Main diseases of pejerrey (Odontesthes bonariensis) in central Argentina

Argentina's central region includes an important area covered by shallow pampean lakes and dams. In these environments, fishing of pejerrey Odontesthes bonariensis Valenciennes, 1835 (Pisces, Atherinopsidae), the most important fresh-water fish of the country, is a relevant social activity and also a considerable economic resource. The main diseases found in this species were studied from 1992 to 2003 in the provinces of Córdoba, La Rioja and Santa Fe (30º and 35º S, 61º and 67º W). Most cases were registered in high temperature months. Lernaea sp and Aeromonas hydrophila were the etiological agents most frequently found. The trophic characteristics of the aquatic environments enhanced disease processes and caused massive death of O. bonariensis, due to complex hydrochemical interactions.

Keskusteluja vuokratyöstä. Vuokratyön diskursiivinen rakentuminen Suomessa

1990-luvun alussa lainsäädäntö ja työmarkkinajärjestöt määrittelivät Suomessa, että vuokratyötä tuli käyttää vain tilapäiseen työvoimatarpeeseen, esimerkiksi sijaisuuksiin ja ruuhkahuippuihin. Joillakin aloilla vuokratyö oli työnantajien ja työntekijöiden yhteissopimuksella kielletty. Vaikka vuokratyösuhteet saivat jo 1980-luvulla niin Suomessa kuin kansainvälisestikin maineen työsuhdekeinotteluna, alkoi vuokratyön määrä Suomessa kasvaa 1990-luvun puolivälissä ja erityisesti tultaessa 2000-luvulle. Suomalaiset akateemiset tutkijat eivät ole juuri vuokratyöstä kiinnostuneet. Aiemmat, harvalukuiset tutkimukset ovat keskittyneet lähinnä työyhteisöjen ja työntekijöiden kokemuksiin sekä vuokratyön työehtoihin. Vuokratyö ymmärretäänkin edelleen lähinnä työntekijän subjektiivisena kokemuksena. Vuokratyössä on kuitenkin kysymys paitsi kokemuksista, myös yhteiskunnallisesta valtakamppailusta, jossa diskursiivisin keinoin pyritään vaikuttamaan ilmiöön nimeltä vuokratyö, laajemmin ilmiöön nimeltä työmarkkinat, sekä toisaalta kansalaisten käsityksiin työelämän ”normaalista”. Käsillä oleva tutkimus laajentaa ymmärrystä vuokratyöstä tarkastelemalla ilmiötä lainsäädännön, uutisoinnin ja markkinoinnin rakentamien julkisten käsitysten ja merkityksenantojen kautta. Teoreettisena viitekehyksenä käytän hallinnan ja työprosessin säätelyn teoriaperinteitä. Se, miten työmarkkinoiden muutosta ja uusia työsuhdemuotoja politiikassa, mediassa, lainsäädännössä, tai työpaikan kahvipöytäkeskusteluissa perustellaan ja tehdään ymmärrettäväksi, on samalla työelämään kiinnitettävien arvojen, merkitysten ja toimijuuksien luomista, rajaamista ja kuvailua. Työelämäpuheessa ei siis ole kyse vain talouden lainalaisuuksista, kansantalouden toimivuudesta, tai yritysten kilpailukyvystä, vaan myös ja erityisesti niiden toimijoiden luomisesta, määrittelemisestä ja legitimoimisesta, jotka työelämän kentällä saavat toimia ja tulevat palkituiksi. Säätelyn ja hallinnan näkökulmasta on relevanttia tarkastella millaisilla käsitteillä ja merkityksillä vuokratyötä ilmiönä rakennetaan . Tutkimuskysymyksinä esitän: 1) Miten ja millä perusteilla vuokratyöstä rakennettiin Suomessa legitiimi tapa työllistää ja työllistyä? 