Constructing Fair Tourism in Ecuador: The Case of Asoguabo

Tämän pro gradu-tutkielman tarkoitus on tutkia, miten reilun kaupan banaania tuottavan El Guabon pienten banaaninviljelijöiden järjestön Asoguabon reilun turismin projekti on rakennettu. Projektin muotoutumista tutkitaan tässä työssä kahdesta eri näkökulmasta: siitä, miksi ja miten Asoguabo on monipuolistanut viljelystä turismiin, sekä siitä, millainen kuva projektista on rakennettu markkinoinnin kautta ja miten reilun kaupan mainonnasta tuttuja ilmiöitä on hyödynnetty reilun turismin rakentamisessa. Tutkielman teoreettisena taustana on maaseudun muutoksia tarkasteleva uuden ruraliteetin käsite. Turismi on viime vuosikymmenten aikana muuttunut, ja matkailijat etsivät yhä enemmän aitoja ja autenttisia matkailukokemuksia. Samanaikaisesti turismia on tuotteistettu korostamalla sen tiettyjä, kestävän kehityksen mukaisia piirteitä, ja erityisesti kehittyvissä maissa turismia markkinoidaan usein vaihtoehtoisena, yhteisöpohjaisena tai ekoturismina. Reilu turismi on uutena käsitteenä tullut mukaan tähän laajaan kirjoon, ja tämä tutkielma käsitteleekin Asoguabon projektia nimenomaan reilun turismin näkökulmasta. Tämä tutkielma on tapaustutkimus Asoguabon turismiprojektista, ja pohjautuu kuukauden pituiseen kenttätyöhön Ecuadorissa tammikussa 2010 sekä kirjoittajan aiempiin kokemuksiin Asoguabosta. Aineisto koostuu 21 puoli-strukturoidusta laadullisesta haastattelusta kuudentoista informantin kanssa, joista suurin osa oli hyvin läheisesti tekemisissä projektin kanssa. Tämän lisäksi aineistonkeruussa on käytetty havainnointia sekä projektin markkinointimateriaalien sisällönanalyysia. Tutkielma osoittaa reilun turismin projektin sisältävän monia haasteita ennen kuin se voi saavuttaa tavoitteensa tuottaa lisätuloja Asoguabon toimintaan. Tutkimushetkellä projekti hyödytti suoraan pääasiassa muutamia järjestön viljelijöitä, lähinnä niitä, jotka toimivat projektissa oppaina. Nämä oppaat hyötyvät projektista saamalla pieniä lisätuloja, kasvattamalla sosiaalista pääomaansa, sekä saamalla mahdollisuuden oppia muun muassa osallistumalla kursseille. Tutkimuksen keskeiset tulokset osoittavat myös, kuinka vuorovaikutus-ongelmat projektin eri toimijoiden välillä vaikeuttavat tiedonkulkua ja täten reilun turismin toimintaa. Nämä ongelmat myös lisäävät epätietoisuutta Asoguabon muiden viljelijöiden parissa. Lisäksi tutkimus osoittaa, kuinka reilun turismin projektin mainonnassa käytetään osittain samoja keinoja kuin reilun kaupan tuotteiden mainonnassa, joskin tuottajia on kuvattu mainosmateriaaleissa yllättävän vähän ja pääosassa ovat usein eurooppalaiset turistit.

