La Misión Indígena San Francisco Solano de Tacaaglé en las tierras fiscales de Formosa (1900-1950)

[spa]La Misión Indígena fue inaugurada en el año 1901, en la zona del río Pilcomayo del Territorio Nacional de Formosa, precisamente al costado de la concesión paraguaya otorgada a Elisa (Elizabeth Alicia) Lynch. Desde entonces, fue trasladada, primero a Tacaaglé en 1902, donde adquirió el nombre de Misión San Francisco Solano, y posteriormente, en 1915, al riacho El Porteño. Los misioneros franciscanos asumieron la tarea de formar a “colonos indígenas” tobas y pilagás para la producción de azúcar. Se analiza la evolución de la Misión franciscana y el impacto de la llegada del Ferrocarril de Formosa a Embarcación (F.C.F.E.). La documentación utilizada se encuentra en la Biblioteca y Archivo Hist��ricos de la Provincia Franciscana de San Miguel, del Museo Conventual de San Carlos Borromeo ubicado en San Lorenzo, Provincia de Santa Fe

Les gens, les mots, les choses : un village haut-savoyard en 1900, Cordon, 1860-1939 / Jean-Paul Brusson ; [dessins de l'auteur] ; [avec une grammaire du patois par Jacqueline Vaucher]

Collection : Mémoires et documents publiés par l'Académie salésienne ; 90-91

Mielipiteit�� LTY:n Origosta - Kyselyraportti

Lappeenrannan teknillisen yliopiston kirjasto on kokenut viime vuosina muutoksia: palveluiden lisäännyttyä ja tilojen laajennettua ei sen nimikään ole voinut säilyä samana. Nykyisin kirjastoalueen varastoa, kirjastotilaa alakerrassa, yläkertaa ja yläkerrasta alkavia oppimiskeskuksen tiloja kutsutaan yhteisnimellä Origo. Marraskuussa 2006 laadittiin mielipidekysely, jossa kartoitettiin eri aihealueita liittyen Origon tiloihin sekä sen palveluihin ja niiden käyttöön. Vastauksia saatiin 454 kappaletta. Saadut vastaukset käsiteltiin ja koottiin t��hän raporttiin. Myös itse kyselylomake on näht��vissä raportin lopussa. Kyselyn tuloksista kävi ilmi, että suurin osa vastaajista on ymmärt��nyt, mit�� Origo pit��ä sisällään. Kaikille nimenmuutos ei ole ollut kuitenkaan helppo: Origo miellettiin usein yläkerran muodostamaksi kokonaisuudeksi. Suurin osa vastaajista ilmoitti vierailevansa Origossa useita kertoja viikossa, ja suosituimmaksi syyksi nousi kirjastomateriaalin lainaus. Myös tulostaminen ja tiedonetsint�� olivat yleisiä Origossa käynnin syit��. Origon tiloihin ja viihtyvyyteenoltiin keskimäärin tyytyväisiä, mutta etenkin ryhmätyö- ja luokista toivottiin lisää informaatiota, ja työskentelypaikkoja kaivattaisiin lisää. Palveluista eniten käytettyjä ovat kirjojen lainaus ja tiedon haku Wilma-tietokannasta. Näiden kahden lisäksi yksi t��rkeimmiksi koetuista palveluista oli myös kirjojen varaus. Kirjojen varaukseen tosin toivottaisiin sähköinen mahdollisuus. Wilma-tietokanta koettiin myös ylivoimaisesti hyödyllisimmäksi tietolähteeksi. Jokainen palvelupiste (lainaus, tietopalvelu sekä yläkerran neuvonta) koettiin t��rkeiksi, ja mielikuva Origosta olikin useimpien vastausten perusteella myönteinen. Kyselyn lopuksi vastaajat saivat vielä antaa parannusehdotuksia ja muita kommentteja liittyen Origon toimintaan.

Mielipiteit�� LTY: n kirjastosta - Kyselyraportti

Lappeenrannan teknillisen yliopiston kirjastossa suoritettiin maaliskuussa 2003 asiakaskysely, jonka tarkoituksena oli selvittää asiakkaiden mielipiteit�� kirjastosta, sen palveluista ja mahdollisista kehittämiskohteista. Kysely lähetettiin 731 työntekijälle ja 576 opiskelijalle. Vastausprosentiksi saatiin 16%. Vastausten perusteella kirjastossa käytiin keskimäärin muutaman kerran kuukaudessa. Yleisimmin kirjastossakäytiin lainaamassa kirjastomateriaalia, etsimässä tietoa tai lukemassa lehtiä.Kirjaston tiloihin oltiin suurelta osin tyytyväisiä. Suurimmaksi tilaa koskevaksi ongelmaksi vastaajat kokivat hyllyjärjestyksen epäselvyyden sekä opiskeluun tarkoitetun tilan puutteen. Kirjaston tarjoamista palveluista ja aineistoista käytettiin eniten kirjojen lainausta (92%), lehtikiertoa (henkilökunnalle suunnattupalvelu, 73%), tiedonhakua kirjaston lehdist�� ja kirjoista (70%) sekä käsikirjastoa (67%). Vastaajista 1% ei ollut käyttänyt kirjaston aineistoja ja palveluita. Kirjojen lainaus, kirjaston oma Wilma- tietokanta, verkkotietokannat ja kirjojen varaus koettiin t��rkeimmiksi kirjaston palvelumuodoiksi. Wilma- tietokanta osoittautui myös hyödyllisimmäksi tietolähteeksi vastausten perusteella. Mielikuvakirjastosta oli vastaajien mielest�� yleisesti myönteinen tai melko myönteinen. Tietoa hakevat vastaajat olivat useimmiten saaneet hakemansa tiedon LTY: n kirjastosta. Kyselyssä vastaajille annettiin myös mahdollisuus esittää toiveita, minkälaisia palveluita he kaipaavat, sekä minkälaisia ongelmia he kokevat liittyen kirjaston palveluihin.

Efeito do ácido giberélico, do bioestimulante crop set e do anelamento na produção e na qualidade da uva 'Thompson Seedless' no Vale do São Francisco

O objetivo do presente trabalho foi avaliar os efeitos do ácido giberélico, do bioestimulante Crop Set e do anelamento sobre o aumento do tamanho de bagas e a produtividade da uva 'Thompson Seedless' no Vale do São Francisco. O experimento foi conduzido durante dois ciclos de produção (2001 e 2002), no Campo Experimental de Bebedouro, pertencente à Embrapa Semi-Árido, em Petrolina-PE. Utilizou-se do delineamento experimental de blocos ao acaso, com 12 tratamentos e 3 repetições. Os tratamentos corresponderam à aplicação de ácido giberélico em cinco fases de desenvolvimento da videira, nas doses de 10 + 15 + 15 +50 + 50 mg.L-1, do bioestimulante Crop Set em duas doses de 0,1 e 0,2% e do anelamento no caule, isolados e combinados entre si. Os tratamentos combinados de anelamento + ácido giberélico e anelamento + ácido giberélico + Crop Set destacaram-se como aqueles que promoveram os maiores peso e tamanho de cachos e de bagas, com diferenças significativas em relação à testemunha. Entretanto, o anelamento não cicatrizou completamente, causando a morte de plantas, recomendando-se cautela na sua realização. Apesar de não se observar efeito significativo dos tratamentos sobre a produtividade, pode-se notar um aumento de 63% para o tratamento anelamento + ácido giberélico em relação ao ciclo de produção de 2001.