2) Millaisia työntekijäideaaleja vuokratyöhön liittyvissä keskusteluissa rakennetaan? Tutkimusaineistona tarkastelen lainsäädäntöön liittyviä dokumentteja, Helsingin Sanomien uutisointia, vuokratyöyritysten markkinointimateriaaleja, sekä vuokratyöyritysten edustajien haastatteluita. Analyysimenetelmänä käytän kriittistä diskurssianalyysia. Tämä menetelmä mahdollistaa puheen ja dokumenttien tarkastelun sosiaalisena toimintana, jolla eri toimijat pyrkivät osallistumaan yhteiskunnassa hyväksyttyjen ja tunnustettujen käsitysten ja toimintavaihtoehtojen rakentamis-, tulkinta- ja määrittelyprosesseihin. Tutkimukseni päätuloksena esitän, että vuokratyöstä muodostui legitiimi tapa työllistää Suomessa 1990-luvulla, koska vuokratyö käsitteellistettiin sekä lainsäädännön että median diskursseissa ennen kaikkea ratkaisuksi työttömyyteen. Toisaalta vuokratyö käsitteellistettiin vain marginaalisten työntekijäryhmien (naiset ja opiskelijat) rooliksi, jolloin se ei liittynyt miesvaltaisten työpaikkojen arkeen. Ratkaisuna työttömyyteen vuokratyö myös samalla luonnollistettiin osaksi yleisempää työmarkkinakehitystä, jolle ”kukaan ei voi mitään”. 2000-luvulla vuokratyö jatkoi voittokulkuaan ja rakentui pysyväksi ilmiöksi, koska työlainsäädännön uudistus institutionalisoi vuokratyön työehtosopimusmenettelyyn, jolloin sen ”salonkikelpoisuus” ja normaalius vahvistettiin. Vaikka työehtosopimusasia oli ratkaisuna merkittävä, nousi vuokratyön osalta itse työehtosopimus tärkeämmäksi kuin sen sisältö. Työehtosopimuksilla ei kuitenkaan pystytty vaikuttamaan esimerkiksi vuokratyöntekijän olemattomaan työsuhdeturvaan. Lisäksi työnantajapuhe käsitteellistää vuokratyön 2000-luvulla ennen kaikkea työmarkkinavaihtoehdoksi, vapautta ja monipuolisia työkokemuksia tarjoavaksi työmarkkinoiden katalysaattoriksi. Vuokratyö on tässä merkitysavaruudessa työntekijöille ”vain” yksi tapa työllistyä ja löytää oma tiensä työmarkkinoille, ei suinkaan työnantajien sanelema pakko. Työntekijöihin kohdistuva hallintapuhe niin mediassa kuin työnantajien haastatteluissakin pyrkii puolestaan rakentamaan ideaalityöntekijäkuvaksi yrittäjämäisen oman elämänsä toimitusjohtajan. Työnantajien diskursseissa kaikuvatkin työntekijään kohdistuva vaatimus itse itsensä ohjaamisesta sekä työntekijäidentiteetin muotoilemisesta joustavuutta, sopeutuvuutta, vaihtelua ja jatkuvaa muutosta vähintäänkin sietäväksi, mutta mieluiten näitä ominaisuuksia jopa aktiivisesti hakevaksi ja arvostavaksi. Työmarkkinoiden toimijana on nimenomaisesti yksilö, jonka mahdollisuudet menestyä ovat vain ja ainoastaan hänen omissa käsissään. Työntekijän roolin korostaminen aktiivisena toimijana ja vuokratyöstä ”oikeita”, norminmukaisia sisältöjä löytävänä pärjääjänä on diskursiivisesti hallittua yritystä ohjata työntekijöitä näkemään sekä itsensä tietynlaisina toimijoina että työmarkkinat tietyllä tavalla toimivina. Vuokratyössä ei ole kyse vain työntekijöiden yksilöllisistä tai yksittäisistä kokemuksista. Vuokratyö on yhteiskunnallisen merkityskamppailun tulos, jossa käyttövoimana ovat toimineet hallinnalliset ja säätelyyn pyrkivät käsitteellistykset työllisyydestä, yksilön valinnasta ja koko yhteiskunnan edusta. Hallinnan ja säätelyn näkökulmasta katsottuna vuokratyö on myös merkinnyt säätelyn liukumista tasa-arvoa, yhdenmukaista kohtelua ja työntekijän suojelua korostavasta viranomaisten ja poliittisten toimijoiden suorittamasta työmarkkinoiden kollektiivisesta säätelystä työnantajien ylläpitämään työntekijän persoonan ja käyttäytymisen hegemoniseen, yksilölliseen säätelyyn.

