Infrared absorption studies on some derivatives of xanthic, dithiocarbamic and trithiocarbonic acids

The infrared absorption spectra of some of the derivatives of xanthic Image dithiocarbamic Image and trithiocarbonic Image acids are studied in the sodium chloride optics region and the bands assigned to group frequencies. The position of C---O---C and C=S bands in the derivatives of xanthic acid has been discussed from theoretical and experimental evidences and it is suggested that the two strong bands around 1200 and 1030 cm−1 are due to the Image group. The bands around 980 and 1050 cm−1 in the derivatives of dithiocarbamic and trithiocarbonic acids respectively have been assigned to C=S group frequencies. These bands shift to lower frequency in the corresponding ionic compounds while the bands around 1030 and 1200 cm−1 in the ionic compounds of xanthic acid shift to higher and lower frequencies respectively.

Top polarization as a probe of new physics

We investigate the effects of new physics scenarios containing a high mass vector resonance on top pair production at the LHC, using the polarization of the produced top. In particular we use kinematic distributions of the secondary lepton coming from top decay, which depends on top polarization, as it has been shown that the angular distribution of the decay lepton is insensitive to the anomalous tbW vertex and hence is a pure probe of new physics in top quark production. Spin sensitive variables involving the decay lepton are used to probe top polarization. Some sensitivity is found for the new couplings of the top.

Effect of fuel on the formation structure, transport and magnetic properties of LaMnO3+nanopowders

Single-step low-temperature solution combustion (LCS) synthesis was adopted for the preparation of LaMnO3+ (LM) nanopowders. The powders were well characterized by powder X-ray diffraction (PXRD), scanning electron microscopy (SEM), energy dispersive spectroscopy (EDS),surface area and Fourier transform infrared spectroscopy (FTIR). The PXRD of as-formed LM showed a cubic phase but, upon calcination (900degrees C, 6 h), it transformed into a rhombohedral phase. The effect of fuel on the formation of LM was examined, and its structure and magnetoresistance properties were investigated. Magnetoresistance (MR) measurements on LM were carried out at 0, 1, 4 and 7 T between 300 and 10 K. LM (fuel-to-oxidizer ratio; = 1) showed an MR of 17% at 1 T, whereas, for 4 and 7 T, it exhibited an MR of 45 and 55%, respectively, near the TM-I. Metallic resistivity data below TM-I showed that the double exchange interaction played a major role in this compound. It was interesting to observe that the sample calcined at 1200 degrees C for 3 h exhibited insulator behavior.

Low-temperature deformation behaviour of polycrystalline copper

Low-temperature plastic flow in copper was investigated by studying its tensile and creep deformation characteristics. The dependence of the flow stress on temperature and strain rate was used to evaluate the thermal activation energy while the activation area was derived from the change-in-stress creep experiments. A value of 0.6 eV was obtained for the total obstacle energy both in electrolytic and commerical copper. The activation areas in copper of three selected purities fell in the range 1200 to 100 b2. A forest intersection mechanism seems to control the temperature dependent part of the flow stress. The increase in the athermal component of the flow stress with impurity content in copper is attributed to a change in the dislocation density. The investigation also revealed that thermal activation of some attractive junctions also takes place during low-temperature creep. The model of attractive junction formation on a stress decrement during creep, yields a value of 45±10 ergs cm-2 for the stacking fault energy in copper.

Suomen kaivosalan aluetaloudelliset vaikutukset elinkeinorakenteeseen ja työllisyyteen

