Translation and validation of the Ten-Item-Personality Inventory into spanish and catalan

In response to an increasing need for ever-shorter personality instruments, Gosling, Rentfrow, and Swann (2003) developed the Ten-Item-Personality Inventory (TIPI), which measures the dimensions of the Five Factor Model (FFM) using 10 items (two for each dimension) and can be administered in about one minute. In two studies and using a multi-judge (self and observer) and multi-instrument design, we develop Spanish (Castilian) and Catalan versions of the TIPI and evaluate them in terms of internal consistency, test-retest reliability, convergent, discriminant, and content validity, as well as self-observer correlations. Test-retest correlations were strong, and convergence with the NEO-PI-R factors was significant. There were also strong correlations between observer ratings and the participants’ self-ratings. Despite some inconsistencies with respect to the Agreeableness scale, the Catalan translation and both translations into Spanish of the original TIPI demonstrated sufficient psychometric properties to warrant use as a Five Factor personality measure when the use of longer instruments is not convenient or possible. Furthermore, as the first translation of a brief standard Big Five Instrument into Catalan, this work should facilitate future research on personality in the Catalan-speaking population.

Translation and assembly of HLA-DR antigens in Xenopus oocytes injected with mRNA from a human B-cell line.

HLA-DR antigens are polymorphic cell surface glycoproteins, expressed primarily in B lymphocytes and macrophages, which are thought to play an important role in the immune response. Two polypeptide chains, alpha and beta, are associated at the cell surface, and a third chain associates with alpha and beta intracellularly. RNA isolated from the human B-cell line Raji was injected in Xenopus laevis oocytes. Immunoprecipitates of translation products with several monoclonal antibodies revealed the presence of HLA-DR antigens similar to those synthesized in Raji cells. One monoclonal antibody was able to bind the beta chain after dissociation of the three polypeptide chains with detergent. The presence of all three chains was confirmed by two-dimensional gel electrophoresis. The glycosylation pattern of the three chains was identical to that observed in vivo, as evidenced in studies using tunicamycin, an inhibitor of N-linked glycosylation. The presence of alpha chains assembled with beta chains in equimolar ratio was further demonstrated by amino-terminal sequencing. An RNA fraction enriched for the three mRNAs, encoding alpha, beta, and intracellular chains, was isolated. This translation-assembly system and the availability of monoclonal antibodies make it possible to assay for mRNA encoding specific molecules among the multiple human Ia-like antigens.

Accuracy and Precision of Head Motion Information in Multi-Channel Free Induction Decay Navigators for Magnetic Resonance Imaging.

Free induction decay (FID) navigators were found to qualitatively detect rigid-body head movements, yet it is unknown to what extent they can provide quantitative motion estimates. Here, we acquired FID navigators at different sampling rates and simultaneously measured head movements using a highly accurate optical motion tracking system. This strategy allowed us to estimate the accuracy and precision of FID navigators for quantification of rigid-body head movements. Five subjects were scanned with a 32-channel head coil array on a clinical 3T MR scanner during several resting and guided head movement periods. For each subject we trained a linear regression model based on FID navigator and optical motion tracking signals. FID-based motion model accuracy and precision was evaluated using cross-validation. FID-based prediction of rigid-body head motion was found to be with a mean translational and rotational error of 0.14±0.21 mm and 0.08±0.13(°) , respectively. Robust model training with sub-millimeter and sub-degree accuracy could be achieved using 100 data points with motion magnitudes of ±2 mm and ±1(°) for translation and rotation. The obtained linear models appeared to be subject-specific as inter-subject application of a "universal" FID-based motion model resulted in poor prediction accuracy. The results show that substantial rigid-body motion information is encoded in FID navigator signal time courses. Although, the applied method currently requires the simultaneous acquisition of FID signals and optical tracking data, the findings suggest that multi-channel FID navigators have a potential to complement existing tracking technologies for accurate rigid-body motion detection and correction in MRI.

Translation and psychometric evaluation of a French version of the Readiness for Hospital Discharge Scale.

