Kestävä ikääntyminen

Jyväskylän yliopiston Ikääntymisen tutkimuksen foorumi 9.12.2010.

Metatiedon kestävä kehitys

Marja-Liisa Seppälän esitys Kirjastoverkkopäivillä 26.10.2011 Helsingissä

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus : hyvinvointia, kilpailukykyä, kestävää kehitystä

ELY-keskuksen laaja yleisesite.

Strategia vuosille 2012-2015 : Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset luovat kestävää hyvinvointia

ELY-keskuksen strategiaesite.

Kestävä kehitys hanketoiminnassa Lounais-Suomessa 2009 - 2010

Kestävä kehitys on yksi EU:n rakennerahastotoimintaa ohjaavista yhteisistä horisontaalisista periaatteista, joka otetaan huomioon rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanossa. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisuus on myös yksi neljästä Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen EAKR -ohjelmien välttämättömistä valintakriteereistä, joiden siis tulee kaikkien rahoitettavien hankkeiden osalta toteutua. Lounais-Suomen alueen rahoittajatahot (Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset sekä Satakuntaliitto ja Varsinais-Suomen liitto) ovat päättäneet raportoida maakuntakohtaisesti kestävän kehityksen toteutumisesta. Kukin taho on raportoinut, minkä tyyppisiä kestävän kehityksen osa-alueita edistäviä hankkeita on rahoitettu vuosina 2009 –2010 EAKR- ja ESR –osarahoitteisissa ohjelmissa, maaseutuohjelmassa sekä merkittävällä kansallisella rahoituksella (maakunnan kehittämisrahoitus, energiatuki). Vastaavanlainen raportointi on tehty aiemmin koskien vuosia 2007-2008. Tavoitteena on saada kokonaisnäkemys siitä, miten hanketoiminnan avulla on edistetty EU:n vuonna 2006 tarkistaman kestävän kehityksen strategiaa ja siinä määriteltyjä kestävän kehityksen painopistealueita. Raportoinnin runko pohjautuu ympäristöministeriön Suomen ympäristökeskukselta tilaamaan selvitykseen Ympäristönäkökulma EU:n rakennerahasto-ohjelmien toteutuksessa, Kallio 2008. Raportti on hyödynnettävissä selvitettäessä rakennerahastotoimintaa maakunnan yhteistyöryhmille sekä ohjelmatason vuosiraporteissa. Raportti palvelee myös Lounais-Suomen ympäristöohjelman sekä maakuntien ilmasto- ja energiastrategioiden seurantaa.

Vastuullisella liiketoiminnalla kohti kestävää kehitystä

Kirjallisuusarvostelu

Kohti kestävää ja vastuullista kalastusta : Vapaa-ajankalastuksen kehittäminen Hämeessä ja Pirkanmaalla 2013-2020

Vapaa-ajankalastus on merkittävin uusiutuvien kalavarojemme hyödyntäjä ja erittäin suosittu luontoharrastus Hämeen ja Pirkanmaan maakunnissa. Alueella on eniten vapaa-ajankalastajia koko maassa, mutta suosion säilyminen ei ole itsestään selvää. Hämeen ELY -keskus on laatinut vapaa-ajankalastuksen kehittämisohjelman, jonka tavoitteena on turvata hyvä tilanne ja kalatalouden kehitys. Kehittämisohjelma linjaa kalatalousviranomaisen toimintaa, mutta ohjelmalla ei ole oikeusvaikutuksia. Ohjelman toteuttaminen edellyttää toimia kalatalousviranomaisten lisäksi kunnilta, vapaa-ajankalastajien järjestöiltä ja seuroilta, kalastusalueilta, osakaskunnilta, kalaveden omistajien neuvontajärjestöiltä, alan yrityksiltä sekä vapaa-ajankalastajilta itseltään. Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Pirkanmaan maakuntien vapaa-ajankalastuksen kehittämisen tavoitteet vuosille 2013-2017 ovat: 1. Kestävä kalavesien hoito ja kalastus 2. Vahva ja vastuullinen kalastuskulttuuri 3. Laadukkaat kalastuspalvelut Tavoitteita pyritään edistämään yhdeksän toimenpidekokonaisuuden avulla. Nämä ovat: 1) Kalastuksen ohjaaminen ekologisesti kestävään suuntaan, 2) kala- ja rapukantojen hoidon ohjaaminen, 3) vaelluskalojen elinkierron turvaaminen, 4) vastuullisen kalastuksen tukeminen, 5) lasten ja nuorten kalastuksen tukeminen, 6) tiedotus ja tiedonkulku, 7) kalastajien tarvitsemien palveluiden ja rakenteiden kehittäminen, 8) lähikalastuspaikkojen rakentaminen ja kehittäminen sekä 9) ohjelmapalveluiden ja kalastusmatkailun kehittäminen.

