Osakeyhtiön purkaminen ja verotus

Suomen verolainsäädännön mukaan osakeyhtiön purkamisesta syntynyttä purkutulosta verotetaan tulolähdejaottelun mukaisesti pääasiassa elinkeinoverolain tai tuloverolain mukaisena verotettavana tulona. Tutkielmani käsittelee osakeyhtiön purkamisen verotusta, kun osakeyhtiö puretaan osakeyhtiölain purkumenettelyn mukaisesti. Osakeyhtiö voi purkautua kolmella eri tavalla sulautumalla; osakeyhtiölain 20 luvun mukaisen purkumenettelyn kautta tai; kun osakeyhtiö asetetaan konkurssiin varattomuuden vuoksi. Osakeyhtiön purkaminen saattaa synnyttää verotettavaa tuloa vielä viimeisellä tilikaudellaankin ennen purkamista sekä osakeyhtiölle itselleen että jako-osan saajalle. Purettavaa osakeyhtiötä verotetaan viimeisen tilinpäätöksen perusteella syntyneestä tulosta pääasiassa elinkeinotoiminnan mukaisen yhteisöverokannan mukaisesti. Jako-osan saajan verotus määräytyy osakkeiden omistussuhteen mukaisesti joko pääomatulona tai elinkeinotulona. Osakkeen omistajalle jaetaan purun seurauksena omistusosuuden mukainen jako-osa. Kun osakeyhtiön lopputilitys on hyväksytty, tiedetään jaettavan omaisuuden arvo. Omaisuus on arvostettu todennäköisen luovutushinnan mukaiseen arvoon eli käypään arvoonsa. Jako-osan saajalle syntyy verotettavaa tuloa, jos hänen jako-osansa arvo on suurempi kuin osakkaiden hankintameno oli. Jako-osan saajana voi olla luonnollinen henkilö, kuolinpesä, yhtymä, yhteisö tai muu vastaava taloudellinen yhteenliittymä. Elinkeinoverolain 6 §:n ja 51d §:n mukaan osakeyhtiön purkamisessa jako-osan saajan omistamien käyttöomaisuusosakkeiden purkuvoitto on verovapaata tuloa ja purkutappion vähennysoikeutta on vastaavasti rajoitettu. Purkuvoitto on verovapaata, kun jako-osan saaja on sellainen yhteisö, joka ei harjoita päätoimisesti pääomasijoitustoimintaa. Tutkielmassani paljastui, että käytännön purkutilanteissa on erilaisia konsernirakenteita ja hallinnointiyhtiöitä, joiden omistamien osakkeiden purkuvoiton verotus on aiheuttanut tulkintakysymyksiä oikeuskäytännössä.

Osakeyhtiön purkaminen ja verotus

Suomen verolainsäädännön mukaan osakeyhtiön purkamisesta syntynyttä purkutulosta verotetaan tulolähdejaottelun mukaisesti pääasiassa elinkeinoverolain tai tuloverolain mukaisena verotettavana tulona. Tutkielmani käsittelee osakeyhtiön purkamisen verotusta, kun osakeyhtiö puretaan osakeyhtiölain purkumenettelyn mukaisesti. Osakeyhtiö voi purkautua kolmella eri tavalla sulautumalla; osakeyhtiölain 20 luvun mukaisen purkumenettelyn kautta tai; kun osakeyhtiö asetetaan konkurssiin varattomuuden vuoksi. Osakeyhtiön purkaminen saattaa synnyttää verotettavaa tuloa vielä viimeisellä tilikaudellaankin ennen purkamista sekä osakeyhtiölle itselleen että jako-osan saajalle. Purettavaa osakeyhtiötä verotetaan viimeisen tilinpäätöksen perusteella syntyneestä tulosta pääasiassa elinkeinotoiminnan mukaisen yhteisöverokannan mukaisesti. Jako-osan saajan verotus määräytyy osakkeiden omistussuhteen mukaisesti joko pääomatulona tai elinkeinotulona. Osakkeen omistajalle jaetaan purun seurauksena omistusosuuden mukainen jako-osa. Kun osakeyhtiön lopputilitys on hyväksytty, tiedetään jaettavan omaisuuden arvo. Omaisuus on arvostettu todennäköisen luovutushinnan mukaiseen arvoon eli käypään arvoonsa. Jako-osan saajalle syntyy verotettavaa tuloa, jos hänen jako-osansa arvo on suurempi kuin osakkaiden hankintameno oli. Jako-osan saajana voi olla luonnollinen henkilö, kuolinpesä, yhtymä, yhteisö tai muu vastaava taloudellinen yhteenliittymä. Elinkeinoverolain 6 §:n ja 51d §:n mukaan osakeyhtiön purkamisessa jako-osan saajan omistamien käyttöomaisuusosakkeiden purkuvoitto on verovapaata tuloa ja purkutappion vähennysoikeutta on vastaavasti rajoitettu. Purkuvoitto on verovapaata, kun jako-osan saaja on sellainen yhteisö, joka ei harjoita päätoimisesti pääomasijoitustoimintaa. Tutkielmassani paljastui, että käytännön purkutilanteissa on erilaisia konsernirakenteita ja hallinnointiyhtiöitä, joiden omistamien osakkeiden purkuvoiton verotus on aiheuttanut tulkintakysymyksiä oikeuskäytännössä.