Constructing Fair Tourism in Ecuador: The Case of Asoguabo

Tämän pro gradu-tutkielman tarkoitus on tutkia, miten reilun kaupan banaania tuottavan El Guabon pienten banaaninviljelijöiden järjestön Asoguabon reilun turismin projekti on rakennettu. Projektin muotoutumista tutkitaan tässä työssä kahdesta eri näkökulmasta: siitä, miksi ja miten Asoguabo on monipuolistanut viljelystä turismiin, sekä siitä, millainen kuva projektista on rakennettu markkinoinnin kautta ja miten reilun kaupan mainonnasta tuttuja ilmiöitä on hyödynnetty reilun turismin rakentamisessa. Tutkielman teoreettisena taustana on maaseudun muutoksia tarkasteleva uuden ruraliteetin käsite. Turismi on viime vuosikymmenten aikana muuttunut, ja matkailijat etsivät yhä enemmän aitoja ja autenttisia matkailukokemuksia. Samanaikaisesti turismia on tuotteistettu korostamalla sen tiettyjä, kestävän kehityksen mukaisia piirteitä, ja erityisesti kehittyvissä maissa turismia markkinoidaan usein vaihtoehtoisena, yhteisöpohjaisena tai ekoturismina. Reilu turismi on uutena käsitteenä tullut mukaan tähän laajaan kirjoon, ja tämä tutkielma käsitteleekin Asoguabon projektia nimenomaan reilun turismin näkökulmasta. Tämä tutkielma on tapaustutkimus Asoguabon turismiprojektista, ja pohjautuu kuukauden pituiseen kenttätyöhön Ecuadorissa tammikussa 2010 sekä kirjoittajan aiempiin kokemuksiin Asoguabosta. Aineisto koostuu 21 puoli-strukturoidusta laadullisesta haastattelusta kuudentoista informantin kanssa, joista suurin osa oli hyvin läheisesti tekemisissä projektin kanssa. Tämän lisäksi aineistonkeruussa on käytetty havainnointia sekä projektin markkinointimateriaalien sisällönanalyysia. Tutkielma osoittaa reilun turismin projektin sisältävän monia haasteita ennen kuin se voi saavuttaa tavoitteensa tuottaa lisätuloja Asoguabon toimintaan. Tutkimushetkellä projekti hyödytti suoraan pääasiassa muutamia järjestön viljelijöitä, lähinnä niitä, jotka toimivat projektissa oppaina. Nämä oppaat hyötyvät projektista saamalla pieniä lisätuloja, kasvattamalla sosiaalista pääomaansa, sekä saamalla mahdollisuuden oppia muun muassa osallistumalla kursseille. Tutkimuksen keskeiset tulokset osoittavat myös, kuinka vuorovaikutus-ongelmat projektin eri toimijoiden välillä vaikeuttavat tiedonkulkua ja täten reilun turismin toimintaa. Nämä ongelmat myös lisäävät epätietoisuutta Asoguabon muiden viljelijöiden parissa. Lisäksi tutkimus osoittaa, kuinka reilun turismin projektin mainonnassa käytetään osittain samoja keinoja kuin reilun kaupan tuotteiden mainonnassa, joskin tuottajia on kuvattu mainosmateriaaleissa yllättävän vähän ja pääosassa ovat usein eurooppalaiset turistit.

The Tourism-Development Nexus in Namibia : A Study on National Tourism Policy and Local Tourism Enterprises' Policy Knowledge

The tourism development nexus in southern Africa involves highly topical issues related to tourism planning, power relations, community participation, and natural resources. Namibia offers a particularly interesting context for the study of these issues due to its colonial legacy, vast tourism potential, recently adopted tourism policy and community-based approaches to tourism and natural resource management. This study is an interdisciplinary endeavour to analyse the role of tourism in Namibia s post-apartheid transformation process by focusing on Namibian tourism policy and local tourism enterprises' policy knowledge. Major attention is paid to how the tourism policy's national development objectives are understood and conceptualised by the representatives of different tourism enterprises and the ways in which they relate to the practical needs of the enterprises. Through such local policy knowledge the study explores various opportunities, challenges and constraints related to the promotion of tourism as a development strategy. The study utilises a political economy approach to tourism and development through three current and interrelated discourses which are relevant in the Namibian context. These are tourism, power and inequality, tourism and sustainable development, and tourism and poverty reduction. The qualitative research material was gathered in Namibia in 2006-2007 and 2008. This material consists of 34 semi-structured interviews in 16 tourism enterprises, including private trophy hunting farms and private lodges, small tour operators and community-based tourism enterprises. In addition, the research material consists of observations in the enterprises, and 37 informal and 23 expert interviews. The findings indicate that in the light of local tourism enterprises the tourism policy objectives appear more complex and ambiguous. Furthermore, they involve multiple meanings and interpretations which reflect the socio-economic stratification of the informants and Namibian society, together with the professional stratification of the tourism enterprises and restrictions on the capacity of tourism to address the development objectives. In the light of such findings it is obvious that aspects of power and inequality affect the tourism development nexus in Namibia. The study concludes that, as in the case of other southern African countries, in order to promote sustainable development and reduce poverty, Namibia should not only target tourism growth but pay attention to who benefits from that growth and how. From a political economy point of view, it is important that prevailing structural challenges are addressed equally in the planning of tourism, development and natural resource management. Such approach would help the Namibian majority to enjoy the benefits of increasing tourism in the country.