Kestävät kunnat matkailussa : kestävä kehitys matkailumarkkinoinnin kilpailukeinona Varsinais-Suomessa.

Matkailu on yksi maailman suurimmista liiketoiminta-aloista ja laajimmalle levinneimmistä elinkeinoista luoden matkailualueelle työpaikkoja ja vaurautta, edistäen vientiä, tuottaen verotuloja ja stimuloiden pääomasijoittamista. Se luo paremmat lähtökohdat taloudelliselle ja sosiaaliselle kehittymiselle syrjäisemmillä seuduilla. Keskustelu kestävästä kehityksestä on noussut viime vuosikymmeninä yhä suositummaksi myös matkailuliiketoiminnassa. Matkailuliiketoimintaa on sekä kiitetty että arvosteltu kyvystään muokata alueita fyysisesti, sillä sen koetaan tarjoavan kehitysmahdollisuuksia, mutta myös häiritsevän alueen ekologista ja kulttuurista perintöä. Usein negatiivisten vaikutusten katsotaan vaikuttavan varsinkin länsimaiden ulkopuolella, mutta myöskään länsimaat eivät ole immuuneja tälle ilmiölle. Tämän tutkielman tarkoitus oli selvittää, miten kestävä kehitys nähdään kilpailukeinona kuntien matkailumarkkinoinnissa. Osaongelmina selvitettiin, millaisia kilpailukeinoja kunnat käyttävät matkailumarkkinoinnissaan ja mikä on kestävän kehityksen rooli kuntien matkailumarkkinoinnissa. Empiirinen tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena Varsinais-Suomen kunnissa, joihin jokaiseen lähetettiin saatekirjeenä haastattelupyyntö. Haastatteluvastauksia saatiin yhteensä 16 kunnasta, joista osa saatiin kirjallisena, osa puhelinhaastatteluina ja yksi haastattelu tehtiin paikan päällä kunnassa. Tutkielman aihe liittyi laajempaan tutkimukseen matkailun työllistävästä vaikutuksesta syrjäisillä alueilla, sekä laajempaan tutkimukseen kestävän kehityksen aatteen kehittymisestä ja vaikutuksesta matkailuun. Kuntien kohderyhmissä ja matkailumarkkinointistrategiassa todettiin tutkimuksen perusteella olevan ristiriitaisuuksia. Tämän pääteltiin johtuvan kuntien pienistä matkailijamääristä, jotka toivotettiin kaikki tervetulleiksi alueelle. Lisäksi kiinnitettiin huomiota kuntien matkailumarkkinointistrategian vähäiseen käyttöön. Kestävän kehityksen osuuden Varsinais-Suomen kuntien matkailumarkkinoinnissa todettiin olevan varsin vähäinen, joskin sitä toteutettiin muilla tavoin ja sen osuutta oltiin valmiit lisäämään tarvittaessa. Kestävän kehityksen ehdotettiin olevan positiivinen myyntivaltti kunnille, joka erottaisi kunnat kilpailevista matkailualueista. Kunnille ehdotettiin myös matkailijoille suunnattujen tuotteiden kehittämistä, jotta matkailijoiden tuoma tulovaikutus alueella kasvaisi. Tuotteiden kehittämiseen ehdotettiin paikallisia asukkaita aktivoivaa yhteistyötä (co-creation). Turisteille suunnattujen tuotteiden, tuotepakettien ja matkamuistojen myymisen tehostamiseksi ehdotettiin tulevaisuuden tutkimuskohteeksi Varsinais-Suomen matkailualueella vierailevan matkailijan tarpeita ja odotuksia, sillä todettiin todennäköiseksi, että matkailijoiden mieltymykset ja preferenssit tulevat yhä muuttumaan.

