Die Herausforderungen der Mythenforschung an die Finnougristik

Abstract

UG2-päivityksen vaikutus lentämiseen ohjaajan näkökulmasta

Hawk-suihkuharjoitushävittäjän UG2-päivitys suoritettiin parantamaan ohjaamon avioniikkaa vastaamaan paremmin suihkuharjoitushävittäjälle asetettavia vaatimuksia. Päivitys parantaa ohjaajan ja lentokoneen välistä rajapintaa integroimalla ohjaajalle näkyvää informaatiota. Informaatio näytetään nyt pääosin HUD:n ja MFD:n avulla. Ohjaajan ei tarvitse rakentaa tilannetietoisuuttaan monista eri mittareista, vaan HUD ja MFD tarjoavat tietoa valmiina kokonaisuuksina. Vanha Hawkin avioniikkajärjestelmä tarjoaa paljon samoja tietoja, mutta ne ovat esillä erillisinä mittareina alhaalla mittaripaneeleissa. Päivityksen ansiosta peruslentäminen ja tilannetietoisuuden rakentaminen helpottuu. Vapautuva kapasiteetti on käytettävissä tehtävän kannalta oleellisemmille tekijöille ja lentoturvallisuuteen. HUD:n edut ovat tietojen keskeinen sijainti tuulilasilla, sekä tietojen integroitu esittäminen. Oleellisimmat integroidun informaation symbolit HUD:lla ovat CDM ja FPM, jotka kertovat ohjaajalle nopealla silmäyksellä oleellisimman tilannetiedon lentotilaan liittyen. HUD sisältää lentotilasta kertovan informaation ja tärkeimmät tiedot navigointiin liittyen. MFD:n TSD-valinta tukee ohjaajaa maantieteellisen tilannetietoisuuden rakentamisessa. TSD tarjoaa ohjaajalle tarkan sijaintitiedon karttapohjalle piirrettynä. Tällaista järjestelmää ei vanhassa Hawkin järjestelmässä ollut, vaan paikantaminen perustui paperikarttaan ja maaston seuraamiseen. Lennolle valmistautuminen ei enää vaadi ohjaajalta yhtä paljon aikaa ja resursseja, sillä uusi järjestelmä tukee ohjaajaa suunnistusreitillä. UG2-päivitys ei muuta Hawkin suoritusarvoja. Päivitys vaikuttaa taktiseen lentämiseen tilannetietoisuuden paranemisen ja peruslentämisen helpottumisen kautta. Uusi avioniikkajärjestelmä tukee ohjaajaa ja ottaa ihmisen ominaisuudet huomioon paremmin kuin vanha järjestelmä. Päivitys mahdollistaa koulutusohjelmien laajentamisen ja koulutuksen viemisen pidemmälle säästäen kalliimpia lentotunteja päätorjuntahävittäjällä.

Pulppuavan saundin kovassa ytimessä. Commodore 64 -kulttuurin symbolinen rakentuminen Lemon64-internetsivuston keskusteluforumilla

Pro gradu -tutkielmani aihe on yhteisöllisyyden symbolinen rakentuminen Lemon64-internetsivuston keskusteluforumilla. Lemon64-internetsivusto on kohdistettu Commodore 64 -kotitietokoneesta kiinnostuneille henkilöille. Analysoin Lemon64-internetsivuston keskusteluforumin musiikkiaiheisista viestiketjuista löytyviä symboleja. Symboleja ja niiden käyttötapoja analysoimalla selvitän, miten Commodore 64 -kulttuurissa syntyy yhteisöllisyyttä. Analyysissäni sovellan verkkoyhteisöjen tutkimusta ja sosiologista teoriaa yhteisöjen symbolisesta rakentumisesta. Teoreettisen viitekehykseni mukaan yhteisöt rakentuvat yhteisön jäsenten käyttämien symbolien avulla. Tutkielmassa analysoin sanoista muodostettuja symboleja. Pohjustan aihettani käymällä läpi Commodore 64 -kotitietokoneen tuotannollisia taustoja. Selvitän myös 1980- ja 1990-lukujen tietokonealakulttuurien merkitystä Commodore 64 -kulttuurin kehitykselle. Analyysini tuo esiin Commodore 64 -kulttuurin ominaispiirteet sekä tietokonealakulttuurina että musiikkikulttuurina. Keskusteluforumilla käytetyt symbolit ja niille annetut merkitykset antavat Commodore 64 -kulttuurille sen rajat ja sisällön. Keskusteluforumilla symboleita vaihdetaan, niiden merkityksistä keskustellaan ja niiden avulla erotutaan muista tietokonealakulttuureista. Analyysini paljastaa joidenkin symbolien olevan Commodore 64 -kulttuurin pohjasymboleita. Pohjasymboleilla on ensisijainen merkitys kulttuurin symbolisia rajoja ja sisältöä analysoitaessa. C64-musiikkikulttuurin pohjasymboleja ovat kanonisoidut säveltäjät ja osa heidän sävellyksistään, sekä C64:n SID-äänisiru.

