Early parenteral lipids and growth velocity in extremely-low-birth-weight infants.

BACKGROUND & AIMS: Whether early parenteral lipids improve postnatal growth of preterm neonates remains unclear. We aimed to assess the effects of parenteral lipids on growth velocity in extremely-low-birth-weight infants. METHODS: This retrospective cohort study included 121 extremely-low-birth-weight infants. The associations between parenteral lipids (cumulative intakes during the first week and delays in their introduction) and growth velocities (weight, head circumference and length) up to 28 days of life and to 36 weeks of corrected age were analysed using uni- and multivariate linear regression. RESULTS: Univariate analyses showed a significant positive association between the cumulative intakes of parenteral lipids during the first week and i) weight gain up to day 28; ii) weight gain up to 36 weeks of corrected age; iii) head circumference growth up to day 28. There was a negative correlation between the delay in parenteral lipid introduction and weight gain up to day 28. In multivariate analyses, the association between the cumulative intakes of parenteral lipids and weight gain up to 28 days was independent of gestational age at birth, birth weight, sex, smallness for gestational age, and enteral intakes (regression coefficient: 0.19; 95% CI: 0.01-0.38) and, up to 36 weeks, independent of gestational age, birth weight, sex, smallness for gestational age and parenteral glucose and amino acids (0.16; 95% CI: 0.04-0.27). CONCLUSIONS: Parenteral lipids during the first week were positively associated with weight gain in extremely-low-birth-weight infants and could improve early nutritional support of preterm neonates.

Genetic association analyses reveal a role for vitamin D insufficiency in hepatitis C virus-associated hepatocellular carcinoma development

Background: V itamin D insufficiency has been associated with the occurrence of various types of cancer, but causal relationships remain elusive. Methods: Associations between t he r isk o f HCV-related HCC development and CYP2R1 , GC, and DHCR7 genotypes, which are genetic determinants of reduced 25-OH-vitamin D3 (25[OH]D3) serum levels, were determined. Results: A t otal of 5604 HCV-infected patients, 1279 with a nd 4325 without progression to HCC, w ere identified. The well-known association between 25(OH)D3 s erum levels and variations in CYP2R1 ( rs1993116, rs10741657), GC ( rs2282679), a nd DHCR7 ( rs7944926, rs12785878) g enotypes was also apparent in patients w ith chronic hepatitis C. The same genotypes of t hese single nucleotide polymorphisms (SNPs), w hich are associated with reduced 25(OH)D3 s erum levels, were significantly associated with HCV-associated HCC (P=0.07 [OR=1.13] for CYP2R1 , P=0.007 [OR=1.56] for GC, P=0.003 [OR=1.42] for DHCR7; ORs for risk genotypes). In contrast, no association between t hese genetic variations and the o utcome of antiviral therapy with pegylated interferon-α and ribavirin ( P>0.2 for e ach SNP) or liver fibrosis progression rate (P>0.2 for each SNP) was observed, s uggesting a specific influence o f the genetic d eterminants of 25(OH)D3 s erum levels o n hepatocarcinogenesis. Conclusions: Our data suggest a relatively weak but functionally relevant role for vitamin D in the prevention of HCV-related HCC development. Controlled clinical trials to assess the benefit of vitamin D supplementation in HCVinfected patients with advanced liver fibrosis or cirrhosis are warranted.

Julkisen asiantuntijaorganisaation johtaminen. Case: Lappeenrannan Seudun Elinkeino ja Matkailu Oy

Tutkimuksen päätavoitteena on selvittää kyselytutkimuksen avulla julkisen asiantuntijaorganisaation kohtaamia johtamisen haasteita. Johtamistyötä tarkastellaan organisaation henkilöstön, julkisen omistajuuden ja paikallisten yhteistyöverkostojen näkökulmasta. Teoriaosuudessa tarkastellaan asiantuntijaorganisaatiota yleisesti sekä julkisen asiantuntijaorganisaation ominaispiirteitä, asiantuntijoiden johtamista ja johtamisen työkaluista tulosjohtamista sekä tasapainotetun mittariston mallia. Empiirisessä osuudessa teoriaa sovelletaan käytäntöön case-organisaation kautta. Tutkimuksen tuloksena todetaan, että julkinen omistajuus tuo yhtiön toimintaan vakauden ja uskottavuuden lisäksi päätöksentekoa hidastavaa byrokratiaa. Alueellisen yhteistyön kautta voidaan parantaa alueen painoarvoa, projektityöskentelyä ja rahoituksen saantia, sekä tuottaa palveluja kustannustehokkaasti. Henkilöstö odottaa johtajaltaan riittävää palautetta, kuuntelemisen taitoa, sekä vapautta itsenäiseen työskentelyyn oman tehtäväkentän alueella.

