Poverty and the Environment : Investment Poverty and the Role of Assets in Generating Welfare for Farmer Households in the Province of Herrera, Panama

Köyhiä maanviljelijöitä on usein syytetty kehitysmaiden ympäristöongelmista. On väitetty, että eloonjäämistaistelu pakottaa heidät käyttämään maata ja muita luonnonvaroja lyhytnäköisesti. Harva asiaa koskeva tutkimus on kuitenkaan tukenut tätä väitettä; perheiden köyhyyden astetta ja heidän aiheuttamaansa ympäristövaikutusta ei ole kyetty kytkemään toisiinsa. Selkeyttääkseen köyhyys-ympäristö –keskustelua, Thomas Reardon ja Steven Vosti kehittivät investointiköyhyyden käsitteen. Se tunnistaa sen kenties suuren joukon maanviljelijäperheitä, jotka eivät ole köyhiä perinteisten köyhyysmittareiden mukaan, mutta joiden hyvinvointi ei ole riittävästi köyhyysrajojen yläpuolella salliakseen perheen investoida kestävämpään maankäyttöön. Reardon ja Vosti korostivat myös omaisuuden vaikutusta perheiden hyvinvointiin, ja uskoivat sen vaikuttavan tuotanto- ja investointipäätöksiin. Tässä tutkimuksessa pyritään vastaamaan kahteen kysymykseen: Miten investointiköyhyyttä voidaan ymmärtää ja mitata? Ja, mikä on viljelijäperheiden omaisuuden hyvinvointia lisäävä vaikutus? Tätä tutkimusta varten haastateltiin 402 maanviljelijäperhettä Väli-Amerikassa, Panaman tasavallan Herreran läänissä. Näiden perheiden hyvinvointia mitattiin heidän kulutuksensa mukaan, ja paikalliset köyhyysrajat laskettiin paikallisen ruoan hinnan mukaan. Herrerassa ihminen tarvitsee keskimäärin 494 dollaria vuodessa saadakseen riittävän ravinnon, tai 876 dollaria vuodessa voidakseen ravinnon lisäksi kattaa muitakin välttämättömiä menoja. Ruoka- eli äärimmäisen köyhyyden rajan alle jäi 15,4% tutkituista perheistä, ja 33,6% oli jokseenkin köyhiä, eli saavutti kyllä riittävän ravitsemuksen, muttei kyennyt kustantamaan muita perustarpeitaan. Molempien köyhyysrajojen yläpuolelle ylsi siis 51% tutkituista perheistä. Näiden köyhyysryhmien välillä on merkittäviä eroavaisuuksia ei vain perheiden varallisuuden, tulojen ja investointistrategioiden välillä, mutta myös perheiden rakenteessa, elinympäristössä ja mahdollisuuksissa saada palveluja. Investointiköyhyyden mittaaminen osoittautui haastavaksi. Herrerassa viljelijät eivät tee investointeja puhtaasti ympäristönsuojeluun, eikä maankäytön kestävyyttä muutenkaan pystytty yhdistämään perheiden hyvinvoinnin tasoon. Siksi investointiköyhyyttä etsittiin sellaisena hyvinvoinnin tasona, jonka alapuolella elävien perheiden parissa tuottavat maanparannusinvestoinnit eivät enää ole suorassa suhteessa hyvinvointiin. Tällaisia investointeja ovat mm. istutetut aidat, lannoitus ja paranneltujen laiduntyyppien viljely. Havaittiin, että