Digitaaliset pelit - kulttuuriaineistojen lapsipuolet

Teemanumero 1/2012: Arkisto.

Häivemateriaalit ja -rakenteet lentokoneissa

Häiveteknologian osuus sotilaslentokoneiden kehityksessä on kasvanut viime vuosikymmenten aikana merkittävästi, ja tuoreimmat valmistuneet sekä valmisteilla olevat lentokoneet hyödyntävätkin erilaisin keinoin häivetekniikkaa. Häivelentokoneet eivät ole pelkästään enää Yhdysvaltojen yksinoikeus, vaan erilaisia häivelentokoneita on suunnitteilla eripuolilla maailmaa, esimerkiksi Venäjällä ja Kiinassa. Tutkielmassa tarkastellaan tutkavaimennusmateriaaleja ja -rakenteita, niiden fysikaalisia perusteita ja käyttöä sotilaslentokoneissa. Vaimentavat materiaalit ja rakenteet ovat siitä syystä merkittävässä asemassa häivetekniikasta puhuttaessa, koska ne luovat lopullisen eron tutkapoikkipinta-alan näkökulmasta hyvin muotoiltujen lentokoneiden välille. Tutkielman päätutkimuskysymys on, miten materiaaleilla ja rakenteilla voidaan vaikuttaa lentokoneen häiveominaisuuksiin. Alatutkimuskysymykset puolestaan ovat seuraavat: Mitä ovat aktiivinen ja passiivinen häivetekniikka? Miten häivelentokoneessa häiveominaisuudet on toteutettu? Tutkimusmenetelmänä käytetään kvalitatiivista kirjallisuustutkimusta, jonka lähdeaineisto on peräisin julkisista lähteistä (kirjat ja internet-lähteet). Vaimentavat rakenteet tulevat kasvattamaan osuuttaan lentokoneiden häiveominaisuuksista, koska ne mahdollistavat laajalla taajuuskaistalla vaimennuksen ilman, että koneen paino kärsii samanaikaisesti. Vaimentavien materiaalien käyttö puolestaan on vähentymässä, koska teknologian kehityksen myötä lentokoneiden rungon liitoksista on tullut lähes aukottomia, mikä vähentää tutkasäteiden heijastuksia. Tästä seuraa se, että vaimentavilla materiaaleilla ei tarvitse enää torjua väljästä kokoamisesta aiheutuneita heijastuksia, jotka kasvattavat kohteen tutkapoikkipinta-alaa. Uusia innovaatioita häivetekniikan alueella on syntynyt teknisen kehityksen myötä, esimerkiksi älykkäät materiaalit, nanoputket ja plasma stealth. Näiden vaikutukset lentokoneiden häiveominaisuuksiin tulevat selviämään vasta tulevaisuudessa, koska niiden julkiset sovellukset ovat vielä vähäiset. Häiveominaisuuksilla saavutettu hyöty joudutaan punnitsemaan koneen huoltoihin kuluvan ajan suhteen, koska etenkin tutkavaimennusmateriaalit tarvitsevat paljon huoltoa, jotta niiden vaimentavat ominaisuudet säilyisivät. Uusimmissa häivelentokoneissa tutkavaimennusmateriaalien määrää onkin juuri tästä syystä pyritty minimoimaan. Tutkavaimennusrakenteet eivät altistu vaimentavien materiaalien tavoin kulumiselle, jolloin ne eivät tarvitse yhtä paljon huoltoa.