Local space for local people? Trends in the provision and management of urban outdoor recreation in the UK

This paper examines the growing trend in the UK towards the effective privatisation of formerly public open space and the relationship of this trend to the recent shifts in public sector management. A case study of Reading, England, illustrates the growing cultural and spatial dysfunction, particularly in terms of the declining knowledge and use of the town's urban gardens by the local population. Where once the gardens were a focus of social activity, therefore, they are now a largely irrelevant site of urban decline. In contrast to central urban space, it is clear that other types of open space in other areas can still assume a significance in peoples' lives. In many cases the use of these areas illustrates a counter cultural position in which the consumerism of the city management is actively being resisted. The paper concludes that while there appear to be ways in which local space could be reclaimed for local people, the power to achieve this lies predominantly in the same hands as those responsible for appropriating central space to the imperative of the market in the first instance

Motståndets betydelse : Ett bidrag till aktör-strukturdebatten

The significance of inhibition: a contribution to the agency-structure debate A central problem in social theory today is how to integrate agency and structure. The vital question is how to explain social reality by proceeding from both the notion of people doing things which affect the social relationships in which they are embedded (agency) and the idea of the social context moulding social activity (structure). Sociologists as Pierre Bourdieu, Anthony Giddens and Jürgen Habermas call attention to social practices as the ”missing link” between agency and structure. In accentuating social practices, the aim is to explain how people in their daily encounters actively contribute to the production and reproduction of social structures. This article puts forth the posthumous contribution of George Herbert Mead to the agency-structure debate. I argue that his social pragmatist theory gives us a compound and thorough– but not fully recognized – explanation of the dynamics and the course of events in structurally framed encounters. By especially emphasizing the importance Mead ascribes to the inhibited social act, I examine how his theory deepens the understanding of social practices as a bridge between agency and structure.

Ave! Mossoró! : os mecanismos discursivos sobre o episódio da resistência ao bando de Lampião

This thesis has as objective the interdiscursive relations in the process of language construction in use in the poetic and in the journalistic spheres, with the purpose of perceiving how the genre news is constituted in different fields of social activity, as well as to analyze the argumentative processes that structure the written discourses about the resistance episode to the group of Lampião in Mossoró in the year of 1927. The corpus of the research is constituted by the news of the period informed in the printed newspapers: Correio do povo and O Nordeste, both from Mossoró/RN, and the narratives presented in the cordéis de acontecido : Mossoró in the resistance to the group of Lampião; Lampião in Mossoró in 1927, and Mossoró attacking to the group of Lampião, all potiguar poets. The analysis of the texts had as theoretical background the studies of: The texts analysis had as theoretical background The Discourse Analysis; The Argumentation Theory and the studies about Discourse Genres. We focused our discussion in the emphasis given to the news in the discursive perspective of the social-historic memory constructed in the cordéis, from ideological values (political, economical, religious etc.) that pass to be a fundamental element in the constitution of the image of the resistance. Methodologically, this is a documental research, since it makes use essentially of the written document. Regarding to the nature of the data, the research is characterized as a qualitative one. In the analysis, we considered the argumentative techniques adopted in the defense of the thesis, the meaning effects suggested, and the genres mentioned, that revealed to us the manner in which the episode was informed by the newspapers and the cordéis. That way, we affirm, based on the positions assumed by the announcers of the genres analyzed who defended clearly positions in favor of the defense of Mossoró, that the relation between both is captured interdiscursively, since they are asked by the same ideology, and converge to the same discursive formation, defending identical positions, and structuring their discussions with resembling argumentative techniques, reason by which take us to believe that the discourse presented in that social activity demonstrates and develops traces of a manipulation of the subject. In this case, the discursive construction of the text points towards determining standard of repetition, since the linguistic context is characterized in the journalistic field, and in the poetic field assuming, in the first instance, a local expression

Imaginário e envelhecimento: imagens simbólicas de três nonagenários

Ensaio de hermenêutica sobre as imagens simbólicas de nonagenários com a finalidade de investigar as estruturas do imaginário prevalentes e suas organizações psíquicas. Por meio de entrevistas semanais abertas, foram coligidas estórias, grafismos, sonhos, devaneios e lembranças dos anciões. O material foi analisado analisado segundo a teoria do imaginário de Gilbert Durand, que propõe uma interpretação não pulsional do símbolo. Os critérios de amostragem foram: faixa etária acima de 90 anos, ausência de um quadro de demência senil arteriosclerótica (serem clinicamente saudáveis), atividade social e participação voluntária. Os resultados indicam ausência de uma estrutura do imaginário recorrente, presença de uma exuberante imaginação simbólica, permeabilidade entre conteúdos da memória e imaginação, além de criatividade e vívidos processos afetivos.

