Uuden auton toimitusketju

Työssä keskitytään erityisesti tehdastoimituksen ja asiakasluovutuksen väliseen aikaan. Tavoite on selvittää eri päällirakenteilla varustettavien autojen varastointiaikoja. Lasketaan lisäksi varastointiajasta aiheutuvia korkokustannuksia. Tarkoitus on myös tutkia mahdollisuuksia varastointiajan vähentämiseksi. Teoriassa perehdytään muun muassa varastointiin ja taloudellisiin vaikutuksiin. Kokeellisessa osiossa toteutetaan kysely eri päällirakentaja-aikojen selvittämiseksi. Määrättyjen autojen osalta selvitetään kokonaisrahoitusajat. Työssä tuotetaan myös prosessin kuvaus uuden auton toimitusketjusta. Todetaan, että mahdollinen pidempi varastointiaika tulee huomioida katteessa kustannusten kattamiseksi. Myyntisaamisten maksuaika saattaa kaksinkertaistaa kokonaisrahoitusajan. Varastointiaikojen vähentämiseksi esitetään seurantalomaketta, maksuaikojen perustelua sekä aikataulun ennakointia käytettäessä rahoitusyhtiötä. Päällirakenteiden osalta suositellaan käytettävän eriteltyjä toimintoja.

Suomen ja Venäjän välinen kuorma-autoliikenne 2000-luvulla: nykytilanne ja tulevaisuus

Suomen ja Venäjän välinen kuorma-autoliikenne on jatkuvassa käymistilassa Venäjän tullin ja muiden viranomaisten ongelmallisten uusien määräysten takia. Ongelmista huolimatta Venäjän talouteen ja ulkomaankaupan kuljetuksiin liittyy suuria mahdollisuuksia, joita pyrkivät hyödyntämään Suomen lisäksi myös muut yhteisen rajan Venäjän kanssa jakavat maat. Suomalaisten kuljetusliikkeiden osuus kuljetusmarkkinoista on koko ajan pienentynyt vuodesta 1993 lähtien, venäläisten ottaessa markkinat vähitellen haltuunsa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää pahimmat Suomen ja Venäjän väliseen liikenteeseen liittyvät ongelmat ja muodostaa toimenpide-ehdotuksia nykytilanteen parantamiseksi. Tutkimuksessa pyrittiin myös visioimaan suomalaisten kuljetusyritysten ja Suomen liikennekäytävän tulevaisuutta Venäjän ulkomaankaupan kuljetuksissa. Tietoa on kerätty suomalaisille kuljetusyhtiöille suunnatulla kyselyllä, asiantuntijoiden haastatteluilla sekä keräämällä havaintoja kuorma-autoyhdistelmän kyydissä reitillä Suomi – Pietari – Moskova. Tutkimuksen perusteella pahimmat ongelmat liittyvät rajanylitykseen. Rajanylitystä voidaan helpottaa kehittämällä rajanylityspaikkojen infrastruktuuria ja tievarsipalveluita, parantamalla rajatilannetiedottamista ja kuljetusten suunnittelua, lisäämällä viranomaisyhteistyötä sekä hyödyntämällä uuden Imatran kansainvälisen rajanylityspaikan tuomia mahdollisuuksia.

Kuorma-auto

Kuorma-auto lähtee liikkeelle vilkasliikenteiselle kadulla.

Auton käynnistys

Auton rauhallinen käynnistäminen, peruuttaminen ja liikkeellelähtö soratiellä. Saab 96.

Kuorma-auto

Kuorma-auto lähestyy hitaasti ja pysähtyy. Moottori on päällä pitkään.

Auton ovi

Auton ovi avataan ja suljetaan.

Kuorma-auto

Kuorma-auto kaasuttaa, lähtee liikkeelle ja ääni etääntyy

Auton matkustajat

Kolme ihmistä nousee pois autosta.

Auton ovi

Auton ovi avataan ja suljetaan ja auto lähtee liikkeelle.

Kuorma-auto

Kuorma-auto lähestyy, pysähtyy, moottori on päällä, kaasuttelua ja moottorin sammutus.

Toimittaja-arvioinnin kehittäminen: Case Nokian Renkaat Oyj

Tutkimuksen aiheena on toimittaja-arvioinnin kehittäminen. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää Nokian Renkaat Oyj:n käyttöön tarkoituksenmukainen menetelmä toimittaja-arviointiin. Tutkimuksessa käsitellään toimittaja-arvioinnin roolia hankintatoimessa, keskeisiä arviointikriteerejä, arviointimenetelmiä sekä arvioinnin kehittämisessä huomioitavia tekijöitä. Empiirisessä osiossa määritetään kohdeyrityksen toimittajien arviointikriteerit, luokitellaan toimittajat sekä kehitetään menetelmä toimittaja-arviointiin. Tutkimuksen lopputuloksena kehitettiin työkalu toimittaja-arviointiin kohdeyrityksen käyttöön. Työkalu koostuu kahdesta erillisestä osasta, jotka ovat toteutuneen suorituskyvyn arviointi sekä toimittaja-auditointi. Auditointia varten laadittiin kysymyskaavake. Molemmat arvioinnin osa-alueet sisältävät painotetun pisteytyksen.

Dieselmoottorisen kaupunkilinja-auton muuttaminen sarjahybridiajoneuvoksi

Tutkimus on pohjustusta Lappeenrannan teknillisen yliopiston Green Campus–hankkeessa tulevaisuudessa mahdollisesti rakennettavalle Cambus–hybridibussille ja siihen liittyvälle muutostyölle. Tässä tutkimuksessa käsitellään asioita, joita kohdataan kun tavallinen dieselkäyttöinen linja–auto muutetaan hybridiajoneuvoksi. Työ sisältää teoriaosuuden, jossa esitellään peruskomponentteja esimerkiksi moottoreiden ja energianvarastointitekniikoiden osalta sekä uusimpia kehityskohteita polttomoottoreiden osalta. Tutkimuksessa on myös vertailtu erilaisia hybridivaihtoehtoja sekä käsitelty mm. tasauspyörästön välityssuhteen ja vaihteiston vaikutusta bussin teoreettiseen suorituskykyyn. Tehdyn tutkimustyön perusteella on hahmoteltu eräs mahdollinen sarjahybridibussin voimansiirtolinja esimerkkikomponentteineen. Tutkimuksessa esitetään myös laskelmia järjestelmän teoreettisesta polttoaineenkulutuksesta jarrutusenergian talteenotto huomioiden perinteiseen kaupunkilinja-autoon verrattuna.

Auton voitelusta

kuv., 21 x 29 cm