Vartiolaivan käyttömahdollisuudet kemikaalitorjunnassa

Elokuun 29. päivänä vuonna 2007 valtioneuvosto asetti hankkeen valmistelemaan sisäisen turvallisuuden ohjelmaa. Hankkeen loppuraportissa sanotaan, että vakavimman mahdollisen uhkan merellisissä olosuhteissa muodostavat mahdollinen matkustaja-aluksen ja kemikaalitankkerin yhteentörmäys, jossa säiliöaluksen kuljettamalle vaaralliselle aineelle altistuu satoja ihmisiä. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa, millä tavoin Rajavartiolaitoksen aluskalustoa tulisi käyttää kemikaalionnettomuuksien torjunnassa ja millainen sen organisaation ja kaluston tulisi olla, jotta se palvelisi parhaiten kemikaalivuodon torjunnan ja rajoittamisen näkökulmasta. Tutkimuksen pääkysymys on millä tavoin Rajavartiolaitoksen aluskalustoa voidaan käyttää kemikaalionnettomuuksien torjunnassa Suomenlahdella? Tähän pääkysymykseen pyrittiin vastaamaan kolmen alakysymyksen avulla: - Miten vartiolaivat suorittavat kemikaalitorjuntaa? - Mitä vaatimuksia Suomenlahden olosuhteet asettavat toiminnalle? - Millaisilla kokoonpanoon, kalustoon sekä toimintatapoihin kohdistettavilla muutoksilla saavutetaan aluskalustolle paremmat valmiudet kemikaalitorjuntatehtäviin? Tämä tutkimus on toteutettu laadullisin, eli kvalitatiivisin menetelmin. Päätutkimusmenetelmä on käytetty menetelmätriangulaatiota, joka on mahdollistanut tiedonkeruun kirjallisuuskatsauksena, haastatteluina sekä osallistuvana havainnointina. Rajavartiolaitoksella ja Puolustusvoimilla ei ole tutkimuksia vartiolaivojen torjuntataktiikasta. Tärkeimmät tutkimuksessa käytetyt kirjalliset lähteet ovat Pelastuslaitoksen julkaisemat Vaarallisten aineiden torjunta sekä Tokeva-ohjeet. Tutkimuksen lähdeaineisto analysoitiin hermeneuttisen sisällönanalyysin ja swot-analyysin avulla. Tutkimuksessa havaittiin, että vartiolaivoja voidaan käyttää itsenäisesti tavanomaisten onnettomuustilanteiden torjuntatehtävissä. Kuitenkin kemikaalisukellusryhmän pieni koko, kemikaalisukelluksen fyysinen rasite sekä paineilmalaitteiden rajallinen toiminta-aika asettavat haasteita tehtävien toteuttamiselle, sillä kemikaalisukeltajat joutuvat suorittamaan tiedusteluja torjuntatehtäviä samanaikaisesti. Erityisen haastavaksi havaittiin tehtävän toteuttaminen, mikäli yhteydenpito onnettomuuden johtoon jostain syystä katkeaa. Kemikaalisukellusryhmän tulisi tarvittaessa suoriutua annetuista tehtävistä itsenäisesti, joka mahdollistetaan riittävällä ohjeistuksella tiedustelutehtävän toteutuksesta sekä kemikaalisukeltajien ammattitaidon parantamisella.

Luottamuksen lähteet. Vertaileva tutkimus yleistynyttä luottamusta synnyttävistä mekanismeista

