Murray Valley Encephalitis

Outbreaks of an acute, severe, encephalitic illness, clinically similar to Japanese and St. Louis encephalitis, occurred in rural areas of southeastern Australia in 1917, 1918, 1922, 1925, 1951, and 1974[1,9,14-16] and in north and northwestern Australia in 1981, 1993, and 2000.[8,12,41] Approximately 420 cases were reported in these nine outbreaks.[41] They are thought to represent a single entity for which various names (Australian X disease, Murray Valley encephalitis, Australian encephalitis) have been used. Twenty-two cases were diagnosed in the 5 years between 2007 and 2011; three were fatal, and one of the fatalities occurred in a Canadian tourist on return from a holiday in northern Australia. Case-fatality rates, as high as 70 percent in the early years,[9,11] declined to 20 percent in the 1974 outbreak and have remained at about this level since then.[5,10,12] However, significant residual neurologic disability occurs in as many as 50 percent of survivors.[10,12] The presence of this disease in Papua New Guinea was confirmed in 1956.[20] The causative virus was transmitted to experimental animals as early as 1918,[6,11] although those strains could not be maintained. The definitive isolation and characterization of Murray Valley encephalitis virus in 1951[19] led to epidemiologic studies that suggested its survival in bird-mosquito cycles in northern Australia but not in the area of epidemic occurrence in southern Australia.[1] Murray Valley encephalitis is caused by Murray Valley encephalitis virus. In an effort to dissociate a disease from a specific locality, the term Australian encephalitis was proposed by residents of Murray Valley for the disease caused by Murray Valley encephalitis virus. Some researchers subsequently have attempted to expand the term Australian encephalitis to include encephalitis caused by any Australian arbovirus. Because the term Australian encephalitis has no scientific validity and is ambiguous, it should not be used.

Analysing the Prospects of a Successful Application Under s 180 of the Property Law Act 1974 (Qld)

Section 180 of the Property Law Act 1974 (Qld) makes provision for an applicant to seek a statutory right of user over a neighbour’s property where such right of use is reasonably necessary in the interests of effective use in any reasonable manner of the dominant land. In recent years, the Queensland courts have been confronted with a number of such applications. Litigation has also been common in New South Wales which has a statutory provision in largely similar terms. This article seeks to identify those factors that have underpinned successful applications, the obstacles that an applicant may encounter and the considerations that have guided the courts when considering the associated issues of compensation and costs.

When can a tenancy be terminated under s 129 of the Property Law Act 1974 (Qld)?

This article reviews the nature and purpose of s 129 of the Property Law Act 1974 (Qld) whose application has given rise to some confusion in the past, particularly where the lessee against whom it is being used is also in breach of the lease at the time of receiving the notice. The article explores the historical origins of the section, firstly in New South Wales where it was enacted in 1930, and attempts to outline modern circumstances where it may be applied or particularly applied in Queensland.

