Five Turning Points in the Historical Progress of Statistics - My Personal Vision

Statistics has penetrated almost all branches of science and all areas of human endeavor. At the same time, statistics is not only misunderstood, misused and abused to a frightening extent, but it is also often much disliked by students in colleges and universities. This lecture discusses/covers/addresses the historical development of statistics, aiming at identifying the most important turning points that led to the present state of statistics and at answering the questions “What went wrong with statistics?” and “What to do next?”. ACM Computing Classification System (1998): A.0, A.m, G.3, K.3.2.

Forecasting and turning point predictions in a Bayesian panel VAR model

We provide methods for forecasting variables and predicting turning points in panel Bayesian VARs. We specify a flexible model which accounts for both interdependencies in the cross section and time variations in the parameters. Posterior distributions for the parameters are obtained for a particular type of diffuse, for Minnesota-type and for hierarchical priors. Formulas for multistep, multiunit point and average forecasts are provided. An application to the problem of forecasting the growth rate of output and of predicting turning points in the G-7 illustrates the approach. A comparison with alternative forecasting methods is also provided.

Betwixt spaces: student accounts of turning point experiences in first year transitions

‘Not belonging’ is becoming a prevalent theme within accounts of the first-year student experience at university. In this study the notion of not belonging is extended by assuming a more active role for the idea of liminality in a student’s transition into the university environments of academic and student life. In doing so, the article suggests that the transition between one place (home) and another (university) can result in an ‘in-between-ness’ – a betwixt space. Through an interpretative methodology, the study explores how students begin to move from this betwixt space into feeling like fully-fledged members of university life. It is concluded that there is a wide range of turning points associated with the students’ betwixt transition, which shapes, alters or indeed accentuates the ways in which they make meaningful connections with university life. Moreover, transitional turning point experiences reveal a cast of characters and symbolic objects; capture contrasting motivations and evolving relationships; display multiple trajectories of interpersonal tensions and conflicts; highlight discontinuities as well as continuities; and together, simultaneously liberate and constrain the students’ transition into university life.

Refractive index sensitivity characteristics near the dispersion turning point of the multimode microfiber-based Mach–Zehnder interferometer

The turning point of the refractive index (RI) sensitivity based on the multimode microfiber (MMMF) in-line Mach–Zehnder interferometer (MZI) is observed. By tracking the resonant wavelength shift of the MZI generated between the HE11 and HE12 modes in the MMMF, the surrounding RI (SRI) could be detected. Theoretical analysis demonstrates that the RI sensitivity will reach ±∞ on either side of the turning point due to the group effective RI difference (퐺) approaching zero. Significantly, the positive sensitivity exists in a very wide fiber diameter range, while the negative sensitivity can be achieved in a narrow diameter range of only 0.3 μm. Meanwhile, the experimental sensitivities and variation trend at different diameters exhibit high consistency with the theoretical results. High RI sensitivity of 10777.8 nm/RIU (RI unit) at the fiber diameter of 4.6 μm and the RI around 1.3334 is realized. The discovery of the sensitivity turning points has great significance on trace detection due to the possibility of ultrahigh RI sensitivity.

"Sacando" o voleibol : do amadorismo a espetacularização da modalidade no Brasil (1970-2000)

Universidade Estadual de Campinas . Faculdade de Educação Física

Facialidades

Quem, como nós, ainda se abisma diante da frontalidade na história do retrato pictural e fotográfico, diante da "facialidade" de certo teatro e da figuralidade não-narrativa de personagens num certo cinema "moderno", cedo ou tarde confrontar-se-á com a "nova" figuração da pessoa humana no vasto período que vai desde o paganismo da antiguidade tardia e da arte paleo-cristã à Bizâncio pós-iconoclasma: é nessa longa duração que tal frontalidade e figurabilidade se enraízam. O fenómeno centra-se no Mediterrâneo oriental e tem como turning points o édito constantiniano sobre a liberdade de culto (Milão, 313), a mudança da capital imperial para Constantinopla e a transformação desta em "nova Roma", a progressiva autarcia dos bispos romanos que passam a ser designados por "papas". Das catacumbas a Bizâncio, nasce a figuração de uma divino-humanidade que habita uma temporalidade e ecceidade novas, as da parousia cristã. É esse fenómeno que aqui nos interessa, por causa da figuralidade retratista de pintores contemporâneos como Francis Bacon, Lucian Freud ou Chuck Close, e da frontalidade em cineastas "modernos" como Bresson, Ozu, Dreyer, Godard — gente de "hoje", que fica momentaneamente fora da presente reflexão. O que a seguir se lerá é uma mera introdução, suscitada por uma urgência pedagógica, a um pequeno núcleo de questões que merecem ser projectadas na figuração moderna e contemporânea.