Tutkimuksen aiheena on yleistynyt luottamus. Väitöskirjassa tutkitaan mistä tuntemattomien kansalaisten toisiinsa kohdistama luottamus kumpuaa ja haetaan vastauksia tähän kysymykseen sekä maakohtaisen että vertailevan tutkimuksen avulla. Tutkimus koostuu yhteenvedon lisäksi viidestä tutkimusartikkelista, joissa luottamuksen syntyä tarkastellaan sekä yksilöiden mikrotason vuorovaikutuksen että maiden välisten eroavaisuuksien näkökulmasta. Yleistyneen luottamuksen synnystä on esitetty useita eri teorioita. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan näistä kahta keskeisintä. Osa tutkijoista korostaa kansalaisyhteiskunnan ja ruohonjuuritason verkostojen roolia yleistyneen luottamuksen synnyn taustalla. Tämän hypoteesin mukaan kansalaiset, jotka viettävät aikaansa yhdistyksissä tai muissa sosiaalisissa verkostoissa, oppivat muita helpommin luottamaan paitsi täysin tuntemattomiin ihmisiin myös yhteiskunnallisiin instituutioihin (kansalaisyhteiskuntakeskeinen hypoteesi). Toiset taas painottavat yhteiskunnan julkisten instituutioiden merkitystä. Tämä hypoteesi korostaa instituutioiden reiluutta ja oikeudenmukaisuutta (instituutiokeskeinen hypoteesi). Ihmiset pystyvät luottamaan toisiinsa ja ratkaisemaan kollektiivisia ongelmiaan yhdessä silloin kun esimerkiksi poliittiset ja lainsäädännölliset instituutiot pystyvät luomaan tähän tarvittavan toimintaympäristön. Aineistoina käytetään kansallisia (Hyvinvointi- ja palvelut) sekä kansainvälisiä vertailevia kyselytutkimuksia (European Social Survey ja ISSP). Yksilö- ja makrotason analyyseja yhdistämällä selvitetään yleistynyttä luottamusta selittäviä tekijöitä sekä mekanismeja joiden kautta yleistynyt luottamus muodostuu. Väitöskirjan tulokset tukevat suurimmaksi osaksi instituutiokeskeiseen suuntaukseen sisältyviä hypoteeseja yleistyneen luottamuksen kasautumisesta. Kuitenkin myös esimerkiksi yhdistystoiminnalla havaittiin olevan joitakin yhdistysjäsenien ulkopuolelle ulottuvia myönteisiä vaikutuksia kansalaisten luottamukseen, mikä taas tukee kansalaisyhteiskuntakeskeistä hypoteesia. Tutkimuksen keskeinen tulos on, että kaiken kaikkiaan luottamus näyttäisi kukoistavan maissa, joissa kansalaiset kokevat julkiset instituutiot oikeudenmukaisina sekä reiluina, kansalaisyhteiskunnan roolin luottamuksen synnyttämisessä ollessa tälle alisteinen. Syyksi tähän on oletettu, että näissä maissa (erityisesti pohjoismaiset hyvinvointivaltiot) harjoitettu universaali hyvinvointipolitiikka ja palvelut ovat keskeisiä korkeaa yleistynyttä luottamusta selittäviä tekijöitä. Toisaalta maavertailuissa tätä yhteyttä on selitetty myös sillä, että näissä yhteiskunnassa ei ole paikannettavissa selkeää kulttuurisesti erottuvaa alaluokkaa. Tämän tutkimuksen tulokset tukevat enemmän universaalin hyvinvointivaltion oikeudenmukaisuuteen liittyviä ominaisuuksia alaluokkaistumishypoteesin sijaan. Toisaalta mikrotasolla tarkasteltuna yleistyneen luottamuksen ja hyvinvointipalvelujen välinen yhteys liittyy enemmän palveluiden riittävyyteen kuin niiden universaalisuuden asteeseen. Niin ikään maavertailuissa esimerkiksi verotuksen oikeudenmukaisena kokeminen näyttäisi olevan palvelujen saatavuutta tai niihin liittyviä oikeudenmukaisuuden kokemuksia tärkeämpi seikka yleistyneen luottamuksen kannalta.

Digitaaliset aineistot käytöön : haastattelussa professori Timo Honkela

Haastateltavana Timo Honkela.

Verkkokulutuksen digitaaliset kuilut Suomessa ja Iso- Britanniassa - Internetin käyttötapojen ja palveluntarjoajaan kohdistuvan epäluottamuksen vaikutukset verkkokulutusaktiivisuuteen

