Kategoriajohtaminen hankintatoimen strategisen kehittämisen välineenä

Pro Gradun tarkoituksena on tutkia, miten kategoriajohtamisen käsitettä voidaan hyödyntää kohdeyrityksen hankintatoimen strategisessa kehittämisessä. Hankintatoimeen liittyvän kategoriajohtamisen ollessa teoreettisesti vielä hyvin vähän tutkittu, rakennettiin työn teoreettinen viitekehys aiheeseen liittyvistä teemoista, kuten strategisen hankintatoimen merkityksestä, hankintastrategiasta, portfoliomalleista, hankintatoimen organisoinnista ja hankinnan suorituskyvyn mittaamisesta. Työ toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkimusaineisto koostui yrityksessä suoritetuista puolistrukturoiduista teemahaastatteluista, jonka lisäksi yrityksen hankintatoimea analysoitiin kustannusanalyysin avulla. Teoreettisen viitekehykseen tukeutuen identifioitiin prosesseja, joiden avulla oli mahdollista analysoida ja kehittää tapausyrityksen hankintatoimea. Nämä kehittämistoimet voidaan jakaa kolmeen teemaan; hankintakategorioiden luominen ja analysointi, organisoinnin kehittäminen, suorituskyvyn mittaaminen. Kategoriajohtamista ei ollut mahdollista implementoida yritykseen, mutta työn tuloksena havaittiin, että jo kategoriajohtamiseen liittyvillä suunnitteluprosesseilla on mahdollista kehittää yrityksen hankintatoimea.

Tiedonkulun ominaispiirteet eri organisaatiorakenteissa

Tämä kandidaatintyö käsittelee tiedonkulun ominaispiirteitä eri organisaatiorakenteissa. Tarkastelun kohteena ovat funktionaalinen ja divisionaalinen organisaatiorakenne. Työn tavoitteena on tutkia rakenteiden asettamia tiedonkulun tarpeita, haasteita ja keskeisimpiä eroavaisuuksia sekä niiden pohjalta tehdä päätelmiä rakenteiden ominaisuuksien vaikutuksesta tiedonkulun ominaisuuksiin. Työ on toteutettu kirjallisuuskatsauksena alan kirjojen ja lehtien pohjalta. Käytetyt teokset ja artikkelit käsittelevät organisaation suunnittelua, organisaatiokäyttäytymistä sekä organisaatioviestintää. Kirjallisuuden perusteella muodostettiin yleiskuva käsiteltävien rakenteiden tiedonkulkuun vaikuttavista ominaisuuksista ja niiden asettamista tarpeista. Kirjallisuuden perusteella tiedonkulun ominaispiirteet ovat erilaisia eri organisaatiorakenteissa. Organisaatiorakenne määrittää organisaation sisäisiä valtasuhteita ja raportointivastuita, joten sitä voidaan pitää tiedonkulun kanavien pohjana. Organisaation ominaisuuksista erityisesti hierarkkisuus, muodollisuus ja päätösvallan keskittyminen vaikuttavat sisäisiin suhteisiin ja siten myös tiedonkulkuun. Nämä ominaisuudet ovat hyvin erilaiset funktio- ja divisioonarakenteissa, joten myös tiedonkulun käytännöt, tarpeet ja haasteet ovat erilaiset. Hierarkkinen funktiorakenne on tiedonkulultaan hyvin virallinen ja esimiesohjautuva, kun taas divisioonarakenteessa johdon ohjaus ja tiedonkulku ovat vähäisempää ja divisioonat toimivat itsenäisinä tulosyksikköinään. Tulosten perusteella huomataan, että kumpikaan rakenteista ei ole toista parempi tiedonkulun kannalta. Organisaation kannattaakin harkita yhdessä rakenteessa pitäytymisen sijaan useamman eri rakenteen yhtäaikaista hyödyntämistä, jolloin saavutetaan useamman rakenteen hyötyjä kerralla. Organisaation on siis mahdollista tehostaa tiedonkulkuaan rakenteita yhdistelemällä tai muokkaamalla tiedonkulkua olemassa olevaan rakenteeseen sopivammaksi.