cholesterol absorption represents a cardiovascular risk factor and to link ABCG8 and ABO variants to cardiovascular disease (CVD). BACKGROUND Plant sterol-enriched functional foods are widely used for cholesterol lowering. Their regular intake yields a 2-fold increase in circulating plant sterol levels that equally represent markers of cholesterol absorption. Variants in ABCG8 and ABO have been associated with circulating plant sterol levels and CVD, thereby suggesting atherogenic effects of plant sterols or of cholesterol uptake. METHODS The cholestanol-to-cholesterol ratio (CR) was used as an estimate of cholesterol absorption because it is independent of plant sterols. First, we investigated the associations of 6 single nucleotide polymorphisms in ABCG8 and ABO with CR in the LURIC (LUdwisghafen RIsk and Cardiovascular health study) and the YFS (Young Finns Study) cohorts. Second, we conducted a systematic review and meta-analysis to investigate whether CR might be related to CVD. RESULTS In LURIC, the minor alleles of rs4245791 and rs4299376 and the major alleles of rs41360247, rs6576629, and rs4953023 of the ABCG8 gene and the minor allele of rs657152 of the ABO gene were significantly associated with higher CR. Consistent results were obtained for rs4245791, rs4299376, rs6576629, and rs4953023 in YFS. The meta-analysis, including 6 studies and 4,362 individuals, found that CR was significantly increased in individuals with CVD. CONCLUSIONS High cholesterol absorption is associated with risk alleles in ABCG8 and ABO and with CVD. Harm caused by elevated cholesterol absorption rather than by plant sterols may therefore mediate the relationships of ABCG8 and ABO variants with CVD.

Genome-wide association study on dimethylarginines reveals novel AGXT2 variants associated with heart rate variability but not with overall mortality.

AIMS The purpose of this study was to identify novel genetic variants influencing circulating asymmetric dimethylarginine (ADMA) and symmetric dimethylarginine (SDMA) levels and to evaluate whether they have a prognostic value on cardiovascular mortality. METHODS AND RESULTS We conducted a genome-wide association study on the methylarginine traits and investigated the predictive value of the new discovered variants on mortality. Our meta-analyses replicated the previously known locus for ADMA levels in DDAH1 (rs997251; P = 1.4 × 10(-40)), identified two non-synomyous polymorphisms for SDMA levels in AGXT2 (rs37369; P = 1.4 × 10(-40) and rs16899974; P = 1.5 × 10(-38)) and one in SLC25A45 (rs34400381; P = 2.5 × 10(-10)). We also fine-mapped the AGXT2 locus for further independent association signals. The two non-synonymous AGXT2 variants independently associated with SDMA levels were also significantly related with short-term heart rate variability (HRV) indices in young adults. The major allele (C) of the novel non-synonymous rs16899974 (V498L) variant associated with decreased SDMA levels and an increase in the ratio between the low- and high-frequency spectral components of HRV (P = 0.00047). Furthermore, the SDMA decreasing allele (G) of the non-synomyous SLC25A45 (R285C) variant was associated with a lower resting mean heart rate during the HRV measurements (P = 0.0046), but not with the HRV indices. None of the studied genome-wide significant variants had any major effect on cardiovascular or total mortality in patients referred for coronary angiography. CONCLUSIONS AGXT2 has an important role in SDMA metabolism in humans. AGXT2 may additionally have an unanticipated role in the autonomic nervous system regulation of cardiac function.

Monitoring asthma in children.

The goal of asthma treatment is to obtain clinical control and reduce future risks to the patient. To reach this goal in children with asthma, ongoing monitoring is essential. While all components of asthma, such as symptoms, lung function, bronchial hyperresponsiveness and inflammation, may exist in various combinations in different individuals, to date there is limited evidence on how to integrate these for optimal monitoring of children with asthma. The aims of this ERS Task Force were to describe the current practise and give an overview of the best available evidence on how to monitor children with asthma. 22 clinical and research experts reviewed the literature. A modified Delphi method and four Task Force meetings were used to reach a consensus. This statement summarises the literature on monitoring children with asthma. Available tools for monitoring children with asthma, such as clinical tools, lung function, bronchial responsiveness and inflammatory markers, are described as are the ways in which they may be used in children with asthma. Management-related issues, comorbidities and environmental factors are summarised. Despite considerable interest in monitoring asthma in children, for many aspects of monitoring asthma in children there is a substantial lack of evidence.