Mammutti itämerensuomalaisten mytologiasta

Kirjallisuusarvostelu

Myyteistä, mytologiasta ja mytologeista

Kirjallisuusarvostelu

Symbolein rakennettu ritarius Chrétien de Troyes’n Lancelot, Yvain ja Perceval -teoksien nimikkosymbolit ideaalin ritariuden kuvaajina

Tutkielmani käsittelee Chrétien de Troyes’n Lancelot, Yvain ja Perceval -romanssien nimikkosymboleita. Tutkin miten hän rakentaa symboleiden avulla kuvaa ihanteellisesta ritarista 1100-luvun loppupuolen kulttuurisessa kontekstissa. Lähdeaineistona olen käyttänyt P BnF fr. 794 -käsikirjoituksen pohjalta laadittuja transkriptioita. Tutkin kontekstia, jossa nimikkosymbolit tulevat esille, sillä symbolit eivät toimi yksinään, vaan saavat merkityksensä vasta suhteessa muihin symboleihin. Havaitsin, että symboleiden konteksti määrittää ja ennakoi symboleiden välittämää viestiä. Muut symbolit voivat toimia vastakohtana nimikkosymbolille tai tukea sen merkitystä. Nimikkosymbolit sijoittuvat eri kohtiin juonessa. Lancelotissa kärryt suuntaavat heti alussa romanssin juonta tiettyyn suuntaan, kun taas Yvainissä leijona tulee esille vasta teoksen puolessa välissä ohjaten juonta uudelleen. Percevalissa Graalin kulkue taas on sankarin initiaatiopolun kulminaatiopiste. Havaitsin nimikkosymbolien viestivän ihanteellisen ritariuteen liittyviä uskonnollisia arvoja ja hyveitä. Lancelotin kärryt vertautuivat Kristuksen ristiin tehden Lancelotista nöyryyden esikuvan. Yvainissä leijona symboloi ritariutta ja sen hyveitä, kuten rohkeutta, hyvyyttä ja jaloutta, jotka Yvain valitsee itsekkyyden asemasta. Percevalissa Graalin kulkueessa kannettu verta valuva keihäs tarkoittaa Percevalin syyllisyyttä, jota hän ritarina ja väkivallan ammattilaisena kantaa. Graalin maljan tulkitsen tarkoittavan jumalallista armoa, anteeksiantoa ja lähimmäisenrakkautta, jotka hillitsevät väkivaltaa. Chrétien de Troyes asettaa Kristuksen kaltaisuuden ja hyveet ritareiden päämääräksi. Kärryjen häpeä varjostaa Lancelotia, mutta hän osoittaa olevansa täydellinen, nöyrä ritari. Lancelot asetetaan Kristuksen kaltaisena pelastajana esikuvaksi ritareille. Leijona symboloi Yvainin loppuosan taisteluissa Jumalan apua oikeuden puolesta taistelevalle ritarille, mutta myös täydellistä ritariutta, johon Yvain pyrkii. Graalin salaisuus aukeaa Percevalissa tarkoituksellisesti hitaasti. Näin lukija joutuu pohtimaan sen mysteeriä ja käymään Percevalin kanssa saman matkan tietämättömyydestä ymmärrykseen. Vasta tarinan lopussa paljastuu, että Graal on hengellinen esine. Tulkitsen Graalin ja verta valuvan keihään symboloivan hengellistä todellisuutta. Chrétien de Troyes asettaa siis kaikissa kolmessa romanssissa aikansa ritareille hengellisen päämäärän ja ihanteen.