Uuden osakeyhtiölain vaikutukset osakeyhtiön pääomarakenteeseen, varojenjakoon ja verotukseen

Tutkimuksen tavoitteenaoli analysoida uuden osakeyhtiölain vaikutuksia osakeyhtiön pääomarakenteeseen ja varojenjakoon verotukselliset kysymykset huomioiden. Tavoitteena oli tutkia, millaisia uusia mahdollisuuksia uusi osakeyhtiölaki tarjoaa oman pääoman rakenteen järjestämiseen ja varojen jakamiseen. Tarkastelun pääpaino oli pienissä, ei noteeratuissa yhtiöissä, joiden osakkeenomistajilla on paremmat mahdollisuudet hyödyntää uuden osakeyhtiölain tarjoamia aiempaa liberaalimpia mahdollisuuksia. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen ja tutkimusta varten haastateltiin KHT-tilintarkastajaa, omistajayrittäjää, sekä osakeyhtiölain ja verotuksen asiantuntijoita. Tutkimuksen mukaan uuden osakeyhtiölain mahdollistamista aiempaa liberaalimmista menettelyistä uusi sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon merkittävin, mutta sen käytettävyys riippuu vielä avoimista verokysymyksistä. Uusi maksukykyisyystesti ja negatiivisen oman pääoman rekisteröintivelvollisuus aiheuttavat haasteita erityisesti pienille yhtiöille. Uusi osakeyhtiölaki on erittäin liberaali ja moderni, mutta sen merkitys riippuu viime kädessä vielä avoimista verokysymyksistä.

Kulu- ja verotehokkuus rahastojen rahastoissa

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia kulu- ja verotehokkuutta rahastojen rahastoissa. Tutkimus ontoteutettu yhteistyössä Sampo Rahastoyhtiö Oy:n kanssa. Tutkimuksessa verrataan, miten rahastojen rahastot ovat menestyneet suhteessa yksittäisen sijoittajan itse rakentamaan portfolioon. Tutkimuksessa on käytetty mallirahastona Sampo Kompassi 50 Kasvu -rahastoa. Alkuperäisen rahaston ympärille on rakennettu kuusi Kompassi 50 -rahastoa jäljittelevää rahastoportfoliota. Rahastoportfoliot on rakennettu joko merkitsemällä suoraan yksittäisiä rahastoja tai hyödyntämällä sijoitusvakuutusta. Tutkimus perustuu Sampo Rahastoyhtiö Oy:n tilastoihin kahden vuoden ajanjaksolta. Tutkimustulosten perusteella vertaillaan eri sijoitusvaihtoehtojentuottoja, palkkioita, veroja, riskejä sekä tuotto-riskisuhdetta. Tutkielma jakautuu teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Teoriaosuuden tarkoituksena on johdattaa lukija sijoitusrahastojen maailmaan. Samassa osiossa syvennytään lisäksi tutkimuksen kannalta oleellisiin tekijöihin: tuottoon ja riskiin,palkkioihin sekä verotukseen. Tutkielman empiirisessä osassa selvitetään vastausta tutkimusongelmaan matemaattisia laskelmia hyväksikäyttäen. Kyseisestä aiheesta ei ole aiempia empiirisiä tutkimuksia.