A role for estrogen receptor β in the regulation of growth of the ventral prostate

In normal rats and mice, immunostaining with specific antibodies revealed that nuclei of most prostatic epithelial cells harbor estrogen receptor β (ERβ). In rat ventral prostate, 530- and 549-aa isoforms of the receptor were identified. These sediment in the 4S region of low-salt sucrose gradients, indicating that prostatic ERβ does not contain the same protein chaperones that are associated with ERα. Estradiol (E2) binding and ERβ immunoreactivity coincide on the gradient, with no indication of ERα. In prostates from mice in which the ERβ gene has been inactivated (BERKO), androgen receptor (AR) levels are elevated, and the tissue contains multiple hyperplastic foci. Most epithelial cells express the proliferation antigen Ki-67. In contrast, prostatic epithelium from wild-type littermates is single layered with no hyperplasia, and very few cells express Ki-67. Rat ventral prostate contains an estrogenic component, which comigrates on HPLC with the testosterone metabolite 5α-androstane-3β,17β-diol (3βAdiol). This compound, which competes with E2 for binding to ERβ and elicits an estrogenic response in the aorta but not in the pituitary, decreases the AR content in prostates of wild-type mice but does not affect the elevated levels seen in ERβ knockout (BERKO) mice. Thus ERβ, probably as a complex with 3βAdiol, is involved in regulating the AR content of the rodent prostate and in restraining epithelial growth. These findings suggest that ligands specific for ERβ may be useful in the prevention and/or clinical management of prostatic hyperplasia and neoplasia.

A kinase-deficient transcription factor TFIIH is functional in basal and activated transcription.

Phosphorylation of the carboxyl-terminal domain (CTD) of the large subunit of RNA polymerase II has been suggested to be critical for transcription initiation, activation, or elongation. A kinase activity specific for CTD is a component of the general transcription factor TFIIH. Recently, a cyclin-dependent kinase-activator kinase (MO15 and cyclin H) was found to be associated with TFIIH preparations and was suggested to be the CTD kinase. TFIIH preparations containing mutant, kinase-deficient MO15 lack CTD kinase activity, indicating that MO15 is critical for polymerase phosphorylation. Nonetheless, these mutant TFIIH preparations were fully functional (in vitro) in both basal and activated transcription. These results indicate that CTD phosphorylation is not required for transcription with a highly purified system.

MAASEUDUN JOUKKOLIIKENNE – Asiointiliikenteen tila Suomen maaseutualeilla

Suomessa joukkoliikenteellä on erilaisia tavoitteita eri alueille. Maaseudulla joukkoliikenteen on turvattava ihmisten perusliikkumispalvelut. Tätä tavoitetta varten valtio on määritellyt julkisen liikenteen peruspalvelutason. Maaseudulla normaalin linja-autolla ajettavan vakiovuoroliikenteen kannattavuus on vuosien aikana heikentynyt ja joukkoliikennetarjontaa on jouduttu karsimaan. Maaseutukuntien sisäistä joukkoliikennettä ajetaan erilaisten kutsujoukko- ja palveluliikennekonseptien avulla asiointiliikenteenä. Liikenteen järjestämisessä ja toimintatavoissa on vaihtelua kuntien välillä. Asiointiliikenteen toteuttamista kunnissa vaikeuttaa kuntien taloudellinen tilanne, joka on jatkossa vaarassa heikentyä entisestään. Maaseutualueilla väestö vähenee ja ikääntyy, mikä myös vaikuttaa joukkoliikenteen kannattavuuteen ja joukkoliikennettä koskeviin vaatimuksiin. Tässä tutkimuksessa selvitetään millä tavalla kunnat järjestävät kuntien sisäisen asiointiliikenteen ja toteutuuko tavoitteellinen peruspalvelutaso. Tutkimuksessa selvitetään millaisia erilaisia liikennepalveluja kunnilla on tarjolla, millä tavalla palvelut toimivat ja mikä on kuntapäättäjien oma henkilökohtainen näkemys kunnan joukkoliikenteen tilasta. Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla 14 joukkoliikenteestä kunnassaan vastaavaa henkilöä eri puolilla Suomea. Tutkimus on toteutettu kysymyslomakkeen avulla ja menetelmänä tutkimuksessa on käytetty teemahaastattelua. Tutkimus on saatu Oripään ja Pöytyän kuntien toimeksiantona ja sen on tarkoitus antaa edellä mainituille kunnille lisätietoa omien liikennepalveluidensa järjestämisen tueksi. Tulokset osoittavat, että joukkoliikennetarjontaa on kunnissa vaihtelevasti ja liikennöinnin toimintatavoissa on eroa kuntien välillä. Kunnat järjestävät asiointiliikennettä parhaaksi katsomallaan tavalla kuntien olosuhteiden mukaan. Monessa kunnassa taloudellinen tila on haastava, mikä saattaa vaikuttaa joukkoliikennepalveluiden tarjontaan tulevaisuudessa. Liikennepalveluiden kohdalla joissain kunnissa haetaankin säästöjä eri käyttäjäryhmien matkoja yhdistelemällä. Tavoitteellinen peruspalvelutaso toteutuu ainoastaan yhdessä kunnassa. Tulosten perusteella kuntien välistä yhteistyötä tehdään vaihtelevasti ja moni toivookin yhteistyön jatkossa lisääntyvän. Päättäjät kuitenkin kokevat oman kuntansa joukkoliikenteen toimivan melko hyvin eikä ainakaan lähitulevaisuudessa ole sen osalta muutoksia tiedossa.