jos perheen hyvinvointi putoaa alle 1000 dollarin/henkilö/vuosi, tällaiset tuottavat maanparannusinvestoinnit muuttuvat erittäin harvinaisiksi. Investointiköyhyyden raja on siis noin kaksi kertaa riittävän ravitsemuksen hinta, ja sen ylitti 42,3% tutkituista perheistä. Heille on tyypillistä, että molemmat puolisot käyvät työssä, ovat korkeasti koulutettuja ja yhteisössään aktiivisia, maatila tuottaa paremmin, tilalla kasvatetaan vaativampia kasveja, ja että he ovat kerryttäneet enemmän omaisuutta kuin investointi-köyhyyden rajan alla elävät perheet. Tässä tutkimuksessa kyseenalaistettiin yleinen oletus, että omaisuudesta olisi poikkeuksetta hyötyä viljelijäperheelle. Niinpä omaisuuden vaikutusta perheiden hyvinvointiin tutkittiin selvittämällä, mitä reittejä pitkin perheiden omistama maa, karja, koulutus ja työikäiset perheenjäsenet voisivat lisätä perheen hyvinvointia. Näiden hyvinvointi-mekanismien ajateltiin myös riippuvan monista väliin tulevista tekijöistä. Esimerkiksi koulutus voisi lisätä hyvinvointia, jos sen avulla saataisiin paremmin palkattuja töitä tai perustettaisiin yritys; mutta näihin mekanismeihin saattaa vaikuttaa vaikkapa etäisyys kaupungeista tai se, omistaako perhe ajoneuvon. Köyhimpien perheiden parissa nimenomaan koulutus olikin ainoa tutkittu omaisuuden muoto, joka edisti perheen hyvinvointia, kun taas maasta, karjasta tai työvoimasta ei ollut apua köyhyydestä nousemiseen. Varakkaampien perheiden parissa sen sijaan korkeampaa hyvinvointia tuottivat koulutuksen lisäksi myös maa ja työvoima, joskin monesta väliin tulevasta muuttujasta, kuten tuotantopanoksista riippuen. Ei siis ole automaatiota, jolla omaisuus parantaisi perheiden hyvinvointia. Vaikka rikkailla onkin yleensä enemmän karjaa kuin köyhemmillä, ei tässä aineistossa löydetty yhtään mekanismia, jota kautta karjan määrä tuottaisi korkeampaa hyvinvointia viljelijäperheille. Omaisuuden keräämisen ja hyödyntämisen strategiat myös muuttuvat hyvinvoinnin kasvaessa ja niihin vaikuttavat monet ulkoiset tekijät. Ympäristön ja köyhyyden suhde on siis edelleen epäselvä. Köyhyyden voittaminen vaatii pitkällä tähtäimellä sitä, että viljelijäperheet nousisivat investointiköyhyyden rajan yläpuolelle. Näin heillä olisi varaa alkaa kartuttaa omaisuutta ja investoida kestävämpään maankäyttöön. Tällä hetkellä kuitenkin isolle osalle herreralaisia perheitä tuo raja on kaukana tavoittamattomissa. Miten päästä yli tuhannen dollarin kulutukseen perheenjäsentä kohden, mikäli elintaso ei yllä edes riittävään ravitsemukseen? Ja sittenkin, vaikka hyvinvointi kohenisi, ei ympäristön kannalta parannuksia ole välttämättä odotettavissa, mikäli karjalaumat kasvavat ja eroosioalttiit laitumet leviävät.