Tutkielmassa tarkastellaan sitä, miten erilaiset internetin käyttötavat, käytön aktiivisuus sekä palveluntarjoajaan kohdistuva luottamus vaikuttavat alttiuteen kuluttaa sosiaalisessa internetissä. Tarkastelen myös, miten erilaiset sosiodemografiset tekijät vaikuttavat alttiuteen kuluttaa verkossa. Verkkokulutukseen vaikuttavien tekijöiden tarkastelun lisäksi pohdin palveluntarjoajaan kohdistuvan epäluottamuksen muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tässä tutkimuksessa käytetään tutkimusaineistona vuonna 2013 kerättyä Special Eurobarometer 398 –aineistoa, jota tarkastellaan ristiintaulukointien ja X²-testien sekä logistisen regressioanalyysin avulla. Tutkimuksen tuloksista on pääteltävissä, että internetin käytön tavat ovat erittäin merkittäviä verkkokulutusta ohjaavia tekijöitä. Myös verkkokauppaan kohdistuva epäluottamus, kuluttajan ikä sekä koulutusaste vaikuttivat verkkokulutusaktiivisuuteen, mutta vaikutukset vaihtelivat tutkimusmaiden välillä. Samoin epäluottamuksen rakentumiseen vaikuttavat tekijät vaihtelivat Suomen ja Iso-Britannian välillä. Tämän tutkimuksen tulokset osaltaan puoltavat aiempaa kirjallisuutta siinä, että hyvätuloisten, korkeasti koulutetun keskiluokan sekä matalasti koulutetun ja alhaisen tulotason sosiaaliluokan välillä on havaittavissa merkittäviä sosiaalisen internetin käyttöön liittyviä eroja, jotka vaikuttavat voimakkaasti yhteiskunnallisen osallistumisen mahdollisuuksien asteeseen, kuten esimerkiksi verkkokulutusmahdollisuuksien jakautumiseen.

Tietosuojaselvitys Aviisi-projektissa ja Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Tuula Pääkkösen esitys Missä mennään -webinaarissa 16.2.2016

Big Datan liiketoiminnalliset mahdollisuudet ja haasteet

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli selvittää minkälaisia liiketoiminnallisia mahdollisuuksia ja haasteita Big Dataan ja sen ominaispiirteisiin liittyy, ja miten Big Data määritellään nykyaikaisesti ja ajankohtaisesti. Tutkimusongelmaa lähestyttiin narratiivisen kirjallisuuskatsauksen keinoin. Toisin sanoen tutkielma on hajanaisen tiedon avulla koostettu yhtenäinen katsaus nykytilanteeseen. Lähdeaineisto koostuu pääosin tieteellisistä artikkeleista, mutta käytössä oli myös oppikirjamateriaalia, konferenssijulkaisuja ja uutisartikkeleja. Tutkimuksessa käytetyt akateemisen kirjallisuuden lähteet sisälsivät keskenään paljon samankaltaisia näkemyksiä tutkimusaihetta kohtaan. Niiden perusteella muodostettiin kaksi taulukkoa havaituista mahdollisuuksista ja haasteista, ja taulukoiden rivit nimettiin niitä kuvaavien ominaispiirteiden mukaan. Tutkimuksessa liiketoiminnalliset mahdollisuudet ja haasteet jaettiin viiteen pääkategoriaan ja neljään alakategoriaan. Tutkimus toteutettiin liiketoiminnan näkökulmasta, joten siinä sivuutettiin monenlaisia Big Datan teknisiä aspekteja. Tutkielman luonne on poikkitieteellinen, ja sen avulla pyritään havainnoimaan tämän hetken yhtä uusinta tietojenkäsittelykäsittelytieteiden termiä liiketoiminnallisessa kontekstissa. Tutkielmassa Big Dataan liittyvillä ominaispiirteillä todettiin olevan mahdollisuuksia, jotka voitiin jaotella korrelaatioiden havaitsemisen perusteella markkinoiden tarkemman segmentoinnin mahdollisuuksiin ja päätöksenteon tukena toimimiseen. Reaaliaikaisen seurannan mahdollisuudet perustuvat Big Datan nopeuteen ja kokoon, eli sen jatkuvaan kasvuun. Ominaispiirteisiin liittyvät haasteet voidaan jakaa viiteen kategoriaan, joista osa liittyy toimintaympäristöön ja osa organisaation sisäiseen toimintaan.