Patenttien arvonmääritykseen liittyviä kysymyksiä verotuksessa ja yritysjärjestelytilanteissa

Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaisia kysymyksiä patenttien arvonmääritykseen liittyy verotuksen kannalta yritysjärjestelytilanteissa. Tutkimus on deskriptiivinen, kvalitatiivinen ja normatiivinen. Yritysjärjestelytilanteet toteutettuina verolakien mukaan ovat purkautumista lukuun ottamatta veroneutraaleja tapahtumia, jolloin osapuolille ei synny verotettavaa tuloa. Jos puolestaan yritysjärjestelyjä ei toteuteta elinkeinoverolainmukaan, realisoituu verotettavaa tuloa. Tällöin patentitkin arvostetaan elinkeinoverolain mukaan käypään arvoon. Patenttien käyvän arvon määritykseen ei ole yhtä ja oikeaa tapaa. Kuitenkin tuottoarvoon perustuvia arvonmääritystapoja pidetään parhaimpina. Patenttien arvonmääritykseen liittyviä kysymyksiä yritysjärjestelyiden verotuksen kannalta ovatkin, miten säilyttää veroneutraalius sekä miten käypä arvo määritetään, jos veroneutraaliutta ei voida säilyttää.

Perheyrityksen sukupolvenvaihdoksen perintö- ja lahjaverotus

Tutkielman tavoitteena on selvittää perheyrityksen sukupolvenvaihdokseen liittyvä perintö- ja lahjaverotus eri tavoilla toteutetuissa sukupolvenvaihdoksissa. Tutkielma on kvalitatiivinen tutkimus, jossa menetelmien osalta pääpaino oli kirjallisuus- ja oikeustapaustutkimuksessa. Perheyrityksen sukupolvenvaihdoksen ja siihen liittyvien veroseuraamusten optimointi edellyttää suunnitelmallista prosessia, missä otetaan huomioon eri toteutusvaihtoehtojen verotuksellinen kohtelu sekä luopujan että jatkajan kannalta. Perheen sisällä tapahtuvat sukupolvenvaihdokset tapahtuvat useimmiten lahjana, lahjanluonteisena kauppana tai perintönä, jolloin perintö- ja lahjaverotuksessa osakkeiden arvon määrittely ja sukupolvenvaihdoksen yhteydessä saatavat verohuojennukset ja niiden huomioon ottaminen ovat tärkeitä tekijöitä. Yritysmuodon muutoksilla, yhtiön jakautumisella tai yhtiön omien osakkeiden lunastamisella voidaan myös vaikuttaa sukupolvenvaihdoksen verotukseen.

Liiketoiminnan jakautumisen verotus

Tutkimuksen päätavoite on ollut selvittää, saavutetaanko liiketoiminnan jakautumisella verotuksessa hyötyä ja missä tilanteissa. Tutkimus on toteutettu toimintoanalyyttisellä tutkimusotteella. Tarkoituksena on ollut analysoida kirjallisuuden ja oikeustapausten avulla liiketoiminnan täydelliseen jakautumiseen liittyviä verotuksellisia kysymyksiä. Empiiristä tietoa on tutkimuksessa mukana puolistrukturoitujen asiantuntijahaastattelujen kautta. Tutkimuksessa havaittiin, että välitöntä verohyötyä jakautuvalle ja vastaanottaville yhtiöille sekä niiden osakkeenomistajille ei jakautumisella voida saavuttaa. Tarkasteltaessa verovaikutuksia pitemmällä ajanjaksolla, jakautumisella osana sarjatoimea voi olla mahdollista saavuttaa verohyötyä. Tapauskohtaisesti on selvitettävä onko kyseessä verosuunnittelu- vai veronkiertotilanne. Esimerkiksi jakautumisessa toteutetulla varallisuuden ja yritystoiminnan erottamisella voidaan saavuttaa verohyötyä osakkeenomistajille. Verohyöty voi toteutua, kun varallisuutta sisältävän yhtiön osakkeista luovutaan. Myöhemmällä osakkeiden myynnillä ei saa olla välitöntä yhteyttä jakautumiseen.