AIMS AND OBJECTIVES: To evaluate the reliability and the factor structure of the Readiness for Hospital Discharge Scale - French version. BACKGROUND: The patient's perspective is essential when assessing risk for adverse events at hospital discharge. Developed in the USA, the Readiness for Hospital Discharge Scale is the only instrument that measures an individual's self-perception of readiness before leaving the hospital. A French version of the Readiness for Hospital Discharge Scale was developed and validated. DESIGN: Cross-sectional study. METHODS: A convenience sample of 265 older inpatients from four medical units was selected. The translation and cultural adaptation of the scale involved experts in gerontology and the French language and included back translation. The items were semantically evaluated and pretested in 10 older inpatients. The scale's psychometric properties were internally validated by using confirmatory and exploratory factor analyses. Reliability was assessed by examining the internal consistency of its items. RESULTS: Goodness-of-fit indices of the confirmatory factor analyses were not adequate, but reliability was acceptable (Cronbach's α = 0·80). Exploratory factor analysis of the French version provided results close to those described for the English version, with three similar subscales (physical and emotional readiness, coping with medical treatment and personal care), whereas the initially described Expected Support subscale was not identified in the French version. CONCLUSION: The Readiness for Hospital Discharge Scale - French version appears to be partially consistent with its original English version, but requires additional adaptation to fully take into account the Swiss context and culture to achieve its original aim. RELEVANCE TO CLINICAL PRACTICE: Assessing patient readiness for hospital discharge before leaving hospital could help nurses to improve the discharge planning process and achieve better patient preparedness and care coordination.

Cultural and textual properties in the translation and interpretation of allusions. An analysis of allusions in Dorothy L. Sayers’ detective novels translated into Finnish in the 1940s and the 1980s