Suomalaisten yliopistojen life science-alan spin-off-yritysten rahoitustilanne, -lähteet ja –riskit

Life science-ala on rahoituksellisesti erittäin haastava, koska tuotekehitysputket ovat 10-15 vuoden pituisia ja voivat vaatia suuria etupainotteisia investointeja. Monet life science-alan yritykset ovat niin Suomessa kuin kansainvälisestikin syntyneet suoraan yliopistosta niin sanottuina spin-off-yrityksinä. Yrityksen perustaminen tutkimustiedon pohjalle on yksi akateemisen yrittäjyyden muodoista. Tässä tutkimuksessa tutkitaan akateemista yrittäjyyttä life science-alalla Suomessa. Suomessa life science-alan osaaminen on kansainvälistä huippua ja alalle on syntynyt useita spin-off-yrityksiä viime vuosina. Aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet erityisesti agentti-päämiesongelmiin akateemisessa yrittäjyydessä ja life science alaa puolestaan on käsitelty usein pelkästään yhtenä alana. Tutkimuksessa pyritään analysoimaan life science-alan eri painopiste-alueita tarkemmin rahoitusstrategisesta näkökulmasta, koska ala ei ole homogeeninen. Akateemisen yrittäjyyden agenttiongelmaa pyritään tarkoittamaan Suomen yliopistomaailmassa life science-alalta käsin. Tutkimus toteutetaan kvalitatiivisena haastattelututkimuksena ja sitä tukevana tilinpäätöstietojen analysointina. Tutkimuksen tulokset vahvistavat agentti-päämiesongelmien olemassaolon suomalaisessa yliopistomaailmassa. Ongelmien osapuolina ovat niin akateemikot, yliopiston innovaatiopalvelut kuin TEKES:kin. Yrittäjät kaipaavat kokonaisvaltaisempaa apua, koska kokevat alalla liiketoimintaosaamisen puuttuvan monin paikoin. Alan vaatimien runsaiden tuotekehityspanostusten vuoksi alan yritykset ovat pitkään raskaasti tappiollisia. Yritysten valitsemat rahoitusratkaisut vaihtelevat suuresti. Kaikki tutkitut yritykset pyrkivät kasvamaan nykyisten ydintuotteidensa mukana ja ovat jo jossain määrin hankkineet rahoitusta kasvustrategiaansa varten. Alan pääomaintensiivisyydestä johtuen ovat monet yritykset kuitenkin suunnittelemassa tai jo päätyneet tekemään yhteistyötä integroituen alalla joko vertikaalisesti tai horisontaalisesti. Tutkimuksen tulokset vahvistavat aiemman käsityksen, jonka mukaan life science-alan yrityksiä on vaikea arvioida ulkopuolelta pelkästään tilinpäätöstietojen pohjalta, koska alkuvaiheessa rahoituskierrokset ja tappiolliset vuoden seuraavat toisiaan ja toisaalta yrityksen arvo sitoutuu pitkiin tuotekehitysputkiin, jotka eivät välttämättä näy tilinpäätöksessä. Tulokset tuovat esille merkittäviä yritysten kokemia ongelmia rahoituksen saannissa life science-alalla Suomessa sekä akateemisen yrittäjyyden epäkohtia yritystoiminnan näkökulmasta. Näiden tekijöiden huomioonottaminen ja laajempi kansainvälinen vertailu voivat auttaa suomalaisia yrityksiä tällä vahvalla osaamisalalla eteenpäin.

Yleinen kirkkohistoria

Lähteet ja tutkimukset on sijoitettu osastossa yhdeksi kokonaisuudeksi. Lähteiden joukossa on etenkin merkittävien teologien kootut teokset. Lisäksi on saatavilla runsaasti jakamattoman kirkon ja roomalaiskatolisen kirkon konsiilien dokumentteja. Kirkkohistorian tutkimus kohdistuu 2. vuosisadalta nykypäiviin, ja on keskittynyt etenkin Euroopan, toissijaisesti Venäjän ja Yhdysvaltojen kirkkohistoriaan. Osasto sisältää myös Saksan kirkkotaistelun (1933-45) lähteitä ja aikalaisdokumentteja sekä tutkimuksia kirkkojen asemasta ja toiminnasta tuona aikana. Kirkkotaistelusta on tullut suomalaisessa tutkimuksessa erityisalue, jossa kiinnostus on kohdistunut nk. tunnustuskirkon ja nk. saksalaisten kristittyjen vaiheisiin.