Tutkimuksen kohteena oli Suomen kaivosala. Tavoitteena oli analysoida yhdeksän vasta käynnistyneen tai valmisteilla olevan kaivoksen aluetaloudelliset vaikutukset elinkeinorakenteeseen ja työllisyyteen. Tutkimukseen valitut kaivoshankkeet olivat Kevitsa, Kylylahti, Laivakangas, Länttä, Pajala–Kolari, Pampalo, Sokli, Suurikuusikko ja Talvivaara. Aluetaloudelliset vaikutukset laskettiin kaivosten vaatimiin investointeihin ja tulevaan liikevaihtoon perustuen. Laskelmat tehtiin Ruralia-instituutissa kehitetyllä CGE RegFinDyn -aluemallilla periodille 2007–2020. Tulokset sisältävät aluetalouden täyden sopeutumisen ja kerroinvaikutukset. Tutkimuksen rahoittaja on Työ- ja elinkeinoministeriö. Kaivoksen investointi- eli rakentamisvaihe on kiihkeä, mutta suhteellisen lyhytaikainen. Toimintavaihe on puolestaan vakaa ja pitkäaikainen riippuen metallien maailmanmarkkinahintojen kehityksestä. Vaiheet voivat olla limittäisiä kuten Pajala–Kolarin ja Talvivaaran tapauksessa tai peräkkäisiä kuten Soklissa. Tulosten mukaan limittäisyys on aluetaloudellisen vaikuttavuuden kannalta parempi vaihtoehto. Kaivoksen rakentaminen ja kasvava malmin tuotanto luovat työllisyyttä ja kulutusmahdollisuuksia yhtä aikaa, jolloin vaiheiden yhteinen aluetaloudellinen vaikutus muodostuu suuremmaksi. Peräkkäisessä tapauksessa uuden tulovirran muodostuminen on selvästi tasaisempaa. Molemmissa tapauksissa työtulot jäävät toimintavaiheessa omaan maakuntaan. Ongelmaksi alueen kannalta muodostuu, kuinka saada ainakin osa pääomatuloista jäämään aluetta hyödyttämään. Tulosten perusteella kaivoshankkeista erottuu selvästi kolme taloudellisen kasvun kannalta vaikuttavinta: Pajala–Kolari, Sokli ja Talvivaara. Näiden kumulatiivinen pitkän tähtäimen vaikutus talouskasvuun olisi 1–3 prosenttia yli sijaintimaakuntiensa ennakoidun normaalikehityksen. Toinen ryhmä olisi Kevitsa ja Kylylahti, joiden vaikuttavuus olisi tasoa 0.7 prosenttia. Pampalo, Suurikuusikko, Laivakangas ja Länttä lisäisivät talouskasvua pitkällä tähtäimellä kumulatiivisesti tarkasteltuna 0.1–0.3 prosenttia yli maakuntiensa ennakoidun normaalikehityksen. Kaivokset loisivat huomattavan määrän uusia työmahdollisuuksia. Pajala–Kolarin ja Soklin kaivoshankkeissa suurimman työvoimatarpeen aikana vuonna 2014 työllisyys olisi parantunut viiden vuoden aikana yhteensä 4600–6000 henkilötyövuodella normaalikehitykseen verrattuna. Talvivaaran kaivoksella työllisyysvaikutuksen huippuvuosi on jo 2010, jolloin kaivos olisi luonut neljän vuoden aikana yhteensä 6000 uutta työpaikkaa. Kevitsan, Kylylahden ja Suurikuusikon kohdalla vastaavat korkeimmat kumulatiiviset luvut olisivat 1300, 1000 ja 800. Muiden hankkeiden vastaava työllisyysvaikutus olisi pienempi ja vaihtelisi 60–250 henkilötyövuoden välillä. Vuositasolla työvoimatarpeet olisivat Pajala–Kolarin ja Soklin tapauksessa keskimäärin 900–1200 ja Talvivaarassa 1200. Kaivoshankkeiden vaikutus elinkeinorakenteeseen näkyisi eri toimialojen tuotannon muutosten kautta. Kaivoksilla olisi luonnollisesti suora ja suuri vaikutus mineraalien kaivuuseen. Myös rakentamisen toimialaan kaivosten vaikutus olisi erittäin merkittävä, mutta väliaikainen ja rajoittuisi investointivaiheeseen. Rakentamisen ja mineraalien kaivuun tuotannon kasvu heijastuisivat muille aloille. Tuotanto nousisi muun muassa ei-metallisten mineraalituotteiden valmistuksen, koneiden ja laitteiden valmistuksen ja kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen toimialoilla. Yleinen elintaso nousisi, jolloin palvelutoimialoista koulutus ja terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut vahvistuisivat. Kaivosten vuoksi resursseja luovuttamaan joutuvia toimialoja olisi useita ja ne olisivat pääasiassa samoja kaivoksesta ja maakunnasta riippumatta. Pitkällä tähtäimellä tuotanto laskisi alkutuotannossa kuten myös metallien jalostuksen ja metallituotteiden, elintarvikkeiden, tekstiilien, massan ja paperin sekä puutavaran ja puutuotteiden valmistuksen toimialoilla. Kaivosalan voimakas kasvu Pohjois- ja Itä-Suomessa ei ratkaisisi kokonaan maakuntien taloudellisia ongelmia. Hankkeet tukisivat kuitenkin merkittävästi taantumasta nousua. Lisäksi suotuisa talouskehitys syntyisi käytännössä seutukunta- ja työssäkäyntialueilla eli maakuntaa pienemmissä aluetalouden yksiköissä, jolloin vaikutukset olisivat paljon vahvemmat. Kaivosalasta on mahdollisuus kehittyä pysyvä uusi toimiala tarkastelluissa viidessä maakunnassa, mikäli metallien hinnat eivät vaihtele liikaa.