Rajat ylittävien osinkojen verotus

Tutkielmassa tarkastellaan Suomessa tehtyä osinkoverouudistusta erityisesti rajat ylittävien osinkojen kannalta. Tavoitteena on selvittää, millaisia vaikutuksia on siirtymisellä uuteen osinkoverojärjestelmään, ja mitkä syyt johtivat uudistukseen. Uudessa järjestelmässä luonnollisten henkilöiden saamia osinkoja verotetaan myös osingonsaajan tasolla, jolloin syntyy ongelmia kaksinkertaisesta verotuksesta. Uudistuksen jälkeen osinkoja verotetaan melko yhtenäisesti riippumatta osingonjakajan kotimaasta. Tutkielmassa tarkastellaan myös EY-tuomioistuimen antamaa ratkaisua koskien Suomen yhtiöveron hyvitysjärjestelmää. Tarkastelun kohteena on myös EY:n perustamissopimuksessa määritelty pääomien vapaan liikkuvuuden periaate. Tutkielmassa myös vertaillaan Suomen järjestelmää muissa EU-maissa sovellettaviin järjestelmiin. Uudistuksen vaikutuksina havaitaan olevan muun muassa sijoitusmuotoneutraliteetin muuttuminen, verosuunnittelun lisääntyminen sekä yritysten voitonjakokeinojen muuttuminen.

Maatalouden tuloverolain ja elinkeinoverolain välisen rjauksen vaikutus matkailuyrityksen talouteen

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisiin verotuksellisiin ratkaisuihin matkailuyrityksen kannattaisi maatalouden tuloverolain ja elinkeinoverolain välillä pyrkiä minimoidakseen maksettavien verojen määrä. Tutkielmassa vertaillaan maaseutu-matkailuyritystoiminnan mahdollisia vaihtoehtoisia veroratkaisuja. Esimerkkitapauksessa tehdään vaihtoehtolaskelmia matkailuyritystoiminnan verotuksesta todellisen maatalouden tuloverolain mukaan verotetun toiminnan lisäksi elinkeinoverolain mukaan verotettavasta toiminimenä harjoitetusta matkailuyritystoiminnasta sekä elinkeinoverolain mukaan verotettavasta erilliseksi osakeyhtiöksi yhtiöitetystä matkailuyritystoiminnasta. Tutkielmassa on käytetty kvantitatiivista eli määrällistä tukimusta. Tutkimusstrategiana on kokeellinen tutkimus, mikä on toteutettu valitsemalla matkailuyritysjoukosta todellinen matkailuyritys, jonka verotusta on tarkasteltu valittujen muuttujien muuttuessa. Tutkielman esimerkkitapauksessa matkailuyritystoiminnan muodostaman liikevaihdon ollessa pieni on maatalouden tuloverolain mukainen toiminta selvästi edullisempaa kuin elinkeinoverolain mukaan verotettava matkailuyritystoiminta. Matkailuyritystoiminnan noustessa selvästi merkittävämmäksi liiketoiminnan muodostajaksi kuin maatalouden muodostuu matkailuyritystoiminnan osakeyhtiöittäminen elinkeinoverolain piiriin verotuksellisesti yhtä edulliseksi ratkaisuksi kuin maatalouden tuloverolain mukaisesti toimiminen. Verojen määrään keskeisesti vaikuttavia tekijöitä liikevaihdon ja kulurakenteen lisäksi ovat tasausvaraus (maatalouden tuloverolaki), toimintavaraus (elinkeinoverolaki) sekä nettovarallisuustaso.

Rahoitusvälineiden arvostus - Kirjanpidon ja verotuksen erot

Tämän tutkimuksen aiheena on tarkastella rahoitusvälineiden arvostamista suomalaisessa kirjanpidossa, verotuksessa ja IFRS (International Accounting Reporting Standards) -standardeissa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää suomalaisen kirjanpidon ja verotuksen eroavaisuudet IFRS-standardeihin rahoitusvälineiden jaottelussa ja arvostamisessa. Tavoitteena on selvittää rahoitusvälineiden arvostamiseroista johtuvien realisoitumattomien arvonmuutosten kirjaaminen kansallisessa kirjanpidossa ja verotuksessa ja IFRS-standardeissa sekä realisoitumattomien arvonmuutosten vaikutus verotukseen. Tutkimus on teoreettinen tutkimus, joka on komparatiivista analyysiä kirjanpidon, verotuksen ja IFRS-standardien välillä rahoitusvälineiden luokittelussa ja arvostamisessa. Tutkimus on luonteeltaan deskriptiivinen ja ymmärtämään pyrkivä. Tutkimuksessa käsitellään kirjanpitolakia (1336/1997), Kauppa- ja teollisuusministeriön asetusta rahoitusvälineiden arvostamisesta sekä merkitsemisestä tilinpäätökseen ja konsernitilinpäätökseen (1315/2004), elinkeinoverolakia (360/1968) sekä IAS 32 - ja 39 -standardeja.