Uudet menetelmät vesistöjen seurannassa - mahdollisuudet ja haasteet

Taloudellisten resurssien vähenemisen seurauksena seurantoja on uudistettava ja kehitettävä. Tämä on välttämätöntä, jotta tulevaisuudessakin saataisiin laadukasta ympäristötietoa riittävästi ja mahdollisimman kustannustehokkaasti. Tällä hetkellä asetetaan paljon toiveita uusille teknologioille ja menetelmille, jotka voisivat parhaimmillaan vähentää työvoimavaltaista perinteistä näytteenottoa. Hydrologinen seuranta on jo pitkälle automatisoitua, mutta vedenlaadun seurannassa nojaudutaan lähes kokonaan vielä perinteiseen näytteenottoon. Tässä esiselvityksessä käydään läpi uusia seurantamenetelmiä ja mietitään niihin liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita. Menetelmissä keskitytään lähinnä jatkuvatoimisiin ja hetkelliseen mittaukseen tarkoitettuihin kenttämittareihin, mutta sivutaan myös kaukokartoitusta ja muita menetelmiä. Selvityksessä esitellään kenttämittareista saatuja kokemuksia, aineistojen laadunvarmistukseen liittyviä kysymyksiä sekä pohditaan menetelmien käyttökelpoisuutta erilaisiin käytännön tarpeisiin. Lisäksi kerrotaan miten uusia menetelmiä on käytetty tai käytetään Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella sekä arvioidaan niiden käytön lisäämisen mahdollisuuksia ja haasteita tällä alueella. Monista edistysaskeleista huolimatta uusien menetelmien laajempi käyttöönotto vesistöjen seurannoissa on ollut hyvin hidasta eikä niillä ole juurikaan vielä korvattu perinteistä näytteenottoa. Selvityksessä nostetaan esille mahdollisia syitä hitaudelle ja tunnistetaan uusiin menetelmiin liittyviä kehittämisen kohteita, joihin panostamalla voitaisiin edistää lupaavien ja käyttökelpoisten menetelmien laajempaa käyttöönottoa.

Modulaarisen jatkuvatoimisen kiteyttimen markkinapotentiaali ja toiminnan todentaminen

Valmistettaessa kiteisiä tuotteita kemianteollisuudessa jatkuvatoimisuudella voidaan saavuttaa merkittäviä etuja panosprosesseihin verrattuna. Toistettavuus ja tuotekiteiden ominaisuudet paranevat ja kustannussäästöjä saadaan sekä kiteytyksestä että mahdollisesta jatkokäsittelyn yksinkertaistumisesta. Hienokemianteollisuudessa panoskiteytys on kuitenkin edelleen vallitseva kiteytysmenetelmä pienten tuotantovolyymien, tuotteiden vaihtelevuuden ja panoskiteyttimien puhdistamisen helppouden vuoksi. Ultraäänen vaikutusta kiteytykseen on tutkittu kattavasti viimevuosina. Tehoultraäänen aiheuttamalla kavitaatiolla on havaittu olevan merkittäviä kiteytystä edistäviä vaikutuksia. Yhdistämällä jatkuvatoimiseen putkivirtauskiteyttimeen tehoultraäänen tukkeutumista estävä ja kiteytystä edistävä vaikutus saadaan systeemi, jota voidaan pitää varteenotettavana vaihtoehtona panoskiteyttimille hienokemianteollisuudessa. Tässä työssä määritettiin markkinapotentiaali jatkuvatoimiselle ultraääniprosessointijärjestelmälle eurooppalaisten hienokemianteollisuuden yritysten parissa. Markkinapotentiaalin määritys tehtiin makrotasolla nojautumalla toimialatilastoihin, jotka poimittiin Amadeus-tietokannasta. Jatkuvatoimista ultraääniprosessointijärjestelmää myös kehitettiin edelleen lisäämällä moduulien määrää kolmesta viiteen, testaamalla eri putkivaihtoehtoja ja määrittämällä korkeimmat käyttökonsentraatiot putkivirtauskiteyttimelle kolmella eri malliaineella. Ultraäänen vaikutusta viipymäaikajakaumaan tarkasteltiin pulssikokeiden avulla kolmen eri putkivaihtoehdon tapauksessa. Ultaääniprosessointijärjestelmän putkivaihtoehdoista 6 mm sisähalkaisijaisessa teräsputkessa saavutettiin korkeammat saannot ja pienemmät tuotekiteet kuin 4 mm sisähalkaisijaisessa teräsputkessa. Ultraääni ei läpäissyt 4 mm sisähalkaisijaista polyamidiputkea riittävän tehokkaasti ehkäistäkseen systeemin tukkeutumista.