Herregud vilket jävla skitsnack du spyr ur dig idag. En deskriptiv studie av språkliga särdrag och ton i fyra svenska forumdiskussioner

Pro gradu -tutkielmassa kuvaillaan kielen erikoispiirteitä ja sävyä neljässä ruotsalaisessa verkkokeskustelussa. Keskustelut on haettu neljältä eri foorumilta: Flashback.org ja Debatthuset.se ovat yleisiä foorumeja, DN.se ja SvD.se ovat päivälehtien mielipidekeskustelusivuja. Keskusteluiden tarkoitus on jakaa mielipiteitä ja argumentoida, millä on vaikutuksensa keskustelun kieleen ja sen sävyyn. Tutkielmani on kvalitatiivinen ja deskriptiivinen tapaustutkimus, joka soveltaa tietokonevälitteisen diskurssianalyysin menetelmiä. Joitakin kvantitatiivisia tietoja käytetään kuitenkin foorumien vertailussa. Aineiston kuvauksessa otetaan huomioon ne tekniset ja tilanteiset tekijät, jotka vaikuttavat keskustelufoorumien kieleen. Analyysin toinen pääpaino on aineistolle tyypillisillä puhekielisillä piirteillä, mutta myös kirjoitettuun kieleen liittyvät piirteet ja tietokonevälitteisen vuorovaikutuksen erikoispiirteet otetaan huomioon. Aineiston puhekieliset piirteet luovat keskusteluun vuorovaikutteisuutta ja epämuodollisuutta. Toinen pääpaino on keskusteluiden sävyllä. Keskusteluille on ominaista ilmaisuvoimainen mielipiteiden ja erimielisyyden ilmaiseminen, kuiva huumori, ironia ja sarkasmi. Viestien sävy on usein epäystävällinen ja jopa aggressiivinen. Tutkimus osoittaa, että aineiston keskustelut ovat ilmaisuvoimaisia ja vivahteikkaita. Niissä yhdistetään luovalla tavalla puhekielen, kirjoitetun kielen ja tietokonevälitteisen vuorovaikutuksen piirteitä. Näitä piirteitä käytetään tavalla, joka luo keskusteluille ominaisen epämuodollisen, eripuraisen ja sarkastisen sävyn.

Harmaja, Saima

Saima Harmaja f. 8.5.1913 i Helsingfors d. 21.4.1937 i Helsingfors Saima Harmaja har framstått som den finska litteraturens prototyp för det tragiskt romantiska diktarödet. Hennes karriär som lyriker varade i bara fem år (1932-1937) och resulterade i fyra diktsamlingar. Mest kritikerrosad i produktionen var hennes debutsamling Huhtikuu (sv. April) från 1932. Harmaja skrev traditionell poesi med slutrim, som tematiskt kretsade kring naturen och kärleken. Hon diktade drömmande lyriskt samt beskrev sina sorger, glädjeämnen och glödande längtansfulla stämningar. Mindre uppmärksamhet har getts åt hennes mera sensuella dikter och den raka självironiska humor som ibland sticker ut i texten. Dessa dikter är tydligt påverkade av Edith Södergrans lyrik. Författarmyten kring Harmajas person är framför allt en följd av hennes postumt utgivna dagböcker. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/5582/

”Tiesittekö tytöt, että tissit...?” Tapaustutkimus tyttöyden neuvottelusta internetmeemissä

Pro gradu -tutkielma tarkastelee tyttöyttä ja ruumiillisuutta tyttöjen internet-vuorovaikutuksessa keskittyen erityisesti siihen, kuinka tytöt yhtäältä normittavat sukupuolitetun ruumiin esittämisen tapoja, ja kuinka he toisaalta aktiivisesti neuvottelevat näitä normeja nettimeemin välityksellä. Nettimeemit ovat verkon käyttäjien välityksellä leviävien, usein imitaatiolle, parodialle ja kommentoinnille perustuvien kulttuuristen yksiköiden kuten muuntuvilla teksteillä varustettujen kuvien tai videoiden ryhmiä. Aiempi tutkimus on nostanut esiin nettimeemien potentiaalin toimia yhteisöllisyyden ja identiteettien rakentamisen välineinä, mutta etenkin ruumiillisuuden näkökulma on jäänyt tarkasteluissa taka-alalle. Tässä tutkimuksessa pureudutaan nettimeemin mahdollistamaan vuorovaikutukseen sekä kytköksiin, joita meemi voi saada suhteessa ruumiisiin. Tutkimus keskittyy Hey girls, did you know –internetilmiön (HGDYK) tapaukseen. HGDYK on Tumblr-verkkosivustolta vuonna 2012 alkunsa saanut digitaalinen esitysmuoto, jossa usein tytöiksi tunnistettavat internetin käyttäjät alunperin kommentoivat joidenkin tyttöjen paljastavaa pukeutumista tai voimakasta meikkaustyyliä valokuvaa ja tekstiä yhdistelevän kuvasarjan välityksellä. HGDYK-meemiä tarkastellaan performatiivisena ilmiönä kahdella tasolla: netinkäyttäjien yksilöllisinä performansseina sekä kategorisia identiteettejä ja sosiaalista todellisuutta tuottavina tekoina eli performatiiveina. Aineisto koostuu 71:stä HGDYK-meemiin lukeutuvasta kuvasarjasta, joissa tytöiksi ymmärrettävät esiintyjät ottavat jollain tavoin kantaa siihen, miten ruumis tulisi hyväksyttävällä tavalla esittää internetissä tai sen ulkopuolella. Kuvasarjat on kerätty vuosina 2013 ja 2014 verkkosivustoilta, joilla niitä on julkaistu tai arkistoitu ja jotka ovat yhteydessä Tumblriin. Analyysissa on sovellettu diskurssianalyyttista otetta, jossa on aineiston kielellisten piirteiden ohella huomioitu multimodaalisuus ja vuorovaikutus. Analyysi perustuu ennen kaikkea teoreettisen kehyksen ja tutkimuskirjallisuudessa esitettyjen käsitteellistysten ohjaamaan aineiston lähilukuun. Tutkimus osoittaa nettimeemin voivan toimia tyttöjen välisen verkkovuorovaikutuksen mediumina ja sukupuolitetun ruumiin normeista käytävän neuvottelun muotona. Lisäksi se voidaan itsessään nähdä ruumiillisena käytäntönä, sillä meemikuvat rakentuvat tekijöidensä toisiaan imitoivista ja parodioivista ruumiinesityksistä. HGDYK-meemi toimii tyttöjen välisen vuorovaikutuksen muotona, jossa yhdistyvät nettimeemeille tyypilliset piirteet – toisto, imitaatio, variaatio, kommentointi, huumori ja parodia – ja sukupuolittunut verkkotiloihin sijoittuva draama, jonka keskeisiä piirteitä ovat vastavuoroisuus ja konfliktit.