Ei sanat salahan joua : fennistiikan murteenkeruun historiaa 1868 - 1925

Pro gradu -tutkielmani käsittelee Suomen murteiden sanakirjan taustaksi kerätyn Suomen murteiden sana-arkiston kartuttamisen historiaa; fennistisen murteenkeruun alkuvaiheita. Lähestyn murresanakirjan pitkää hanketta tutkimus- ja kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta. Kansankielen sanakirja on fennistiikan merkittävimpiä tutkimushankkeita. Suo-men kielen vanhojen pitäjänmurteiden sanasto on ällistyttävän laaja aineisto, jonka keräämiseen ja julkaisemiseen on kulunut toista vuosisataa, ja sanakirjan toimitustyö jatkuu edelleen. Kansanmurteemme sisältävät paitsi kielitieteellisesti mielenkiintoista aineistoa myöskin runsaasti tietoa agraarisen elinkeinorakenteen aikakaudelta. Dialektologia ja kansatiede kulkevat käsikkäin. Murresanakirja on niin ollen merkittävä kansallinen omaisuus, jonka arvo koko suomalaiselle yhteiskunnalle on eittämättä suuri. Murteiden sanakirjan syntysanat on ajoitettavissa vuoteen 1868, vaikka toki fennistiikassa oli leksikografisia pyrintöjä jo ennen sitä (mm. Lönnrotin Suomalais-ruotsalainen sanakirja). Sanakirjahankkeessa on hahmotettavissa kolme vaihetta, joita kutsun ryhdistäytymisiksi. Nämä tapahtuivat noin vuosina 1896, 1916 ja 1925. Valotan työni aluksi hieman kansallisten tieteiden ja 1800-luvun alun aatehistoriallista taustaa (luku 2), jonka jälkeen tutkin murresanakirjahankkeen alkuvaiheita ja ensimmäisten sanastonkeruiden käynnistymistä (luku 3). Käsittelen kutakin hankkeen organisatorista muutosvaihetta ja hallinnollisten puitteiden kehittymistä luvuissa 4-6. Lopuksi pohdin murresanakirjan ja murteenkeruun historiallista merkitystä fennistiikalle ja yhteiskunnalle (luku 7). Tutkimukseni lähteinä on oppihistoriallista kirjallisuutta sekä murteiden keruusta vastanneiden yhteisöjen asiakirjoja. Erityisen kiinnostaviksi osoittautuivat Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa säilytettävät sanakirjahankkeen hallinnolliset asiakirjat 1916-1925. Tuon esiin varhaisempiakin pöytäkirjamainintoja. Hankkeen alussa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kielitieteellinen Osakunta ja Kotikielen Seura keräsivät ensimmäisiä sanastokokoelmia. Tämän jälkeen ensimmäinen ryhdistäytyminen tapahtui vuodesta 1896 lähtien, jolloin Suomalaisen Kirjallisuuden Seura otti vastuun hankkeesta, E. N. Setälän tunnettua sanakirjaohjelmaa ja E. A. Ekmanin Suomen kielen keräilysanastoa noudattaen. Keruu oli kuitenkin liian hidasta, joten 1916 perustettiin Suomen kielen sanakirjaosakeyhtiö, jotta toimintaan saataisiin enemmän varoja. Ensimmäinen maailmansota ja sisällissota kuitenkin romahduttivat rahan arvon, ja kolmannen kerran hanke jouduttiin organisoimaan uudelleen vuonna 1925, Sanakirjasäätiön muodossa. Vuonna 1976 Sanakirjasäätiö liittyi Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen. Kansanmurteiden keräämisessä korostuu kaikissa keruun vaiheissa kaksi asiaa. Ensinnäkin sanastuksella oli aina kiire. Vanhat murteet olivat katoamassa, ja ne piti saada nopeasti talteen. Tähän kiinnitettiin huomiota jo varhain, ja vielä 1900-luvun loppupuoliskollakin, kun keruuhanke hiljalleen saatiin loppuunviedyksi. Toiseksi sanakirjahanke on aina joutunut elämään kädestä suuhun, toisin sanoen taloudelliset puitteet ovat sanelleet keruumahdollisuudet. Vakaalle taloudelliselle pohjalle hanke pääsi vasta 1930-luvulla Sanakirjasäätiön aikana, jolloin siihen alettiin saada valtion rahoitusta. Murresanakirjahankkeen läpi kulkee punaisena lankana kansallisromanttinen innostus ja isänmaallis-tieteellinen pyrkimys suomen kirjakielen kehittämiseen, joka vielä 1800-luvun puolivälissä oli meneillään. Kansalliset tieteet lujittivat itsenäistymistä ja suoma-laistumista. Aatehistorian kautta sanakirjahanke asettuu laajempaan yhteyteen. Avainsanat: tutkimushistoria, suomen kielen murteet, murteenkeruu, dialektologia, suomen murteiden sanakirja, fennistiikan oppihistoria, leksikografia, kansalliset tieteet, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kotikielen Seura, Suomen kielen sanakirjaosakeyhtiö, Sanakirjasäätiö

Defamation proceedings - Limitation of Actions Act 1974

In Noonan v MacLennan [2010] QCA 50 the Queensland Court of Appeal considered for the first time the provision permitting extension of the limitation period for a defamation action under s32A of the Limitation of Actions Act 1974.