Kulttuuriset ja tekstuaaliset tekijät alluusioiden kääntämisessä ja tulkinnassa. Alluusiot Dorothy L. Sayersin 1940- ja 1980-luvuilla suomennetuissa salapoliisiromaaneissa Väitöskirja käsittelee alluusioiden kääntämistä ja tulkintaa. Alluusio on intertekstuaalinen viittaus, jonka tulkitsemiseen tarvitaan implisiittistä tietoa tutuksi oletetusta viittauskohteesta. Käännösongelma alluusiosta tulee, mikäli kohdekulttuurin lukijat eivät tunne viittauskohdetta eivätkä voi päätellä alluusion merkitystä. Tutkimus pyrkii kuitenkin uuden analyysimenetelmän avulla osoittamaan, että vieraat alluusiot eivät välttämättä johda tulkintaongelmiin. Väitöskirja jakautuu kahteen osaan: analyysimenetelmän kehittämiseen (luvut 1-5) sekä tapaustutkimukseen (luvut 6-7). Kehitetyn menetelmän avulla pystytään analysoimaan aikaisempaa tarkemmin, millaisia tulkintamahdollisuuksia alluusiot tarjoavat eri lukijakunnille ja miten lähdetekstin alluusioiden kulttuuriset ja tekstuaaliset piirteet korreloivat käännösstrategioiden kanssa. Tapaustutkimus selvittää, millaisia tulkintamahdollisuuksia Dorothy L. Sayersin 1940- ja 1980-luvuilla suomennettujen salapoliisiromaanien alluusiot tarjosivat aikansa suomalaisille lukijoille. Tavoitteena on myös hahmottaa, miten suomentajien käännösratkaisut ja alluusioiden tulkintamahdollisuudet liittyvät toisaalta lähdetekstin alluusioiden piirteisiin ja toisaalta kohdekulttuurin kontekstiin. Tapaustutkimus tarjoaa näin uutta tietoa suomennoskirjallisuuden ja salapoliisiromaanien historiasta. Analyysimenetelmä määrittelee aikaisempaa alluusioita ja intertekstuaalisuutta käsitelleen tutkimuksen pohjalta ne kulttuuriset ja tekstuaaliset piirteet, jotka vaikuttavat alluusioiden kääntämiseen ja tulkintaan. Kulttuurisessa mielessä alluusio voi olla tietylle lukijakunnalle tuttu tai tuntematon. Tekstuaalisia tekijöitä ovat alluusion muodon ja tyylin tunnusmerkillisyys sekä alluusion pintamerkityksen koherenttius uudessa tekstikontekstissa, ilman tietoa viittauskohteesta. Alluusioiden tulkinnassa on perinteisesti erotettu toisaalta allusiivinen tulkintamahdollisuus, jossa alluusio on lukijoille tuttu ja yhdistettävissä viittauskohteeseensa, toisaalta kulttuuritöyssy, jonka muodostaa lukijoille tuntematon ja pintamerkitykseltään inkoherentti alluusio. Tutkimuksessa määritellään kulttuuristen ja tekstuaalisten tekijöiden perusteella lisäksi kaksi muuta mahdollisuutta. Pseudo-allusiivisessa tulkinnassa tuntematon alluusio erottuu ympäröivästä tekstikontekstista tyyliltään ja on koherentti ainakin kuvaannollisessa mielessä ilman viittauskohdettaan. Ei-allusiivisessa tulkinnassa taas vieras alluusio sulautuu kontekstiin sekä muodoltaan että merkitykseltään niin, ettei lukija edes huomaa mahdollista alluusiota. Tulkintamahdollisuuksien jakauma antaa yleiskuvan siitä, miten tietty lukijakunta pystyi tulkitsemaan tekstin alluusioita. Lisäksi analyysi tarkastelee lähdetekstin ja käännöksen välillä tulkintamahdollisuuksissa tapahtuneita muutoksia sekä niiden vaikutusta tulkinnan vaatimaan vaivannäköön (effort) ja alluusion funktioihin. Tapaustutkimus perehtyy Sayers-suomennosten kulttuurikonteksteihin tarkastelemalla salapoliisiromaanien asemaa suomalaisessa kirjallisuusjärjestelmässä, suomennoksilta odotettuja piirteitä sekä suomentajien ammattikuvaa, taustoja ja työoloja. Tulosten perusteella alluusioiden kääntäminen oli vaativa tehtävä sekä 1940- että 1980-luvun suomentajille. Lähdetekstien alluusioista 60–70 prosenttia oli todennäköisesti kohdelukijoille vieraita. Molempina aikakausina suomennoksilta odotettiin silti sekä kielellistä sujuvuutta että lähdetekstin merkitysten välittämistä. 1940-luvun suomentajien tehtävää vaikeutti lisäksi mm. se, että suomentaminen oli enimmäkseen sivutoimista ja englanti oli harvoin parhaiten hallittu vieras kieli. Nämä olosuhteet lienevät vaikuttaneet etenkin vähäarvoisena pidetyn salapoliisikirjallisuuden suomennoksiin. 1980-luvulla suomentajien aikataulut olivat realistisempia, englannin taidot parempia ja päätoiminen suomentaminen mahdollista. Myös salapoliisiromaanien arvostus oli lisääntynyt. Sekä 1940- että 1980-luvun suomennoksissa kohdelukijoille vieraitakin alluusioita oli usein säilytetty, mikäli ne olivat koherentteja ilman viittauskohdettaan. Sen sijaan vieraita ja pintamerkitykseltään epäselviä alluusioita oli muokattu tai poistettu. Kuitenkin 1980-luvun suomentajat säilyttivät lähdetekstin alluusioita useammin ja tarkemmin kuin 1940-luvun suomentajat. Varsinkin poisjättämistä esiintyi 1940-luvun suomennoksissa enemmän. Alluusioiden tulkintamahdollisuudet olivat kaikissa käännöksissä muuttuneet sikäli, että melko harvat suomennetut alluusiot olivat enää kohdelukijoiden tunnistettavissa. Toisaalta myös kulttuuritöyssyt olivat harvinaisia. Erot 1940- ja 1980-luvun suomennosten välillä näkyivätkin pseudo-allusiivisissa ja ei-allusiivisissa tulkintamahdollisuuksissa. 1980-luvun suomennoksissa vieraat alluusiot oli johdonmukaisesti säilytetty niin, että käännetyt alluusiot voitiin tulkita pseudo-alluusioiksi. Sen sijaan 1940-luvun suomennoksissa vieraita alluusioita oli usein muokattu tai jätetty pois tavalla, joka johti ei-allusiiviseen tulkintaan. Kohdelukijoiden kannalta 1980-luvun suomennettujen alluusioiden tulkitseminen lienee vaatinut jonkin verran enemmän vaivaa. Toisaalta pseudo-allusiivisten käännösten pohjalta oli useimmiten mahdollista rakentaa koherentti tulkinta, ja monesti ne jopa välittivät samankaltaisia funktioita kuin lähdetekstin alluusiot. 1940-luvun suomennosten muokkaukset ja poistot periaatteessa helpottivat tulkintaa, mutta mahdollisia kulttuuritöyssyjä esiintyi edelleen, jopa kääntäjän tekemien muutosten seurauksena. 1940-luvun suomennoksissa myös käännettyjen alluusioiden funktiot olivat muuttuneet enemmän lähdetekstin alluusioihin nähden. Kaiken kaikkiaan 1980-luvun suomennokset olivat lähempänä oman aikansa hyvän käännöksen piirteitä. Toisaalta alluusioiden muokkaaminen sai 1940-luvun suomennokset muistuttamaan enemmän perinteistä arvoituksen ratkaisuun keskittyvää salapoliisiromaania, joten tältä osin ne lienevät vastanneet kohdelukijoiden odotuksia. Kulttuurikontekstin vaikutus siis näkyi sekä käännösstrategioissa että käännettyjen alluusioiden tulkintamahdollisuuksissa. Tutkimustuloksissa korostui kuitenkin myös se, että lähdetekstin alluusion pintamerkitys saattaa vaikuttaa käännösratkaisuihin. Lisäksi käännetyt pseudo-alluusiot saattavat välittää samankaltaisia funktioita kuin lähdetekstin alluusiot. Toisin kuin yleensä on esitetty, kohdelukijoille vieraiden alluusioiden säilyttäminen saattaakin siis olla toimiva ratkaisu.

