Deffense de la langue françoise : pour l'inscription de l'arc de triomphe... ([Reprod.]) / par M. Charpentier,...

Collection : Archives de la linguistique française ; 77

Muukalainen aviovuoteessa : I married a monster for outer space (1958) ja invaasioelokuvan sukupuolittuneet todellisuudet

Teemanumero 1/2011 : Kauhut ja pelot.

Liminal Monster and the Conflict Between Human and Machine: The Shrike in Dan Simmons’ Hyperion and The Fall of Hyperion

Tarkastelen tutkielmassani Dan Simmonsin kaksiosaista tieteisfiktioteosta, joka koostuu romaaneista Hyperion ja The Fall of Hyperion. Keskityn teoksissa esiintyvään Shrike-hirviöön, joka edustaa ihmiskunnan pelkäämää potentiaalista konfliktia ihmisten ja koneiden välillä. Pelko ja konflikti ovat keskeisiä teemoja paitsi tieteisfiktiossa, myös hirviöteoksissa yleensä, ja näiden kahden käyttö samassa kertomuksessa luo otolliset edellytykset nyky-yhteiskunnan ahdistusten kuvaamiseen. Hirviöitä ja tieteisfiktiota on tätä nykyä tutkittu melko laajalti, mutta Shrike on aiemmin jäänyt vähälle huomiolle. Lähtökohtaisen teoreettisen viitekehyksen tutkimukselleni ovat luoneet Jeffrey Cohenin Monster Theory: Reading Culture, Stephen Asman On Monsters: An Unnatural History of Our Worst Fears sekä Holly Lynn Baumgartnerin ja Roger Davisin At the Interface: Hosting the Monster. Teoksista kokoamani hirviöteorian kautta tarkastelen sitä, miten Shriken puoliksi orgaaninen ja puoliksi keinotekoinen keho heijastaa niitä romaaneissa esiintyviä osa-alueita, joista tulevaisuudenpelko ja ihmisten ja koneiden väliseen konfliktin uhka koostuu. Koska Shrike on puoliksi orgaaninen ja puoliksi keinotekoinen, se on näiden ominaisuuksien kynnyksellä; tässä risteytyneessä kehossa yhdistyvät molemmat ääripäät, jolloin tämä keho myös symboloi osapuolten välistä konfliktia. Konfliktin lisäksi Shrike ilmentää niitä vastakkaisuuksia, joista ihmisten ja koneiden välisen konfliktin pelko rakentuu: itseyttä ja toiseutta, houkuttelevuutta ja luotaantyöntävyyttä, menneisyyttä ja tulevaisuutta sekä utopiaa ja dystopiaa.

[Grève des cheminots en Angleterre, train à l'arrêt portant l'inscription LB&SCR, London, Brighton & South Coast Railway] : [photographie de presse] / [Agence Rol]

Référence bibliographique : Rol, 56126

Pétrograd, dans les rues, bannière portant cette inscription : [illisible] règne des travailleurs et des [illisible] : [photographie de presse] / [Agence Rol]

Référence bibliographique : Rol, 60446

Règlement général sur l'administration des quartiers, sous-quartiers et syndicats maritimes, l'inscription maritime, le recrutement de la flotte, la police de la navigation, les pêches maritimes. (7 novembre 1866.)

[Acte. 1866-11-07]

景教流行中國碑頌並序Jing jiao liu xing zhong guo bei song bing xu.L'inscription de Xi an fu.

Texte de l'inscription, suivi d'une notice par Liang an (1625).

唐景教碑頌正詮Tang jing jiao bei song zheng quan.L'inscription chrétienne des Tang avec explications.

Texte de l'inscription ; explication et préface du P. Emmanuel Diaz (1641) ; note sur les anciens monuments chrétiens trouvés en Chine. — Gravé à l'église de Wu lin (1644).

The physiology of inscription : Foucault's genealogy as curative science

In ''Nietzsche, Genealogy, History," Foucault suggests that genealogy is a sort of "curative science." The genealogist must be a physiologist and a pathologist as well as an historian, for his task is to decipher the marks that power relations and historical events leave on the subjugated body; "he must be able to diagnose the illnesses of the body, its conditions of weakness and strength, its breakdowns and resistances, to be in a position to judge philosophical discourse." But this claim seems to be incongruent with another major task of genealogy. After all, genealogy is supposed to show us that the things we take to be absolute are in fact discontinuous and historically situated: "Nothing in man-not even his body-is sufficiently stable to serve as the basis for self-recognition or for understanding other men." If this is true, then the subjugated body can never be restored to a healthy state because it has no essential or original nature. There are no universal standards by which we can even distinguish between healthy and unhealthy bodies. So in what sense is genealogy to be a "curative science"? In my thesis, I try to elucidate the complex relationship between genealogy and the body. I argue that genealogy can be a curative science even while it "multiplies our body and sets it against itself." Ifwe place a special emphasis on the role that transgression plays in Foucault's genealogical works, then the healthy body is precisely the body that resists universal standards and classifications. If genealogy is to be a curative science, then it must restore to the subjugated body an "identity" that transgresses its own limits and that constitutes itself, paradoxically, in the very effacement of identity. In the first chapter of my thesis, I examine the body's role as "surface of the inscription of events." Power relations inscribe on and around the body an identity or subjectivity that appears to be unified and universal, but which is in fact disparate and historically situated. The "subjected" body is the sick and pathologically weak body. In Chapters 2 and 3, I describe how it is possible for the unhealthy body to become healthy by resisting the subjectivity that has been inscribed upon it. Chapter 4 explains how Foucault's later works fit into this characterization of genealogy