Kestävä kehitys ja yritysvastuu – yritysvastuun raportointi suomalaisissa pörssiyrityksissä

Yritysvastuun ja kestävän kehityksen merkitys yritystoiminnassa kasvaa jatkuvasti tuoden mukanaan myös uusia vaatimuksia yrityksen toiminnalle ja raportoinnille. Tämän tutkimuksen tavoitteena on antaa kokonaiskuva yritysvastuun raportoinnista suurissa suomalaisessa pörssiyhtiössä. Tutkimuksessa selvitetään myös GRI:n merkitystä raportoinnissa ja sen taloudellisten indikaattoreiden hyödyntämistä. Tutkimuksessa analysoidaan tarkemmin yritysvastuun taloudellista ulottuvuutta, mittareita ja tavoitteita ja tarkastellaan, onko niissä havaittavissa toimialakohtaisia eroja. Tutkimus on kvalitatiivinen, mutta siinä on hyödynnetty myös määrällistä analyysiä. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu 26 suuren suomalaisen pörssiyhtiön vuoden 2010 yritysvastuuraporteista ja vuosikertomuksista. Suurin osa kohdeyrityksistä raportoi yritysvastuusta, mutta raportoinnin laajuudessa on eroja. Yritykset julkaisevat toteumatietoja laajemmin kuin tavoitteita. Tavoitepoikkeamien analysointi on vielä vähäistä. Rahoitustoimiala raportoi yritysvastuusta muita toimialoja vähemmän. Kaksi kolmasosaa tutkimuksen kohdeyrityksistä ilmoitti soveltavansa GRI:n mukaista raportointioh-jeistoa. Yritysten väliset erot raportointiohjeiston soveltamisen välillä ovat suuret. Merkittäviä toimialakohtaisia eroja yritysvastuun tai taloudellisen vastuun raportoinnissa ei ole.

Kestävä liiketoiminta kansainvälisessä sopimusvalmistuksessa: Case Nike

Tässä kandidaatintyössä esitellään kestävään kehitykseen, yritysten sosiaaliseen vastuuseen sekä sopimusvalmistukseen liittyvää teoriaa ja sovelletaan sitä tämän jälkeen case -yritys Niken toiminnan tutkimiseen ja arviointiin. Työn tavoitteena on muodostaa selkeä kuva Niken toiminnasta yritysvastuullisuuden sekä kestävän kehityksen hyväksi ja esitellä aihealueeseen liittyvä teoria sekä käsitteet. Työn avulla pyritään tekemään myös jonkinasteisia yleistyksiä suuryritysten vaikutuksista kohdealueisiin sopimusvalmistuksen yhteydessä. Työ on toteutettu osittain kirjallisuuskatsauksena ja osittain tapaustutkimuksena hyödyntäen pääasiallisesti elektronista tiedonhakua. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että Niken tämänhetkinen tilanne yritysvastuullisuuden saralla on erinomainen ja se on kestävän kehityksen alalla edelläkävijä. Nike on säilyttänyt toiminnassaan ja koko tuotantoketjussaan kestävät periaatteet sopimusvalmistuksen tuomista laajoista verkostoista ja sidosryhmäsuhteista huolimatta. Yritysten sosiaalinen vastuu sekä sopimusvalmistus ovat tuoneet Niken brändille laajamittaista arvostusta ja tätä kautta välillisesti taloudellista menestystä. Uhratuista resursseista huolimatta Nike pärjää tällä hetkellä taloudellisesti paremmin, kuin ennen vastuullisuuden sekä kestävien toimintamallien laajempaa implementaatiota. Myös tulevaisuus näyttää Niken kohdalla valoisalta.