Mä meen niille sanoon, et älkää puhuko höpöjä! Verbit ja lauserakenteet lapsen kielenkehityksen kuvaajina iässä 1;8–3;8

Tämän tutkimuksen aiheena on yhden lapsen kielenkehitys kahden vuoden tarkastelujakson aikana. Tutkimus on aloitettu lapsen ollessa vuoden ja kahdeksan kuukauden (1;8) ikäinen. Kielenkehitystä seurataan ikään kolme vuotta ja kahdeksan kuukautta (3;8). Tutkimusaineisto jakautuu neljään eri tarkastelujaksoon (ikä 1;8–2;0, 2;6–2;7, 3;0–3;1 ja 3;7–3;8). Olen seurannut informanttini kielenkehitystä syntymästä alkaen ja havainnut, että lapsen kielessä voi tapahtua jo hyvin lyhyessäkin ajassa huomattavaa edistymistä. Toisaalta jotkin lapsenkielelle tyypilliset piirteet, kuten ongelmat astevaihtelussa (näkit ’näit’), voivat säilyä vielä pitkäänkin lapsen puheessa. Aineisto koostuu päiväkirjamerkinnöistä ja lapsen puheesta tehdyistä nauhoituksista, jotka on litteroitu. Työn tavoitteena on selvittää, miten lapsen verbit ja lauserakenteet kehittyvät. Lisäksi tuon esiin jokaisena tarkasteltavana ikäkautena joitakin kyseiselle iälle tyypillisiä kielen piirteitä, kuten murteellisuutta ja uudissanoja. Aineistoa analysoidaan sekä kvalitatiivisesti että kvantitatiivisesti. Tutkimus kuuluu lapsenkielen tutkimuksen alaan. Tutkimustulokset osoittavat, että informanttini kielenkehitys noudattelee suomalaislapselle tyypillisiä kehityspolkuja. Informanttini ensimmäisinä omaksumat verbinmuodot esimerkiksi ovat yksikön 2. persoonan imperatiivi (iskä päisty ’väisty’) ja yksikön 3. persoonan indikatiivin preesens (Aada tottaa ’ottaa’). Persoona-, modus- ja tempuskategoriat monipuolistuvat iän karttuessa. Esimerkiksi iässä 2;6 informantti käyttää jo kaikkia muita moduksia paitsi potentiaalia. Iässä 3;0 lapsi on omaksunut kaikki persoonamuodot. Ikään 3;8 mennessä lapsi käyttää myös kaikkia tempuksia. Infinitiivejäkin puheessa esiintyy jo varhain (nykätä ’tykätä’, nukkumassa). Toisaalta variaatio voi olla samanikäistenkin lasten välillä varsin suurta, vaikka kehitys olisi täysin ikäkaudelle ominaista. Siksi jokainen lapsenkielen tutkimus antaa arvokasta tietoa kielenkehityksestä, joka on hyvin yksilöllistä. Tutkimustulokset tuovat esiin monia lapsenkielelle tyypillisiä piirteitä, kuten analogiamuotojen (hakes ’haki’) ja lapsenkielisten sanojen (sylkky ’syli’) esiintymistä puheessa. Toisaalta lapsen puheessa esiintyy alusta asti aikuiskielelle ominaisesti esimerkiksi niin konkreettisia verbejä (mennä, tulla), mentaalisia verbejä (haluta, puhua) kuin sekundaariverbejäkin (voida, täytyä). Toisaalta verbin vaatimat pakolliset täydennykset voivat toisinaan erityisesti tutkittavan ajanjakson alussa olla vielä puutteellisia. Esimerkiksi subjekti saattaa puuttua sitä edellyttävästä lauseesta (peekää tota ’Aada pelkää tuota’). Toisaalta aikuistenkin puhekielelle ovat ominaisia muun muassa yksisanaiset ilmaukset ja verbittömät lauseet. Puhekieli ja alueellinen variaatio tulisikin aina huomioida myös tutkittaessa lapsenkieltä. Nopeasti lapsen lauseet kuitenkin monipuolistuvat ja lauseissa alkaa täydennysten lisäksi esiintyä runsaasti vapaita määritteitä. Lapsen yhdyslauseet ja konjunktioiden käyttö lisääntyvät erityisesti iästä 2;6 alkaen. Lapsen lauserakenteet monipuolistuvat sanaston ja erilaisten verbilekseemien ja verbinmuotojen lisääntyessä.

Begärets sätt att handskas med kärlekshandtag : kroppsmissnöje och stört ätande hos androfila och gynofila män och kvinnor

