Pelätty, vihattu vai rakastettu tietotekniikka elinikäisessä työ- ja oppimisympäristössä. Tietotekniikan merkitys työn ja työympäristön hallinnassa

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat työn ja työympäristön hallintaan tietoteknisessä työssä: työn hallinta, työn nopeampi tekeminen, työn sisältö, työn tulokset ja vaikutusmahdollisuudet. Näitä tekijöitä tutkittiin suhteessa työntekijän tietoteknisiin taitoihin ja työntekijän ikään. Tutkimuksen viitekehyksenä ovat maailmanlaajuisesti tapahtuneet ja edelleen tapahtuvat muutokset työelämässä sekä tietoyhteiskunnan kehittyminen. Aikaisemmat tutkimukset nostavat esiin yleisiä kehityslinjoja, mutta myös ristiriitaisia tuloksia. Siksi tässä tutkimuksessa nämä kysymykset purettiin hyvin konkreettisiksi, työyhteisössä havaituiksi osakysymyksiksi ja suhteutettiin vastaajia koskeviin taustatietoihin. Tutkimus kohdistui eri ikäisiin työntekijöihin, joista osa on kokenut tietotekniikan tulon työelämään ja sen käytön lisääntymisen useamman viime vuosikymmenen aikana. Tänä aikana yhteiskunnassa on tapahtunut yleisemminkin merkittävää kehitystä, joka on nostanut esille laajemminkin tarpeet tietoteknisen osaamisen ja taitojen kehittymiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Tämä tutkimus ajoittuu noihin vuosikymmeniin ja vaikka se kohdistuukin yhden organisaation sisällä koettuihin vaikutuksiin, niin on selvää, että yleisempikin yhteiskunnallinen kehitys heijastuu tuloksiin. Tämä tutkimus on tehty kvantitatiivisella tutkimusotteella. Tutkimusaineisto on kerätty sähköisellä lomakkeella. Tämän tutkimuksen mukaan tietoteknisiltä taidoiltaan hyvät kokivat hallitsevansa työnsä ja työympäristönsä paremmin kuin tietoteknisiltä taidoiltaan heikot. He kokivat myös tietotekniikan helpottaneen työtä, mahdollisuudet itsensä kehittämiseen lisääntyneen ja työn itsenäisyyden lisääntyneen. Tietoteknisiltä taidoiltaan heikot puolestaan kokivat työn ja työnympäristön hallinnan vähentyneen, työn vaativuuden lisääntyneen, työn tauotuksen vähentyneen, sosiaalisen ympäristön heikentyneen, työn henkisen rasittavuuden lisääntyneen, oman ammattialan arvostuksen vähentyneen ja työhön liittyvien vaikutusmahdollisuuksien vähentyneen. Tulosten perusteella kaikki työntekijät kokivat työn tulosten parantuneen tietotekniikan avulla, mutta toisaalta kokivat työn sisällön köyhtyneen tietotekniikan vuoksi – varsinkin iäkkäät työntekijät kokivat näin. Tutkimuksessa selvitettiin myös työn ja työympäristön hallintaa tukevia ja uhkaavia tekijöitä. Tämän tutkimuksen mukaan pelot tietotekniikkaa kohtaan ja puutteellinen tuki tietoteknisissä ongelmissa uhkaavat työn ja työympäristön hallintaa.

Koulut, Finna ja Europeana

Heli Kautosen esitys Asiantuntijaseminaarissa Helsingissä 13.2.2014.

Globaali näkökulma mobiiliin oppimiseen : tietotekniikka ja koulutuksen peruspilarit

Pariisissa 17.-21.2.2014 järjestettiin Unescon kansainvälinen konferenssi Mobile Learning Week.

Miten klarinetinsoitto aloitetaan? : klarinettikoulujen sisältöjen arvioinnista syntyneitä kehittämisideoita

Olen opinnäytetyössäni tutkinut eräiden klarinettikoulujen sisältöä ja vertaillut, miten ne vastaavat Suomen musiikkioppilaitosten liiton vuonna 2005 julkaisemaa klarinetinsoiton tasosuoritusten sisältöä ensimmäisen perustason osalta. Sisältöjen arvioinnissa ilmenneiden haasteiden innoittamana esittelen työn lopussa joitakin ajatuksiani ja ideoitani koskien kehitteillä olevan klarinettikouluni sisältöä. Esiteltävät ajatukset kumpuavat myös omassa opetustyössäni esille tulleista asioista. Selvitän lisäksi työn alkupuolella klarinetin rakennetta niille, jotka eivät ole olleet tekemisissä klarinetinsoiton kanssa. Tarkasteltavaksi aineistoksi olen valinnut pääkaupunkiseudun kahden suurimman nuottikaupan myydyimmät ja näin ollen klarinetinopettajien eniten käyttämät koulut. Sisältöjen analysoinnissa keskityin sävelten etenemisjärjestykseen ja niiden käyttöön ensimmäisissä melodioissa, etenemisnopeuteen, rekisterin ylityksen harjoittamiseen, kappaleissa käytettäviin sävellajeihin, yhteismusisointiin ja tehtävien monipuolisuuteen. Lisäksi olen kiinnittänyt huomiota kirjojen ulkoasuun. Olen jättänyt arvioinnin ulkopuolelle ohjelmistovalinnat, koska ne edustavat omalta osaltaan aikansa tyyliä. Tarkastelun tuloksena totean, ettei yksikään klarinettikoulu ole aloittelevan klarinetinsoiton opiskelijan ja hänen opettajansa tarpeita ajatellen tarpeeksi kattava. Esimerkiksi eräässä tarkastelluista kouluista nyansseja ei ole nähty merkittävänä osana musiikkia, eräässä toisessa taas yhteismusisointi on hyvin vähäisessä asemassa. Hyvän alkeiskoulun ominaisuuksiin kuuluu, että se antaa oppilaalle mahdollisimman johdonmukaisesti kokonaisvaltaisen kuvan musiikista ja opittavista asioista. Työni ensisijaisena tarkoituksena on ollut tarjota itselleni tutkimusmateriaalia oman klarinettikoulun tekemistä varten. Toivon, että ajatukseni herättävät klarinetinopettajat ja varsinkin opiskelijat pohtimaan nykyisten ja tulevien klarinettikoulujen sisältöä.