Translation and Cross-Cultural Adaptation of the Lymphoedema Functioning, Disability and Health Questionnaire for Lower Limb Lymphoedema into Portuguese Language

Objective The objective of the study is to describe the process of translation and cross-cultural adaptation of the Lymphoedema Functioning, Disability, and Health Questionnaire for Lower Limb Lymphoedema (Lymph-ICF-LL) into (Brazilian) Portuguese. Methods The process was comprised of five steps - translation, back translation, revision by an expert panel, pretest, and final translation. The first translation was performed by two professionals of the healthcare area, and the back translation was performed by two translators. An expert panel assessed the questions for semantics and idiomatic, cultural, and conceptual equivalence. The pretest was conducted on 10 patients with lymphedema. Results Small differences were identified between the translated and back-translated versions, which were revised by the expert panel. The patients included in the pretest found 10 questions difficult to understand; these questions were reassessed by the same expert panel. Conclusion The results of the translation and cross-cultural adaptation of the Lymph- ICF-LL resulted in a Brazilian Portuguese version, which still requires validation with various samples of the local population.

Paradigms and prisons: a narrative of translation and transformation : my hero's journey from "at-risk" youth to teacher/learner in a jail setting /

All life is suffering. Life is the pursuit ofhappiness. These are two foundational Buddhist dictums that, in their simplicity, I have entirely misunderstood regarding their depth, misreading them as contradictory. Indeed, my superficial interpretations led me to Thoreau's life ofquiet desperation and deep depression. We come to know and bring understanding to our lives by storying them. My own Hero's Journey, the path from my egoic selftoward the universal Self, can be understood as the resultant translations and transformations. Inevitably each of us is involved in such a story, though most are unaware of the stages along our own Hero's journey. ' Narrative honours writing as a means of knowing. The contemplative reflection allows insight into our imprisoning paradigms, beliefs, behaviours, and blind spots. My research revisits and explores nodal experiences along my Hero's Journey through 4 categories: self, society, soil, and Self. While the value of this process of narrative inquiry lay in its ability to come to know and understand one's self, perhaps its greater value is of a more universal nature. My inquiry, while adding to the body of academic educational narrative literature, may also illuminate a path to educators, students, and all interested, encouraging a response to the call of their own Hero's journey. I am a teacher/learner in a jail setting, working with youth between the ages of 12 and 18 who have committed crimes such as armed robbery, assault, rape, and murder. As this thesis follows my continual development from egoic self/teacher/learner to universal Self/Teacher/Learner, it also enables me to both consciously and unconsciously open the ways in which I expand my care, compassion, and love to work with at-risk youth.

Botanising women : transmission, translation and European exchange

This issue of the Journal of Literature and Science is a special issue entitled ‘Women and Botany’ edited by Sam George and Alison E. Martin.

Translation and usability of autism screening and diagnostic tools for autism spectrum conditions in India

There is a critical need for screening and diagnostic tools (SDT) for autism spectrum conditions (ASC) in regional languages in South Asia. To address this, we translated four widely used SDT (Social Communication Disorder Checklist, Autism Spectrum Quotient, Social Communication Questionnaire, and Autism Diagnostic Observation Schedule) into Bengali and Hindi, two main regional languages (∼ 360 million speakers), and tested their usability in children with and without ASC. We found a significant difference in scores between children with ASC (n = 45 in Bengali, n = 40 in Hindi) and typically developing children (n = 43 in Bengali, n = 42 in Hindi) on all SDTs. These results demonstrate that these SDTs are usable in South Asia, and constitute an important resource for epidemiology research and clinical diagnosis in the region.