Investigations of a two-stage pulse tube cryocooler operating down to 2.5K

A two-stage pulse tube cryocooler (PTC) which produces a no-load temperature of similar to 2.5 K in its second stage at an operating frequency of 1.6 Hz has been designed and fabricated. The second stage of the system provides a refrigeration power of similar to 250 mW at 5.0 K. The system uses stainless steel meshes (mesh size 200) along with lead (Pb) granules and combinations of Pb, Er3Ni, and HoCu2 as the first and second stage regenerator materials, respectively. Experimental studies have been carried out on different pulse tube configurations by varying the dimensions of the pulse tubes and regenerators to arrive at the best one, which leads to the lowest no-load second stage cold head temperature. Using this configuration, detailed experimental studies have been conducted by varying the volume percentage ratios of the second stage regenerator materials such as HoCu2, Er3Ni, and Pb (with an average grain size of similar to 250 mu m). This article presents the results of our experimental studies on cryocoolers with the regenerator material arranged in layered structures. Comparative studies have also been presented for specific cases where the regenerator materials are arranged as a homogeneous mixture in the second stage. The experimental results clearly indicate that the design of PTCs should use only layered structures of regenerator materials and not homogenous mixtures.

Synthesis and Densification of Monolithic Zirconium Carbide by Reactive Hot Pressing

Synthesis and densification of monolithic zirconium carbide (ZrC) has been carried out by reactive hot pressing of zirconium (Zr) and graphite (C) powders in the molar ratios 1:1, 1.25:1, 1.5:1, and 2:1 at 40 MPa, 1200 degrees-1600 degrees C. Monolithic ZrC could be synthesized with a C/Zr ratio similar to 0.5-1.0 and the post heat-treated samples have the lattice parameter in the range 4.665 to 4.698 A. Densification improves with an increasing deviation from the stoichiometry. Fine-grained (similar to 1 mu m) and nearly fully dense material (99% RD) could be obtained at a temperature as low as 1200 degrees C with C/Zr similar to 0.67. Microstructural and XRD observations suggest that densification occurred at low temperatures with nonstoichiometric Zr-C powder mixtures.

Time-dependent analysis of an N2O gasdynamic laser

A simplified two-temperature model is presented for the vibrational energy levels of the N2O and N2 molecules of an N2O-N2-He gasdynamic laser (GDL), and the governing equations for the unsteady flow of the gas mixture in a convergent-divergent contour nozzle are solved using a time-dependent numerical technique. Final steady-state distributions are obtained for vibrational temperatures, population inversion, and the small-signal laser gain along the nozzle. It is demonstrated that, for plenum temperatures lower than 1200 K, an N2O GDL such as the present is more efficient than a CO2 GDL in identical operating conditions

Refinement of the thermodynamic properties of ruthenium dioxide and osmium dioxide

The standard Gibbs energies of formation of RuO2 and OsO2 at high temperature have been determined with high precision, using a novel apparatus that incorporates a buffer electrode between the reference and working electrodes, The buffer electrode absorbs the electrochemical flux of oxygen through the solid electrolyte from the electrode with higher oxygen chemical potential to the electrode with lower oxygen potential, The buffer electrode prevents polarization of the measuring electrode and ensures accurate data, The standard Gibbs energies of formation (Delta(f)G degrees) of RuO2, in the temperature range of 900-1500 K, and OsO2, in the range of 900-1200 K, can be represented by the equations Delta(f)G degrees(RuO2)(J/mol) = -324 720 + 354.21T - 23.490T In T Delta(f)G degrees(OsO2)(J/mol) = -304 740 + 318.80T - 18.444T In T where the temperature T is given in Kelvin and the deviation of the measurement is +/- 80 J/mol, The high-temperature heat ;capacities of RuO2 and OsO2 are measured using differential scanning calorimetry. The information for both the low- and high-temperature heat rapacity of RuO2 is coupled with the Delta(f)G degrees data obtained in this study to evaluate the standard enthalpy of formation of RuO2 at 298.15 K (Delta(f)H degrees(298.15K)). The low-temperature heat capacity of OsO2 has not been measured: therefore, the standard enthalpy and entropy of formation of OsO2 at 298.15 K (Delta(f)H degrees(298.15K) and S degrees(298.15K), respectively) are derived simultaneously through an optimization procedure from the high-temperature heat capacity and the Gibbs energy of formation. Both Delta fH degrees(298.15K) and S degrees(298.15K) are treated as variables in the optimization routine, For RuO2, the standard enthalpy of formation at 298.15 K is Delta fH degrees(298.15K) (RuO2) -313.52 +/- 0.08 kJ/mol, and that for OsO2 is Delta(f)H degrees(298.15K) (OSO2) = -295.96 +/- 0.08 kJ/mol. The standard entropy of OsO2 at 298.15 K that has been obtained from the optimization is given as S degrees(298.15K) (OsO2) = 49.8 +/- 0.2 J (mol K)(-1).

