Portrait of Georg and Adele Rosenzweig outdoors Portraits; Couples

Parents of Franz Rosenzweig

Portrait of Georg Rosenzweig outdoors Portraits; Men

Father of Franz Rosenzweig

Family portrait of siblings Wladimir, Rosa, Lena and Georg Eliasberg; New York Portraits Family

Digital Image

Samuel Eliasberg in a park with his son Georg Eliasberg; Berlin Portraits Family

Digital Image

Portrait of Georg and Adele Rosenzweig outdoors Portraits; Couples

Parents of Franz Rosenzweig

Portrait of Georg Rosenzweig outdoors Portraits; Men

Father of Franz Rosenzweig

Family portrait of siblings Wladimir, Rosa, Lena and Georg Eliasberg; New York Portraits Family

Digital Image

[Johann Georg Schramm].

Handwritten purchase agreement for a barn in Merzbach, Franconia (photocopy of the original and typed transcript).

Georg Lubinski; Reichsvertretung der Juden in Deutschland Portraits; Men

Digital Image

Profile portrait of Dr. Georg Michelsohn (Eli Elkana) Portraits Men

Handwritten on verso: Der verehrten Geistes-Schwester Gevereth Dr. Bertha Badt-Strauss dediziert zur freundlichen Erinnerung an den 83 jaehrigen Dichter-Arzt Dr. Georg Michelsohn (Eli Elkana)! Ramath-Gan (Israel) 1. Sept. 1959

Portrait of Georg Heinrich; Employee of Mendelssohn Bank, Berlin Portraits Men

"15.4.1889 Georg Heinrich geb. 12.5.1863. pens. 31.12.1927"

Georg and Hildegard Lewin Collection photo and autograph album Album

Includes F 34652a - F 34699

Kysymys esineellisyydestä : Georg Lukácsin esineellistymisteoria ja Martin Heideggerin fundamentaaliontologia

Käsilläolevan tutkielman aiheena on esineellistymisen käsite. Sitä tarkastellaan yhtäältä sellaisena kuten se esitetään Georg Lukácsin (1885-1971) teoksessa Historia ja luokkatietoisuus (1923), toisaalta kuten sitä koskeva teoria on luettavissa esiin Martin Heideggerin (1889-1976) läpimurtoteoksesta Oleminen ja aika (1927). Molemmat ajattelijat pyrkivät teoksissaan rakentamaan kokonaisvaltaista tulkintaa länsimaisen ajattelun ja toiminnan taipumuksesta tulkita todellisuus esineellisenä (dinglich), so. eletystä elämästä ja toiminnasta irrallisena olioiden (Dinge) maailmana. Sekä Lukács että Heidegger pyrkivät osoittamaan, että esineellistyneen todellisuuden ontologisena perustana toimii inhimillisen praktisen toiminnan kenttä, josta käsin esineellistävät ja objektivoivat suhtautumistavat todellisuuteen voivat vasta jälkikäteisesti syntyä. Molemmille ajattelijoille esineellisyyden muodostuminen ontologiaa hallitsevaksi tulkinnaksi todellisuuden luonteesta edellyttää myös tietynlaisia sosiaalisen olemisen rakenteita. Tutkielmassa tehdään vertailevaa käsiteanalyysia Lukácsin ja Heideggerin teoreettisten diskurssien välillä. Tavoitteena on rakentaa mahdollisuutta lukea mainittuja filosofeja saman, modernille olemassaololle keskeisen ontologisen sekä eksistentiaalisen ongelman tarkastelijoina. Toisaalta vertaileva lähestymistapa pyrkii myös tuomaan esiin olennaisia ja perustavia eroja Lukácsin marxilaisen ja Heideggerin fundamentaaliontologisen orientaation välillä. Tutkielmassa pyritäänkin osoittamaan, että Heideggerin fundamentaaliontologia ei tarkastele kauppatavaran rakennetta eikä sosiaalisen vaihdon prosesseja marxilaisesta näkökulmasta riittävällä tavalla, kun taas Lukácsin teoreettinen projekti tulee edellyttäneeksi tuottavaan subjektiviteettiin pohjautuvan ontologisen perusasenteen. Tämä ontologinen positio voidaan puolestaan kritisoida hedelmällisesti heideggerilaisesta näkökulmasta. Viime kädessä tutkielma pyrkii avaamaan esineellistymisteorioiden vertailun kautta kysymyksen länsimarxilaisen materialistisen dialektiikan ja Heideggerin fenomenologisen ontologian välisestä suhteesta.

A universalidade da hermenêutica filosófica: a contribuição de Hans-Georg Gadamer para a questão

Esta dissertação tem o objetivo de averiguar, primeiramente, se é possível defender uma universalidade da hermenêutica filosófica. Num segundo momento, tentar-se-á explicitar o que isto significaria para o conhecimento. É verdade que a pergunta hermenêutica sobre o significado dos discursos mediados sempre foi objeto de pesquisa. Entre os estóicos ou entre os Padres da Igreja, especialmente Agostinho; entre reformadores ou iluministas, a questão hermenêutica acompanhou de perto o desenvolvimento do pensamento filosófico. Compreender o Lógos Eterno que está em todo homem (estóicos); aprofundar o entendimento do Verbo Eterno que entra no tempo (Agostinho); entender o sentido escondido nas passagens difíceis da Bíblia (Flacius) ou desvelar o sentido ontológico a partir da frágil existência histórica (Heidegger), eis a tarefa da hermenêutica até hoje. Porém, a Gadamer deve ser atribuído grande parte do mérito de elevar a hermenêutica filosófica ao nível universal. De fato, enquanto Dilthey utilizava a hermenêutica no âmbito das Ciências do Espírito, Gadamer enxergou que a hermenêutica filosófica estendia suas influências até às Ciências da Natureza. Por este motivo, ele representa e defende melhor que todos a universalidade da hermenêutica filosófica. No entanto, caso se comprove a universalidade da hermenêutica, uma questão resistirá: se tudo é inevitavelmente mediato e necessita de uma interpretação, como se sustentará o conhecimento? Mais: se a hermenêutica é universal, como defendê-la, como ensiná-la, já que defesa e ensino supõe permanência? A universalidade da hermenêutica filosófica ainda não tratou até o fim o problema do conhecimento.

Georg Lukács as a Communications Scholar: Cultural and Digital Labour in the Context of Lukács’ Ontology of Social Being

The task of this work is to apply thoughts from Georg Lukács’ final book, the Ontology of Social Being, for the theoretical analysis of cultural and digital labour. It discusses Lukács’ concepts of work and communication and relates them to the analysis of cultural and digital work. It also analyses his conception of the relation of labour and ideology and points out how we can make use of it for critically understanding social media ideologies. Lukács opposes the dualist separation of the realms of work and ideas. He introduces in this context the notion of teleological positing that allows us to better understand cultural and digital labour as well as associated ideologies, such as the engaging/connecting/sharing-ideology, today. The analysis shows that Lukács’ Ontology is in the age of Facebook, YouTube, and Twitter still a very relevant book, although it has thus far not received the attention that it deserves. This article also introduces the Ontology’s main ideas on work and culture, which is important because large parts of the book have not been translated from the German original into English. Lukács’ notion of teleological positing is crucial for understanding the common features of the economy and culture.