Från ett evolutionspsykologiskt perspektiv fäster män och kvinnor uppmärksamheten vid olika sorters egenskaper när de bedömer attraktivitet hos en potentiell partner. Män och kvinnor är generellt sett också medvetna om vilka egenskaper som anses vara attraktiva av såväl det egna som av det motsatta könet. Teorier om intrasexuell kamp (ISK) betonar, att eftersom män tenderar att värdera fysiskt attraktiva egenskaper högt i val av partner, tenderar kvinnor också att fokusera på sitt utseende. Då kvinnor väljer partner betonas inte fysisk attraktivitet i samma utsträckning, vilket följaktligen leder till att män förväntas fokusera mindre på sitt utseende än kvinnor. I den här studien testades huruvida sexuell orientering associeras med perceptioner om det egna utseendet, så att androfila individer (män och kvinnor sexuellt intresserade av män) fokuserar mer på sitt utseende än gynofila individer (män och kvinnor sexuellt intresserade av kvinnor). För att kunna testa detta mättes kroppsmissnöje, stört ätande och kroppsmassa (BMI) i såväl androfila som gynofila män och kvinnor (N = 8007). Enligt resultatet hade gynofila män högst BMI men var också mest tillfreds med sina kroppar och skilde sig från alla andra grupper gällande kroppsmissnöje och stört ätande. Även androfila män rapporterade mindre kroppsmissnöje och stört ätande i jämförelse med androfila och gynofila kvinnor. Inga skillnader fann vi mellan androfila och gynofila kvinnor gällande BMI eller kroppsmissnöje, men gynofila kvinnor rapporterade mer stört ätande än androfila kvinnor.

Moving from values inaction to values-in-action : an exploration of how values can be managed intentionally by national sports organizations

The study examined the intentional use of National Sport Organizations' (NSOs) stated values. Positive Organizational Scholarship (POS) was applied to an Appreciative Inquiry (AI) approach of interviewing NSO senior leaders. One intention of this research was to foster a connection between academia and practitioners, and in so doing highlight the gap between values inaction and values-in-action. Data were collected from nine NSOs through multiple-case studies analysis of interview transcripts, websites, and constitutional statements. Results indicated that while the NSOs operated from a Management by Objectives (MBO) approach they were interested in exploring how Management by Values (MBV) might improve their organization's performance. Eleven themes from the case studies analysis contributed to the development of a framework. The 4-1 framework described how an NSO can progress through different stages by becoming more intentional in how they use their values. Another finding included deepening our understanding of how values are experienced within the NSO and then transferred across the entire sport. Participants also spoke about the tension that arises among their NSO' s values as well as the dominant values held by funding agents. This clash of values needs to be addressed before the tension escalates. Finally, participants expressed a desire to learn more about how values can be used more intentionally to further their organization's purpose. As such, strategies for intentionally leveraging values are also suggested. Further research should explore how helpful the 4-1 framework can be to NSOs leaders who are in the process of identifying or renewing their organization's values.

Factores para la implementación eficiente de un sistema de control de gestión en las organizaciones

La implementación del MCS es una necesidad que demandan las organizaciones en la medida en que incrementan de tamaño, pero la experiencia muestra que esta metodología tiene casos de éxito como de fracaso, por lo que es importante identificar y contemplar los factores que influyen en la implementación para que el sistema sea efectivo. Este proyecto pretende analizar las variables y herramientas para la implementación de un MCS en una organización. Para este análisis se hizo una amplia revisión literaria teórica y práctica. Finalmente el resultado que se obtuvo fue definir cuáles son los factores determinantes para la implementación de un MCS efectivo en una empresa.

Cytochrome-b variation in Apis mellifera samples and its association with COI-COII patterns

Five Mbo I (Mbo-A, Mbo-M, Mbo-C(1), Mbo-C(2) and Mbo-C(3)) and Hinf I (Hinf-1 to Hinf-5) patterns were observed in Apis mellifera samples after restriction of a 485 bp fragment of the mitochondrial cytochrome-b (cyt-b) gene. Associating the cyt-b Restriction fragment length polymorphism (RFLP) pattern of each sample to its respective previously established COI-COII (Dra I sites) pattern, five restriction patterns (Mbo-C(1), Mbo-C(2), Mbo-C(3), Hinf-1 and Hinf-4) were observed in samples of maternal origin associated to the evolutionary branch C. No deletions or insertions were observed and the nucleotide substitution rate was estimated at 5.4%. Higher nucleotide diversity was observed among the branch C-haplotypes when compared with A and M lineages. Further studies are needed to confirm if the cyt-b + COI-COII haplotypes help to assign certain phylogeographic patterns to the branch C and to clarify phylogenetic relationships among A. mellifera subspecies.

Isolation and characterization of microsatellite DNA markers for spinner dolphin (Stenella longirostris)

Coordenação de Aperfeiçoamento de Pessoal de Nível Superior (CAPES)

Proyección y análisis de la población económicamente activa de Guinea Ecuatorial período 1993-2018

Incluye Bibliografía

La Inserción laboral de la fuerza de trabajo local y los parques industriales comuna de Coronel

Incluye Bibliografía

Marginalidad social y soluciones alternativas para jóvenes de la comuna de La Florida

Incluye Bibliografía

Polimorfismos no gene Tfam e características de carcaça em novilhas da raça Nelore

Coordenação de Aperfeiçoamento de Pessoal de Nível Superior (CAPES)

Educação matemática e ambientes virtuais: uma análise das interações ocorridas em um chat educacional

Pós-graduação em Educação para a Ciência - FC

Busca ativa e tratamento das infeccões do trato genital em gestantes com rastreamento positivo para diabete gestacional: repercusões maternas e perinatais

Conselho Nacional de Desenvolvimento Científico e Tecnológico (CNPq)