Levor Family 1763-1974

Photocopy of family tree of Levor and related families.

Seasonal Greeting token-1974

Obverse: Emblem of the 25th Anniversary of the State of Israel, menorah and number 25 created by ribbon. Reverse: Emblem of the Israel Government Coins and Medals Corporation.

Erinnerungen 1861-1925

Fragment of author's mother's (born 1861) memories; author's father came from Hungary and attended Pressburg Yeshiva; orthodox Jewish family; main part of childhood in Mesingwerk near Eberswalde in orthodox Jewish milieu; Hirsch, Rosenblueth and Calvary families in Messingwerk and Berlin; recreational travel; move to Berlin in 1911; father's house was center for Zionist youth in Berlin.

When time ran out : Coming of age in the Third Reich 1925-1982

Memoir based on diaries kept by sculptor Zeller as a boy; Nazi periods in Berlin; primary and secondary school; pogrom (November 1938); emigration to England via Holland; visit to Berlin in 1982

Exil als Heimat 1974-75

Manuscript: "Exil als Heimat". Radio program with excerpts from interviews with German Jews in New York, describing how they mastered the situation with which they were confronted upon their immigration to America.

The Gift of a Sage. Life and Wisdom of Rabbi Dr. Friedrich Hillel 1892- 1974

Manuscript by Erwin Tramer: "The Gift of a Sage. Life and Wisdom of Rabbi Dr. Friedrich Hillel". Biography of an orthodox rabbi (1865-1928), born in Wisnitz, Austrian Galicia, and who served in Leipnik, Czechoslovakia.

Queens Bet Din Gittin / Rabbi Faber Records. 1947-1994 (bulk 1974-1992)

This is a collection of the records of Rabbi Salamon Faber, Chair of the Queens Bet Din or Rabbinic Court, concerning the gittin (plural of get, Jewish religious divorces) that the Queens Bet Din granted between 1947 and 1992. These records include Rabbi’s Faber’s personal notes about the gittin, correspondence with the husband and wife and with any other concerned parties, copies of civil and religious marriage and divorce documents, divorce contracts signed by the husband, and copies of conversion certificates.

Vykopirovka plana Melitopol'skogo okruga Genicheskovo raiona poluostrova Chongar otgranichennogo v poriadke ustroistva Kolfonda s obrazovaniem posëlkov i rozbivkoiu na polia sevooborota goni, sogliasno plana zemleustraitelnykh rabot po 1925-1926 gg.; plan sostavlen 9 partiei po ustroistvu kolfonda

Digital image

Moses Kligsberg 1930s-1974

The papers relate to Kligsberg's scholarly interests and to his work at YIVO. Included are: Manuscripts relating to topics in Jewish sociology, psychology. Kligsberg's survey of the autobiographies of Jewish youth in Poland gathered by YIVO in the 1930s for a contest. Materials relating to the *YIVO News*, YIVO radio programs, YIVO contests. Materials relating to the collection of archival materials for the YIVO Archives. Materials on the Bund. Papers of Herman Kruk, librarian, archivist and diarist in the Vilna Ghetto. Records of the United Jewish Survivors of Nazi Persecutions, 1946-1957.

Graduate School for Jewish Social Work (New York, N.Y.) records, undated, 1925-1950.

The collection consists of records of the administration of the school; records of a Lower East Side documentation project, including photographs; and letters from a project on the Men's and Women's Department of Der Tag. The collection is arranged in four series: Series I. Administration, Series II. Committee on Research, Series III. Der Tag Project, and Series IV. East Side Project.