Projecto e implementação de uma fonte de alta tensão para produção de descargas eléctricas

O objetivo deste trabalho consistiu em projetar, construir e testar um protótipo em laboratório de uma fonte de alimentação de alta tensão que permita descargas elétricas {estáveis e de dimensões reduzidas}, de modo a que possa ser utilizada, dada a sua essencialidade, na fabricação de redes de período longo (LPG) em fibra ótica nos chamados turning points. Estes são pontos de elevada sensibilidade, fundamentais no desenvolvimento tecnológico de sensores em fibra ótica, em particular, de sensores refractométricos. O protótipo da fonte de alimentação é composto por um regulador do tipo BUCK, um inversor para alimentação do transformador de alta tensão, o circuito de realimentação e controlo PWM e um microcontrolador para o comando da fonte. Posteriormente procedeu-se à otimização dos parâmetros de descarga, o que conduziu a fabricação de redes de período longo com períodos inferiores a 150 micrómetros. Este é um resultado sem paralelo a nível internacional no que concerne ao uso da técnica do arco elétrico.

Decision analysis for the genotype designation in low-template-DNA profiles

What genotype should the scientist specify for conducting a database search to try to find the source of a low-template-DNA (lt-DNA) trace? When the scientist answers this question, he or she makes a decision. Here, we approach this decision problem from a normative point of view by defining a decision-theoretic framework for answering this question for one locus. This framework combines the probability distribution describing the uncertainty over the trace's donor's possible genotypes with a loss function describing the scientist's preferences concerning false exclusions and false inclusions that may result from the database search. According to this approach, the scientist should choose the genotype designation that minimizes the expected loss. To illustrate the results produced by this approach, we apply it to two hypothetical cases: (1) the case of observing one peak for allele xi on a single electropherogram, and (2) the case of observing one peak for allele xi on one replicate, and a pair of peaks for alleles xi and xj, i ≠ j, on a second replicate. Given that the probabilities of allele drop-out are defined as functions of the observed peak heights, the threshold values marking the turning points when the scientist should switch from one designation to another are derived in terms of the observed peak heights. For each case, sensitivity analyses show the impact of the model's parameters on these threshold values. The results support the conclusion that the procedure should not focus on a single threshold value for making this decision for all alleles, all loci and in all laboratories.

Has the Euro-Mediterranean partnership affected Mediterranean business cycles?

We date turning points of the reference cycle for 19 Mediterranean countries andanalyze their structure and interdependences. Fluctuations are volatile and not highlycorrelated across countries; recessions are deep but asynchronous making average outputlosses in the area limited. Heterogeneities across countries and regions are substantial.Mediterranean cycles are time varying but their evolution is not linked withthe Euro-Mediterranean partnership process. The concordance of cyclical fluctuationsis poorly related to trade and financial linkages and to their evolution over time.

Kalenterianomaliat pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla

Osakemarkkinoilta on jo useiden vuosien ajan julkaistu lukuisia tutkimuksia, joissa on esitetty havaintoja ajallisesta säännönmukaisuudesta osakkeiden hinnoissa, joita ei pystytä selittämään markkinakohtaisilla fundamenteilla. Nämä niin kutsutut kalenterianomaliat esiintyvät tyypillisesti ajallisissa käännepisteissä, kuten vuoden, kuukauden tai viikon vaihtuessa seuraavaksi. Myös erilaisten katkosten, kuten juhlapyhien, kaupankäyntirutiineissa on havaittu aiheuttavan anomalioita. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia osakemarkkinoilla havaittujen kalenterianomalioiden esiintymistä pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Tutkitut anomaliat olivat viikonpäivä- kuukausi-, kuunvaihde- ja juhlapyhäanomalia. Näiden lisäksi tutkittiin tuottojen käyttäytymistä optioiden erääntymispäivien läheisyydessä. Yksittäisten tuotteiden sijasta tarkastelut suoritettiin sesonki- ja kvartaalituotteista muodostetuilla vuosituotteilla. Testauksessa käytettiin pienimmän neliösumman menetelmää, huomioidenheteroskedastisuuden, autokorrelaation ja multikollineaarisuuden vaikutukset. Pelkkien kalenterimuuttujien lisäksi testit suoritettiin regressiomalleilla, joissa lisäselittäjinä käytettiin spot-hintaa, päästöoikeuden hintaa ja/tai sade-ennusteita. Tarkastelujakso koostui vuosista 1998-2006.