Maahanmuuttajataustaisten vankien kotoutumisprosessit

Tämän pro gradu-tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia kotoutumisprosesseja maahanmuuttajataustaisilla vangeilla on ollut, millaiset asiat ovat olleet merkityksellisiä kotoutumisen onnistumisessa taikka epäonnistumisessa ja olisiko kotoutumista voitu edistää enemmän ja jos olisi miten? Tutkielman teoreettinen viitekehys käsittelee maahanmuuttajia, maahanmuuttoa, kotoutumista sekä rikollisuutta. Maahanmuuttoa ja maahanmuuttajia käsitellään käsitteinä, suomalaisen maahanmuuton historian näkökulmasta ja tilastoina. Kotoutumista lähestytään erilaisten kotoutumisteorioiden ja kotouttamiseen vaikuttavien tekijöiden kautta sekä esittelemällä suomalaista kotoutumispolitiikkaa. Rikollisuutta lähestytään rikollisuuden käsitteen kautta, rikollisuuden riskitekijöiden sekä erilaisten rikosteorioiden avulla. Tutkielmassa on käytetty narratiivista tutkimusotetta. Aineisto on kerätty strukturoimattomalla narratiivisella aktiivihaastattelulla. Haastateltavia vankiloihin on lähestytty tiedotteen avulla, jolloin haastateltavat ovat vapaaehtoisesti saaneet ilmaista halukkuutensa haastatteluun osallistumiselle. Kaiken kaikkiaan tutkielman aineisto koostuu kuudesta eri haastattelusta. Aineisto on analysoitu juonirakenteiden avulla hahmottamalla millaisia erilaisia tekijöitä tai teemoja nousi esille ja miten ne vaikuttivat kertomusten kulkuun. Näiden avulla muodostui kolme tyyppitarinaa eli kolme erilaista kertomusta kotoutumisesta, jotka nimesin: ehkä kotoutunut Kalle, tuuliajolla oleva Teemu sekä parempaa haikaileva Pekka. Tulosten mukaan kaikkien maahanmuuttoprosessit ovat olleet erilaisia ja niihin ovat vaikuttaneet erilaiset tekijät. Yhtenevää kaikkein kotoutumisprosesseissa on se, että heistä jokainen on kokenut jossain vaiheessa ennakkoluuloja, rasismia ja syrjintää perustuen ainoastaan heidän ulkomaalaisuuteensa. Kotoutumisen onnistumisen kannalta merkityksellistä on ollut ikä Suomeen muuttaessa ja se, milloin on muuttanut. Suomen kielen taito on ollut tärkeä tekijä kotoutumisen onnistumisessa, ennakkoluulot ja mahdollisuuksien puute ovat merkityksellisiä tekijöitä kotoutumisen epäonnistumisessa. Muiden kuin lapsuudessa maahan muuttaneiden mielestä paremmin kotoutumista edistäisi se, että maahanmuuttajille olisi Suomessa tarjolla työtä tai muita mahdollisuuksia. Suomalainen kotoutumispolitiikka on myös hidasta ja tuki riittämätöntä. Erityisesti suomenkielen opiskelemiseen aikuiset tarvitsisivat enemmän tukea. Kotoutumisen edistämisen kannalta ratkaisevassa asemassa ovat myös suomalaiset. Heidän pitäisi aktiivisemmin ottaa ulkomaalaiset mukaan ja luoda heihin kontakteja sekä luopua erilaisista ennakkoluuloista.

Hydrothermal carbonization of lignocellulosic biomass: Effect of process conditions on hydrochar properties

Although hydrothermal carbonization of biomass components is known to be mainly governed by reaction temperature, consistent reports on the effect and statistical significance of process conditions on hydrochar properties are still lacking. The objective of this research was to determine the importance and significance of reaction temperature, retention time and solid load on the properties of hydrochar produced from an industrial lignocellulosic sludge residue. According to the results, reaction temperature and retention time had a statistically significant effect on hydrochar ash content, solid yield, carbon content, O/C-ratio, energy densification and energy yield as reactor solid load was statistically insignificant for all acquired models within the design range. Although statistically significant, the effect of retention time was 3–7 times lower than that of reaction temperature. Predicted dry ash-free solid yields of attained hydrochar decreased to approximately 40% due to the dissolution of biomass components at higher reaction temperatures, as respective oxygen contents were comparable to subbituminous coal. Significant increases in the carbon contents of hydrochar led to predicted energy densification ratios of 1–1.5 with respective energy yields of 60–100%. Estimated theoretical energy requirements of carbonization were dependent on the literature method used and mainly controlled by reaction temperature and reactor solid load. The attained results enable future prediction of hydrochar properties from this feedstock and help to understand the effect of process conditions on hydrothermal treatment of lignocellulosic biomass.

Memorias históricas de Vizcaya / por Fidel de Sagarmínaga.

IBH spa M-BN-DP