Analysis of short interproton distances in proline peptides as a guide in the interpretation of nuclear overhauser effects

The conformational dependence of interproton distances in model proline peptides has been investigated in order to facilitate interpretation of the results of Nuclear Overhauser Effect (NOE) studies on such peptides. For this purpose two model systems, namely, Ac-Pro-NHMe and Ac-Pro-X-NHMe have been chosen and used. In the former, short interproton distances detectable in NOE experiments permit a clear distinction between conformations with Pro ψ = -300 (helical region) and those in which ψ is around 1200 (polyproline region). For the latter, the variation of distances between the protons of methyl amide and the Pro ring have been studied by superimposing on the Ramachandran map in the (φ3, ψ3) plane. The results show that β-turns and non-β-turn conformations can be readily distinguished from NOE data and such long range NOEs should be detectable for specific non-β-turn conformations. NOEs involving Cβ and Cγ protons are particularly sensitive to the state of pyrrolidine ring puckering.

Interaction between the Z-type DNA duplex and 1,3-propanediamine:crystal structure of d(CACGTG)(2) at 1.2 angstrom resolution

The crystal structure of a hexamer duplex d(CACGTG)(2) has been determined and refined to an R-factor of 18.3% using X-ray data up to 1.2 angstrom resolution. The sequence crystallizes as a left-handed Z-form double helix with Watson-Crick base pairing. There is one hexamer duplex, a spermine molecule, 71 water molecules, and an unexpected diamine (Z-5, 1,3-propanediamine, C3H10N2)) in the asymmetric unit. This is the high-resolution non-disordered structure of a Z-DNA hexamer containing two AT base pairs in the interior of a duplex with no modifications such as bromination or methylation on cytosine bases. This structure does not possess multivalent cations such as cobalt hexaammine that are known to stabilize Z-DNA. The overall duplex structure and its crystal interactions are similar to those of the pure-spermine form of the d(CGCGCG)(2) structure. The spine of hydration in the minor groove is intact except in the vicinity of the T5A8 base pair. The binding of the Z-5 molecule in the minor grove of the d(CACGTG)(2) duplex appears to have a profound effect in conferring stability to a Z-DNA conformation via electrostatic complementarity and hydrogen bonding interactions. The successive base stacking geometry in d(CACGTG)(2) is similar to the corresponding steps in d(CG)(3). These results suggest that specific polyamines such as Z-5 could serve as powerful inducers of Z-type conformation in unmodified DNA sequences with AT base pairs. This structure provides a molecular basis for stabilizing AT base pairs incorporated into an alternating d(CG) sequence.

Pojan syntymä sielussa ja läpimurtautuminen jumaluuteen : Mestari Eckhartin käsitys jumalallisesta ykseydestä

Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia mestari Eckhartin (1260 1327) ykseyden mystiikkaa. Tutkimuskysymyksiä on kaksi: (1) Miten Eckhart kuvaa käsitystään unio mysticasta? Tarkastelen kysymystä Eckhart-tutkimuksen piirissä tehdyn jaottelun mukaan, jossa unio ymmärretään joko Pojan syntymänä sielussa (saks. Geburt) ja läpimurtautumisena (saks. Durchbruch) tun-temattomaan jumaluuteen (saks. Gotheit/Gottheit). Toinen tutkimuskysymykseni on jatkumoa edelliselle ja kuuluu: (2) Millainen on Jumalan ja jumaluuden välinen suhde Eckhartin ajattelussa: vallitseeko kolmiyhteisen Jumalan ja tuntemattoman jumaluuden välillä jonkinlaista ontologista hierarkiaa? Tutkielman päälähteenä on Eckhartin saksankieliset saarnat, sillä niiden uskalias kielenkäyttö on antanut aiheen tulkita Jumalan ja jumaluuden, syntymän ja läpimurtautumisen välisen suhteen hierarkkisesti. Käytän latinankielisiä saarnoja ja Eckhartin muuta tuotantoa analyysin tukena. Metodini on systemaattinen analyysi, johon kuuluva argumentaation analyysi on edellytys oikeelliselle Eckhart-tulkinnalle. Luvussa 2 tarkastelen Eckhartin elämänvaiheita sekä hänen aatehistoriallista ja teologista viitekehystään, joka vastaa osaltaan tutkimuskysymykseen osoittaen Eckhartiin vaikuttaneen teologis-filosofisen ja sosiaalisen perinnön. Luvussa 3 analysoidaan Eckhartin syntymä-mystiikkaa virtaamisen metafysiikan, Jumalan kuvan ja jumalallisen kuolemisen tematiikkojen kautta. Luku vastaa tutkimuskysymykseen selittämällä, mitä Poika, syntymä ja kolmiyhteinen Jumala Eckhartin olemusmystiikassa merkitsevät ja millainen on syntymämystiikkaan liittyvä, juuriltaan uusplatonistinen maailmankuva. Luku 4 käsittelee läpimurtautumisen mystiikkaa, jossa paneudutaan jumaluuden, erottautumisen ja läpimurtautumisen käsitteisiin Eckhartin keskeisten saarnojen kautta. Luvussa 5 vastataan tutkimuskysymyksiin päälukujen pohjalta. Tutkielmassa todetaan, että Eckhartin mukaan kolmiyhteisen Jumalan ja salatun jumaluuden, syntymän ja läpimurtautumisen välillä ei vallitse hierarkkista asetelmaa. Kolmiyhteisen Jumalan ja tuntemattoman jumaluuden olemus merkitsevät Eckhartille samaa jumalallista ymmärrystä, ykseyttä ja ei-mikyyttä . Eckhartin mystiikanteologian perustuu siihen, että Jumalan olemus ensisijaisesti ymmärrys, jota Jumalan sisäinen ja ulkoinen toiminta manifestoi. Tutkielmassa todetaan, että läpimurtautuminen ja syntymä perustuvat käsitykselle ymmärryksen ykseyttävästä aktista. Sielun reditus jumalalliseen ykseyteen on yhtyminen ymmärrys-olemuksen kanssa, jota läpimurtautuminen ja syntymä symboloivat. Mikäli syntymää ja läpimurtautumista tarkastellaan tästä näkökulmasta, ne merkitsevät yhtä ja samaa unio mysticaa. Kaiken kaikkiaan Eckhartin ykseyden mystiikka on ei-dualistista dialektista filosofiaa, jossa ei ole osoitettavissa menneen tai tulevan, alemman tai ylemmän, Jumalan tai jumaluuden, yhden tai kolmen, sisäisen tai ulkoisen tai paradoksaalisesti edes ykseyden ja moneuden välistä dualismia.

Studies on high‐density nickel zinc ferrite and its magnetic properties using novel hydrazine precursors

Nickel zinc ferrites have been very widely used in the high‐frequency applications. In our present study we have prepared Ni1−x Znx Fe2O4 (0≤x≤1) using novel hydrazinium metal hydrazinecarboxylate precursors. High densities (∼99%) have been obtained for all the ferrites sintered at relatively low temperatures, 1100 °C, in comparison with the conventional method (≥1200 °C). The variation of magnetic properties like magnetic moment, Curie temperature, and permeability with zinc concentration have been studied.

Thermodynamic measurements of b.c.c. Cr-Mn solid solutions at 1373 K

Thermodynamics of Cr-Mn alloys have been studied by Eremenko et al (l) using a fused salt e.m.f.technique. Their results indicate positive deviations from ideality at 1023 K. Kaufman (2) has independently estimated negative enthaipy and excess entropy for the b.c.c. Cr-Mn alloys, such that at high temperatures, the entropy term predominates over the enthalpy term giving positive deviations from ideality. Recently the thermodynamic properties of the alloys have been measured by 3acob (3) using a Knudsen cell technique in the temperature range of 1200 to 1500 K. The results indicate mild negative deviations from ideality over the entire composition range. Because of the differences in the reported results and Mn being a volatile component in the alloys which leads to surface depletion under a dynamic set up, an isopiestic technique is used to measure the properties of the alloys.