Pienen matkailuyrityksen yrittäjän taival : Oppiminen yrittäjyysprosessissa

Tämä tutkimus liittyy keskusteluun yrittäjyydestä, strategisesta prosessista ja kasvunmerkityksestä pienissä yrityksissä ja edelleen keskusteluun yrittäjästä oppijana, tilaisuuteen tarttujana ja toisaalta elämäntapaansa vaalivana yksilönä. Yrittäjän oppiminen on liitettävissä keskusteluun oppimisesta organisaatioissa, mikä tässä ymmärretään yrittäjän, yksilön oppimisena ja mahdollisuutena innovointiin ja uusiutumiseen yrittäjyysprosessissa. Tutkimuksen tavoitteena on etsiä yrittäjän oppimisen tapoja ja tuotoksia, roolia ja merkitystä strategisessa liiketoimintaprosessissa, jossa yrittäjän arvot ja pienen matkailu- ja perheyrityksen kulttuuri ohjaavat yrittäjän toimintatapaa. Edelleen tavoitteena on hahmottaa yrittäjän oppimisen ja kompetenssin ilmenemistä muutoksissa ja sidosryhmäsuhteissa. Työn lähestymistapa on hermeneuttinen. Yrittäjää lähestytään kokonaisvaltaisena yksilönä näkökulmasta, jossa yrittäjyyden prosessi ymmärretään inhimillisenä ja luovana toimintana sekä jatkuvana muutoksena. Yrittäjä nähdään oman prosessinsa määrittäjänä ja parhaana asiantuntijana. Empiirinen aineisto on laadullista. Vanhatyrittäjähaastatteluin vuosina 1998 - 99 kerätyt aineistot tarjosivat kokeilumahdollisuuden aineiston analysoinnin aloittamiseksi. Aineistojen kapean näkökulmanlaajentamiseksi kerättiin lisäaineisto neljältä yrittäjältä keskusteluin vuonna2003. Tämä Itä-Suomessa matkailualan yrittäjiltä kerätty uusi aineisto muodostaa tämän tutkimuksen keskeisen aineiston. Yrittäjyyden aiemmasta tutkimuksesta nousseet näkökulmat ovat suunnanneet tämän työn empiirisen aineiston tarkastelua. Tarkastelun kohteena ovat yrittäjä oppijana yrittäjyysprosessissaan ja yrittäjähistoriansa taitekohdissa sekä oppimisen näkyminen yrittäjän arvomaailmassa, matkailuyrityksen kulttuurissa ja sidosryhmäyhteistyössä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yrittäjille jatkuva muutos on arkipäiväistä työtä. Yrittäjät hallitsevat omaa oppimis- ja yrittäjyysprosessiaan. He asettavat itse tavoitteensa liiketoiminnan suhteen, ymmärtävät liiketaloudellisia realiteetteja riittävästi; erityisesti riskien hallinta on ominaista yrittäjille. Yritysten menestystä osoittaa se, että niissä on pystytty kasvattamaan toimintaa määrällisten mittareiden puitteissa tai ainakin yrittäjän omiin tavoitteisiin on päästy. Yrittäjien oppimis- ja uusiutumiskykyä todistaa yritysten olemassaolo sinänsä ja jatkuva olemassaolon kamppailu vaikuttamalla sidosryhmiin. Vaikka näitä yrittäjiä ei anglosaksisen, schumpeterilaisen määrittelytavan mukaan voida määritellä käsitteellä 'entrepreneur', voidaan kuitenkin väittää, että heidät voidaan ymmärtää 'yrittäjyys' yrittäjiksi - rohkeiksi, uteliaiksi, itsenäisiksi, oppiviksi ja jatkuvasti uusiutuviksi yksilöiksi, jotka luovat jatkuvasti uutta arvoa yritystoiminnallaan. Oppiminen ilmenee prosessissa niin, että yrittäjät hakevat uutta tietoa sosiaalisesta suhdeverkostostaan, asiakkaiden käyttäytymisestä ja reaktioista sekä havainnoivatympäristöään tarkasti tehden vertailuja oman yrityksenä näkökulmasta alan muihin yrityksiin ja toimivat yhteistyössä muiden yrittäjien kanssa. He kyseenalaistavat omaa ja yrityksensä toimintaa, laativat suunnitelmia yrityksen laajentamiseksi tai toimintojen lisäämiseksi, mutta myös toiminnoista luopumiseksi. Oppiminenja uusiutuminen näkyvät visioissa, joissa yritystoimintaa varaudutaan muuttamaan siten, että se vastaa kulloisenkin tilanteen vaatimuksia Kuitenkin yrittäjät ovat ymmärrettävissä toimintaa ennakoiviksi, eivät niinkään toimintaa sopeuttaviksi yksilöiksi. Ennakointi voidaan nähdä muutosten työntövoimana, jolloin yrittäjät ovat enemmänkin yritystensä eteenpäin työntäjiä kuin yritystensä vetäjiä. Yrittäjät ovat omissa yrityksissään paras mahdollinen kyvykkyys- ja osaamisresurssi, joka näyttää siirtyvän näissä yrityksissä myös seuraavan sukupolven käyttöön käytännön esimerkkien ja hiljaisen tiedon kautta. Jokaiselle yrittäjälle on muotoutunut oma selviytymisstrategiansa tai toimintamallinsa, jossa on nähtävissä yrittäjän koko yrittäjyyden historian aikana ja yrittäjyysprosessissa tapahtuvan oppimisen muotoutuminen yrittäjän osaamiseksi. Näissä selviytymisstrategioissa on havaittavissa yrittäjän oma arvokäsitys, perheyrityksen kulttuuri, suhtautumistapa ympäristöön ja yrittäjän oma, persoonallinen toimintatapa yrittäjänä.