Psychosocial impact on anophthalmic patients wearing ocular prosthesis

The aim of this study was to assess the improvement in psychosocial awareness of anophthalmic patients wearing ocular prostheses and its relationship with demographic characteristics, factors of loss/treatment, social activity, and relationship between professional and patient. Surveys including a form for evaluation of psychosocial pattern were conducted with 40 anophthalmic patients rehabilitated with ocular prosthesis at the Center of Oral Oncology in the authors' dental school from January 1998 to November 2010. The improvement in psychosocial awareness was assessed by comparing the perception of some feelings reported in the period of eye loss and currently. Wilcoxon tests were applied for comparison of patients' perception between the periods. χ2 tests were used to assess the relationship between the improvement in psychosocial awareness and the variables of the study. In addition, the logistic regression model measured this relationship with the measure of odds ratio. The feelings of shame, shyness, preoccupation with hiding it, sadness, insecurity and fear were significant for improvement in psychosocial awareness. It was concluded that the anophthalmic patients wearing an ocular prosthesis has significant improvement in psychosocial awareness after rehabilitation. © 2012 International Association of Oral and Maxillofacial Surgeons.

Women in the digital economy: breaking through the equality threshold

Prepared by ECLAC for the twelfth session of the Regional Conference on Women in Latin America and the Caribbean, this document systematizes and describes various dimensions that shape the way the region's women participate in the labour market and how they access and use the different elements of the digital economy. Information and communications technologies (ICTs); provide essential support across all economic, political, cultural and social activity, as well as being a production sector in their own right. As such, they are potential allies in the drive to achieve equality by helping reduce the gender inequities which constitute not only a gender digital gap but also a social divide. Public policies on gender equality must take into account the key and interconnected dimensions of economy, well-being and technology if they are to be capable of providing an ambitious and innovative response to the challenges of today's society. The core argument in the reflection on ICTs and gender equality thus has to do with how women engage in processes of change and sustainable development in the countries, which cannot be achieved without equal participation by men and women. From this perspective, the gender digital gap offers a specific opportunity to tackle gender inequalities in the region.

Women in the digital economy: breaking through the equality threshold. Summary

Prefacio Prepared by ECLAC for the twelfth session of the Regional Conference on Women in Latin America and the Caribbean, this document systematizes and describes various dimensions that shape the way the region's women participate in the labour market, and how they access and use the different elements of the digital economy. Information and communications technologies (ICTs) provide essential support across all economic, political, cultural and social activity, as well as being a production sector in their own right. As such, they are potential allies in the drive to achieve equality by helping reduce the gender inequities which constitute not only a gender digital gap but also a social divide. Public policies on gender equality must take into account the key and interconnected dimensions of economy, well-being and technology if they are to be capable of providing an ambitious and innovative response to the challenges of today's society. The core argument in the reflection on ICTs and gender equality thus has to do with how women engage in processes of change and sustainable development in the countries, which cannot be achieved without equal participation by men and women. From this perspective, the gender digital gap offers a specific opportunity to tackle gender inequalities in the region.

Rotinas e mediações na pré-escola

Pós-graduação em Educação - FCT

A construção do conhecimento científico: a web semântica como objeto de estudo

Pós-graduação em Ciência da Informação - FFC

A dinâmica territorial das agroindústrias artesanais de Francisco Beltrão/PR

Coordenação de Aperfeiçoamento de Pessoal de Nível Superior (CAPES)

Memória lúdica de infância de educadores que atuam em contextos rurais no município de Araraquara-SP: referências para formação e ação docente

Pós-graduação em Educação Escolar - FCLAR

A atividade de estudo no ensino fundamental: necessidade e motivação

Coordenação de Aperfeiçoamento de Pessoal de Nível Superior (CAPES)

A verdade em Hegel e Marx

What is truth? Is there a single truth or many? Is it absolute or relative? Hegel and Marx give some answers through their works. he hegelian and marxist outstanding guide themselves by the dialectical approach according to the singular understanding of each one. Yet, in Hegel as much as in Marx truth has to be seen in the relation between the subject and the object. Both of them make the efort to solve the dichotomy established by other tendencies about the subject and the object. he concept of process is central in their thought and this points at the historical essence of reality. However, it is plain that such a solution can only come out by the passage of the subject to the object (Hegel) and the other way around (Marx). In this way truth in Hegel and Marx has to be understood as an ongoing making process granting the exercise of freedom (Hegel) and an essentially social activity (Marx).