Laplantse Schaatse en Sleeden Rijders

Digitoitu valokuvasta, joka julkaistu kirjassa: R. Knapas & P. Koistinen, Historiallisia kuvia, 1993.

Suomalaisesta tutkimusretkestä Sodankylään ja Kultalaan vuosina 1882-83 ja 1883-84, ynnä kuvaelmia Lapista - [Kansi]

Helsinki : G.W. Edlund 1885, J.C. Frenckell ja Poika

Chasse des ecureuils en Finlande

Digitoitu valokuvasta, joka julkaistu kirjassa: R. Knapas & P. Koistinen: Historiallisia kuvia, 1993.

Jousi-Mies : W. v. Wright

Tukhulmissa : Painettu M. G. Lundbergin Kirja-pajassa 1831

Hirvenmetsästys

Hirvenmetsästys Suomussalmella. Ajomiesten huudot etäältä, kuukkeli lentää ohi, tuulee.

Hirvenmetsästys

Hirvenmetsästys Suomussalmella. Ajomiesten huudot, koira lähestyy, puuskuttaa, haistelee, juo ja lähtee pois.

Hirvenmetsästys

Hirvenmetsästystä Suomussalmella. Ajomiesten huutoja, torven ääni.

Viulukonsertto

Soitinnus: viulu, orkesteri.

Pianokonsertto 1

Soitinnus: piano, orkesteri.

Kung Karls jakt

Saksalaissyntyisen säveltäjän ja kapellimestarin Fredrik Paciuksen (1809 - 1891) ooppera Kaarle-kuninkaan metsästys (Kung Karls jakt) on ensimmäinen Suomessa sävelletty ja aiheeltaan Suomeen liittyvä ooppera. Zacharias Topeliuksen librettoon sävelletty teos sai kantaesityksensä vuonna 1852, ja sen pioneerityön luonne on Suomen musiikin historiassa kiistaton. Ooppera kertoo 16-vuotiaan kuninkaan Kaarle XI:n vuonna 1671 Ahvenanmaalle tekemästä hirvenmetsästysmatkasta. Sen juoni rakentuu aatelismiesten salaliitosta kuningasta vastaan, mutta teemana on myös salametsästys. Oopperassa on isänmaallista henkeä, ja musiikillisesti sitä on kiitelty täysipainoisena ja vakuuttavana näytteenä Paciuksen osaamisesta kansainväliselläkin tasolla. Pacius on saanut kunnianimen "Suomen musiikin isä". Hän muutti Suomeen vuonna 1835 toimiakseen musiikinopettajana Keisarillisessa Aleksanterin yliopistossa. Pacius toi eurooppalaista musiikkia Helsinkiin ja vaikutti monin tavoin maan musiikkielämän nousuun. Parhaiten hänet tunnetaan Maamme-laulun säveltäjänä. Paciuksen syntymästä tulee kuluneeksi 200 vuotta vuonna 2009. Pacius laati vuoden 1852 Kaarle-kuninkaan metsästyksen kantaesityksen jälkeen teoksesta yhteensä neljä eri versiota, joista Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelmassa on kolme.

[Etyde] : (kaksi versiota)

Soitinnus: viulu.

[Dedicato...]

Soitinnus: kamariorkesteri.

Karhun haaskametsästyksen tuomat haasteet Rajavartiolaitokselle

Karhun metsästys haaskaa hyväksi käyttäen kiellettiin metsästyslaissa 1993, koska se koettiin karhukannalle liian vahingolliseksi. Metsästystä haaskaa hyväksi käyttäen kuitenkin tapahtuu poronhoitoalueilla ja itärajan tuntumassa. Luontomatkailu- ja valokuvausyrittäjien ylläpitämät haaskat houkuttelevat karhuja ruokailemaan ja pysyttelemään samoilla aika suppeillakin alueilla vuodesta toiseen. Tämä aiheuttaa ristiriitaisuutta metsästäjien, porotalouden harjoittajien, luontomatkailuyrittäjien ja luonnonsuojelijoiden välillä. Tutkimuksen teoreettinen näkökulma sijoittuu luvattomien karhunmetsästystapauksien analyysiin. Analyysistrategiana on käytetty tukeutumista teoreettisiin väitteisiin karhujen luvattomasta metsästyksestä. Luvattoman metsästyksen estäminen ja paljastaminen on hankalaa, koska sitä tapahtuu usein muuten laillisen metsästyksen yhteydessä, joten tutkimuksessa luodaan ymmärrettävä kokonaiskuva haaskojen käyttämisestä metsästystarkoituksessa ja lainsäädännön antamista toimivaltuuksista rikosten estämiseksi. Päätutkimuskysymyksenä on mitä kehittämistarpeita karhujen haaskametsästyksen ennalta ehkäiseminen ja paljastaminen asettavat Rajavartiolaitoksen toiminnalle? Tutkimuksessa on erityisesti kiinnostuttu haaskan käyttämisessä karhujen metsästyksessä. Päätutkimusaineistona on käytetty Kainuun ja Lapin rajavartiostojen tutkintailmoituksia luvattomiin karhujen metsästystapauksissa ja Oulun syyttäjänviraston syyttämättäjättämispäätöksiä suurpetoihin kohdistuneissa metsästysrikoksissa. Tutkimuksessa päädyttiin johtopäätökseen, että karhun metsästämisen laillistamista haaskaa hyväksikäyttäen tulisi pohtia. Tutkimuksessa todettiin monien luontomatkailuyrittäjien, metsästäjien ja porotalouden harjoittajien ristiriitaisuuksien johtuvat petovihasta, metsästäjien maineen tahriintumisesta ja epätietoisuudesta lainsäädännön pirstaleisuudesta johtuen. Tutkimuksessa havaittiin myös, että tiivistämällä valvontaviranomaisten keskinäistä sekä viranomaisten ja rajaseutujen asukkaiden välistä yhteistyötä, saadaan resursseja suunniteltua ja suunnattua paremmin päivittäisen tilannekuvan perusteella kenttäjohtajan toimesta. Erillisen vihjepuhelimen perustaminen ja kaikkien valvontaviranomaisten pääseminen yhteiseen selainpohjaisen tietojärjestelmään tietojen välittämistä varten on yhteistyön kannalta keskeistä.

Huwimetsästäjä eläinten ystäwänä

17 x 27 cm