Tunnusluku- ja tuottohistoria-pohjaisten sijoitusstrategioiden toimivuus ja sykliriippuvuus suomalaisilla osakemarkkinoilla

Tutkielman tavoitteena oli analysoida tunnuslukuihin ja tuottohistoriaan perustuvien sijoitusstrategioiden toimivuutta ja sykliriippuvuutta HEX:iin listatuista yrityksistä koostuvalla aineistolla. Tutkitut sijoitusstrategiat perustuivat arvostuskertoimien, betan ja menneiden tuottojen käyttöön analysointivälineinä käytettyjen kvintiiliportfolioiden muodostamiskriteereinä. Kontribuutiota tutkimukseen pyrittiin luomaan tarkastelemalla ensimmäistä kertaa suhdannesyklin vaikutuksia edellä mainittujen sijoitusstrategioiden toimivuuteen tutkimusaineistolla, joka kattoi useita suhdannesyklejä (pisimmillään vuodet 1991 - 2002). Suhdannesyklien käänteiden määrittämiseen käytettiin ostopäälliköiden indeksiä (PMI-indeksi), jonka on todettu toimivan hyvin esimerkiksi pörssikurssien kehitystä ennakoivana indikaattorina. Tulokset osoittivat P/E-, P/B-, EV/EBIT-, EV/EBITDA-, beta- ja momentumanomalioiden esiintyneen myös suomalaisilla osakemarkkinoilla vuosina 1991 – 2002. Tutkimuksessa saatiin näyttöä myös tuottohistoriaan pohjautuvien momentum-strategian ja winner-loser –strategian toimivuudesta. Näistä etenkin jälkimmäinen oli voimakkaasti sykliriippuvaista. Näiden tulosten mukaan suomalaiset osakemarkkinat eivät olisi käytetyillä tarkasteluperiodilla olleet edes heikosti tehokkaat, ts. osakemarkkinoiden keskimääräinen tuottotaso olisi ollut mahdollista ylittää pelkkään kurssihistoriaan perustuvien sijoitusstrategioiden avulla.

Pöpöt yhteiskuntien ohjaajina

Kirjallisuusarvostelu

Epidemioiden aiheuttamat kriisit historiassa

Kirjallisuusarvostelu