Licensing system in Oman and literature review. Report to the Research Council of Oman, Muscat

This document reviews the existing literature in the area of novice driver behaviour and the impact of Graduated Driver Licencing (GDL) as a key response to young driver management. The document focuses on consolidating the available research evidence and identifying existing gaps in the current knowledge. The chapter reviews novice driver crash risk, the factors that influence novice driver behaviour, countermeasures used to address the problem, the learner phase, the provisional phase, The Australian example of GDL, compliance with the road laws and parental involvement in the GDL process...

Therapeutic upper gastrointestinal endoscopy in children : An audit of 443 procedures and literature review

The safety, effectiveness and capabilities of therapeutic upper fibreoptic endoscopy in children undergoing therapeutic endoscopic procedures (n = 443) was studied. Therapy for gastrointestinal bleeding formed the major group (injection sclerotherapy for varices, n = 197 procedures; thermocoagulation for haemorrhagic gastritis, n = 1; and photocoaulation for Dieulafoy's disease, n = 1). Sclerotherapy was 97% effective in controlling acute bleeding and 84% effective in obliterating varices with no serious complications or deaths. Oesophageal dilatations for surgical, caustic, congenital and peptic strictures and achalasia (n = 193) were performed with no oesophageal perforations or deaths. Foreign bodies were retrieved (n = 34) with no failures or complications. Percutaneous endoscopic gastrostomy was performed (n = 11) with one failure, proceeding to an unsuccessful surgical gastrostomy. Miscellaneous procedures included endoscopic transpyloric tube placement (n = 5) and endoscopic diathermy of pyloric web (n = 1). Therapeutic fibreoptic endoscopy is therefore concluded to be safe and effective in children, replacing rigid oesophagoscopy and some traditional surgical approaches.

Rhetoric and Representation : Exploring the Cultural Meaning of the Natural Sciences in Contemporary Popular Science Writing and Literature

Kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimus on viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana tullut yhä enenevässä määrin tietoiseksi tieteen ja taiteen suhteen monimutkaisesta luonteesta. Nykyään näiden kahden kulttuurin tutkimus muodostaa oman kenttänsä, jolla niiden suhdetta tarkastellaan ennen kaikkea dynaamisena vuorovaikutuksena, joka heijastaa kulttuurimme kieltä, arvoja ja ideologisia sisältöjä. Toisin kuin aiemmat näkemykset, jotka pitävät tiedettä ja taidetta toisilleen enemmän tai vähemmän vastakkaisina pyrkimyksinä, nykytutkimus lähtee oletuksesta, jonka mukaan ne ovat kulttuurillisesti rakentuneita diskursseja, jotka kohtaavat usein samankaltaisia todellisuuden mallintamiseen liittyviä ongelmia, vaikka niiden käyttämät metodit eroavatkin toisistaan. Väitöskirjani keskittyy yllä mainitun suhteen osa-alueista popularisoidun tietokirjallisuuden (muun muassa Paul Davies, James Gleick ja Richard Dawkins) käyttämän kielen ja luonnontieteistä ideoita ammentavan kaunokirjallisuuden (muun muassa Jeanette Winterson, Tom Stoppard ja Richard Powers) hyödyntämien keinojen tarkasteluun nojautuen yli 30 teoksen kattavaa aineistoa koskevaan tyylin ja teemojen tekstianalyysiin. Populaarin tietokirjallisuuden osalta tarkoituksenani on osoittaa, että sen käyttämä kieli rakentuu huomattavassa määrin sellaisille rakenteille, jotka tarjoavat mahdollisuuden esittää todellisuutta koskevia argumentteja mahdollisimman vakuuttavalla tavalla. Tässä tehtävässä monilla klassisen retoriikan määrittelemillä kuvioilla on tärkeä rooli, koska ne auttavat liittämään sanotun sisällön ja muodon tiukasti toisiinsa: retoristen kuvioiden käyttö ei näin ollen edusta pelkkää tyylikeinoa, vaan se myös usein kiteyttää argumenttien taustalla olevat tieteenfilosofiset olettamukset ja auttaa vakiinnuttamaan argumentoinnin logiikan. Koska monet aikaisemmin ilmestyneistä tutkimuksista ovat keskittyneet pelkästään metaforan rooliin tieteellisissä argumenteissa, tämä väitöskirja pyrkii laajentamaan tutkimuskenttää analysoimalla myös toisenlaisten kuvioiden käyttöä. Osoitan myös, että retoristen kuvioiden käyttö muodostaa yhtymäkohdan tieteellisiä ideoita hyödyntävään kaunokirjallisuuteen. Siinä missä popularisoitu tiede käyttää retoriikkaa vahvistaakseen sekä argumentatiivisia että kaunokirjallisia ominaisuuksiaan, kuvaa tällainen sanataide tiedettä tavoilla, jotka usein heijastelevat tietokirjallisuuden kielellisiä rakenteita. Toisaalta on myös mahdollista nähdä, miten kaunokirjallisuuden keinot heijastuvat popularisoidun tieteen kerrontatapoihin ja kieleen todistaen kahden kulttuurin dynaamisesta vuorovaikutuksesta. Nykyaikaisen populaaritieteen retoristen elementtien ja kaunokirjallisuuden keinojen vertailu näyttää lisäksi, kuinka tiede ja taide osallistuvat keskusteluun kulttuurimme tiettyjen peruskäsitteiden kuten identiteetin, tiedon ja ajan merkityksestä. Tällä tavoin on mahdollista nähdä, että molemmat ovat perustavanlaatuisia osia merkityksenantoprosessissa, jonka kautta niin tieteelliset ideat kuin ihmiselämän suuret kysymyksetkin saavat kulttuurillisesti rakentuneen merkityksensä.