Study of the water consuption of the international tourism sector in the costal zone of southwest Europe

Dissertação de Mestrado, Gestão da Água e da Costa, Faculdade de Ciências e Tecnologia, Universidade do Algarve, 2009

A model development of relationships between tourism experiences

The latest economic downturn raises new predicaments for DMO’s and stakeholders to meet their target’s needs, but it also takes to the forefront of the tourism industry the importance to assess how the tourism experiences impact on the tourists’ perceived destination image, to prevent money being loss in the wrong promotion strategies. This paper purpose is twofold: A) to review the destination image and tourism experiences constructs; B) to develop a theoretical model between the experiences and the destination image.

The impacts of tourism experiences in the destination impact. The case of the Algarve

To succeed nowadays, tourism destinations must differentiate and create a competitive positioning, and this can only be done by addressing and adapting to the needs of their visitors. A value-attainment construct based on tourism experiences is proposed for the product development and promotion strategy of the destination Algarve.

Evaluation of the economic impact of tourism expenditures in Portugal

Dissertação de Mestrado, Economia do Turismo e Desenvolvimento Regional, Faculdade de Economia, Universidade do Algarve, 2015

The challenge and response to global tourism in the post-modern era: the commodification, reconfiguration and mutual transformation of Habana Vieja, Cuba

There is a growing literature on the symbolic and cultural meanings of tourism and the ways in which cities are increasingly competing for tourists through the promotion of cultural assets and different forms of spectacle in the `tourist bubble'. To date, research on the role and impact of tourism in cities has largely been confined to those in Western, post-industrial economies. This paper examines the growth of cultural tourism in the central area of Havana, Cuba, and explores the range of unique, devolved, state-owned enterprises that are attempting to use tourism as a funding mechanism to achieve improvements in the social and cultural fabric of the city for the benefit of residents. The paper concludes with an assessment of the implications of this example for our understanding of how the pressures for restructuring and commodification can be moderated at the city level. Copyright 2008 SAGE Publications. All rights reserved. Not for commercial use or unauthorized distribution.

Tourist photographers and the promotion of travel: the Polytechnic Touring Association, 1888–1939

The Polytechnic Touring Association (PTA) was a London-based, originally philanthropic turned commercial travel firm whose historical origins coincided with the arrival of the Kodak camera in 1888 – thus, of popular (tourist) photography. This article examines the PTA’s changing relationship with tourist photographers, and how this influenced the company’s understanding of what role photography could play in promoting the tours, in the late nineteenth and early twenty century. This inquiry is advanced on the basis of the observation that, during this time, the PTA’s passage from viewing tourists as citizens to educate, to customers to please, paralleled the move from using photography-based images to mixed media. Such a development was certainly a response to unprecedented market demands; this article argues that it should also be considered in relation to the widening of photographic perceptions engendered by the democratization of the medium, to which the PTA responded, first as educator, then as service provider. In doing so, the article raises several questions about the shifting relationship between “high”, or established, and “low”, or emerging, forms of culture, as mass photography and the mass marketing of tourism developed.

"Managing the impact of tourism in historic urban destinations. A sustainability approach: Case study of Sintra"

In this Work Project, it will be assessed how Sintra’s sustainability is affected by the consequences of the visitor flow on its urban historical center. Two research questions will support this case study: What is the main problem affecting Sintra as a tourism destination? How sustainable will Sintra be in the next 10-15 years? The main findings suggest Sintra faces an intense seasonal pressure on its historical city center and its sustainability might be seriously affected in the near future, whereby three domains of the destination deserve a serious strategy reassessment: promotion, management, and supply.

Social Media- A relevant tool for tourism and hospitality marketing

Tourism is an industry which is heavily dependent on marketing. Mouth to mouth communication has played a major role in shaping a number of destinations.This is particularly true in modern parlance.This is social networking phenomenon which is fast spreading over the internet .Many sites provide visitors a lot of freedom to express their views.Promotion of a destination depends lot on conversation and exchange of information over these social networks.This paper analyses the social networking sites their contribution to marketing tourism and hoapitality .The negetive impacts phenomena are also discussed

The rise of urban tourism in Havana since 1989

This article looks at the development of urban tourism in Havana, Cuba, in the period since the collapse of state socialism in the USSR and Eastern Europe. It provides an interesting case study of the adoption of an outward-oriented state development policy in the context of a socialist state. The dramatic rise of urban-based tourism in Havana since 1989 is described, followed by a review of the socio-economic impacts of such tourism. These include: income generation; job creation; the rise of the informal economy, including crime and prostitution; increased migration to the primary city, along with spatial concentration on the coastal strip, and associated environmental impacts. In conclusion, the article considers the fat that the promotion of tourism has returned Havana to some of the conditions that existed in the city Socialist Revolution in 1959.

Export promotion policies in CARICOM: main issues, effects and implications

Includes bibliography