Multi-modal fingerprinting for multimedia assets: optimisation of media security protection in online distribution environments

Since the advent of the internet in every day life in the 1990s, the barriers to producing, distributing and consuming multimedia data such as videos, music, ebooks, etc. have steadily been lowered for most computer users so that almost everyone with internet access can join the online communities who both produce, consume and of course also share media artefacts. Along with this trend, the violation of personal data privacy and copyright has increased with illegal file sharing being rampant across many online communities particularly for certain music genres and amongst the younger age groups. This has had a devastating effect on the traditional media distribution market; in most cases leaving the distribution companies and the content owner with huge financial losses. To prove that a copyright violation has occurred one can deploy fingerprinting mechanisms to uniquely identify the property. However this is currently based on only uni-modal approaches. In this paper we describe some of the design challenges and architectural approaches to multi-modal fingerprinting currently being examined for evaluation studies within a PhD research programme on optimisation of multi-modal fingerprinting architectures. Accordingly we outline the available modalities that are being integrated through this research programme which aims to establish the optimal architecture for multi-modal media security protection over the internet as the online distribution environment for both legal and illegal distribution of media products.

Health, education and community: Assets and needs of a small urban community in north east Tamaulipas, Mexico: A community based participatory research assessment

This study explored the health, education, social assets, needs, attitudes, and behaviors of residents of Ferrocarril #4, a small urban community in Tamaulipas, Mexico. A collaborative Participatory Action Research approach was used to emphasize community involvement. Using Triangulation to ensure validity, qualitative methods included key informant in depth interviews, participant observation and participatory discussion groups with women and men. A personal interview with a probability sample of women was done. The median age of interviewees was 37 years. The majority was married or had a partner. Over half of respondents completed grades 6-9. Employed women (25%) earned a median weekly salary equivalent to ∼56 USD. Women with health insurance (67.7%) were covered mainly through Social Security and Seguro Popular. One in 5 reported bad health. Barriers to care were primarily money and transportation. To improve health care, women wanted a full service clinic in or close to the community and affordable health care. Socially, 28% of respondents had no close friends in the community and most did not participate in beneficial community activities. Many women did not socialize with others and help from neighbors was situational. Primary school teachers lacked parental support and it interfered with classroom efforts. Healthy community discussion groups focused on personal and environmental hygiene and safety. Valuable assets exist in the community. To date, collaborative efforts resulted in a school First Aid station, a school nurse visit weekly, posting of emergency contact phone numbers in the school and community center, and development of a student health information form. ^

An Evaluation of Personal and Contextual Factors in Competitive Youth Sport

Because millions of youth are involved in sport, the sport context is important to consider in advancing the growth experiences of young people (Cˆot´e et al., 2007; Fraser-Thomas et al., 2005). Furthermore, research in developmental psychology has highlighted the value of structured programs, including sport, in helping to promote positive youth development (Fredricks & Eccles, 2006). Youth sport involvement has been linked to high levels of enjoyment (Scanlan et al., 1989), however, negative outcomes, such as burnout, have also been reported (Gould et al., 1996). In the present study, the Developmental Assets Profile (Search Institute, 2004) was used to explore personal (internal assets) and contextual (external assets) outcomes associated with youth sport. Results suggest that three particular assets (positive identity, empowerment, and support) are important to focus on in youth sport programs to decrease burnout symptoms and enhance enjoyment. Path analyses were also conducted to test a proposed model and exploratory results confirmed links of particular assets to sport outcomes. The results are discussed in terms of integration with Bronfenbrenner’s ecological theory (1999) and recommendations are suggested for sport programmers to consider to develop these assets within youth sport.

How Can Fredrickson’s Broaden-and-Build Theory Enhance Personal Resources?

Abstract: Positive psychology has garnered great attention towards understanding how individuals develop personal resources to enhance wellbeing and flow. Barbara Fredrickson’s broaden and build theory suggests when individuals imbue various personal resources with more positive affect, individuals are more likely able to develop greater resilient assets as a result.

Health assets and active lifestyles during preadolescence and adolescence: highlights from the HBSC/WHO health survey and implications for health promotion

The present chapter discusses the assets model as a theoretical approach to the study of health behavior and health promotion. The model emphasizes people’s talents, competences, and resources. In this chapter, a health asset is defined as any factor or resource that maximizes the opportunities for individuals, local communities, and populations to attain and maintain health and well-being. This perspective expands and complements the current medical model as it focuses on the development of a sense of empowerment in community members to prevent and manage their own health. Therefore, in this chapter we address the concepts of salutogenesis, social support, resilience, coping, self-regulation, social capital, and personal and social competence, which are central to the development of individuals’ potential to manage and savor their own health, creating the conditions for self-fulfillment. Additionally, we demonstrate how the assets model guides the study of children’s and adolescents’ health in the Portuguese Health Behaviour in School-aged Children study (www.hbsc.org), concentrating on areas such as active lifestyles and quality-of-life perception. Finally, we present a roadmap for action that emphasizes the need to identify the factors that make children and adolescents happy and healthy individuals, while minimizing risks and problems they naturally encounter throughout their development. We also argue for the need to involve young people in discussions concerning their health and health promotion practices, focusing on the development of talents, capabilities, and positive expectations for the future.