The History and Literature of America's Oysters

Historically, America's use and enjoyment of the oyster extend far back into prehistoric times. The Native Americans often utilized oysters, more intensively in some areas than in others, and, at least in some areas of the Caribbean and Pacific coast, the invading Spanish sought oysters as eagerly as they did gold-but for the pearls. That was the pearl oyster, Pinctada sp., and signs of its local overexploitation were recorded early in the 16th century. During the 1800's, use of the eastern oyster grew phenomenally and, for a time, it outranked beef as a source of protein in some parts of the nation. Social events grew up around it, as it became an important aspect of culture and myth. Eventually, research on the oyster began to blossom, and scientific literature on the various species likewise bloomed-to the extent that when the late Paul Galtsoff wrote his classic treatise "The American oyster Crassostrea virginica Gmelin" in 1954, he reported compiling an extensive bibliography of over 6,000 subject and author cards on oysters and related subjects which he deposited in the library of the Woods Hole Laboratory of the Bureau of Commercial Fisheries (now NMFS). That large report, volume 64 (480 pages) of the agency's Fishery Bulletin, was a bargain at $2.75, and it has been a standard reference ever since. But the research and the attendant literature have grown greatly since Galtsoff's work was published, and now that has been thoroughly updated.

Film and literature in the legal classroom

The way in which law and lawyers are portrayed in popular film and literature is a fascinating subject not only for the social scientist but, more importantly, the lawyer and law student. Increasingly in law schools, films and classic literature with a legal theme are being used to identify various aspects of legal activity ranging from legal practice (i.e. intrinsic lawyer skills including legal argument, negotiation and advocacy) to various aspects of the legal process (e.g. the function of the judge and jury) as well as important elements of legal and ethical theory. This article focuses on the Law Through Film and Literature option which is offered to law students in the final year of their LLB (Hons) degree at Greenwich. The aim is to show how law-related film and literature can be a useful tool in the legal classroom, as well as providing some insights into how students have responded and developed as a result of their experiences on the course.

Crossing the threshold: exile and literature in "El Canto del peregrino" (1999) by Angelina Muñiz-Huberman

This paper analyses the relation between exile and literature in Angelina Muñiz-Huberman’s work El canto del peregrino. In this collection of essays, the Spanish-Mexican writer, member of the second generation of Spanish Republican exiles in Mexico, outlines a poetics of exile. From the outset, the relation between exile and literature is presented in terms of identity: while defining exile as “literary form”, the book tends to prefer a metaphorical concept of exile over ‘merely’ historical or referential approaches to it. More in particular, this paper will examine how the author constructs an identity of ‘exiled writer’ based on the close association between exile and literature on the one hand, and on the view of exile as ‘home’ or ‘dwelling’, on the other hand. A second point of interest concerns the discursive impact of this literary and metaphorical concept of exile and the author’s personal experience. A brief analysis of the essayist’s discursive voice and her writing practice shows how Muñiz-Huberman gives shape to an intrinsically complex and paradoxical view on exile.