Reconocer autoridad femenina en Educación: los saberes de las maestras

Hay una amplia tradición de investigación que nos dice que las y los docentes desarrollan saberes propios, apropiados para enseñar. Esa tradición no ha tenido en cuenta la diferencia de ser maestra y de ser maestro como una fuente de sentido, como algo significativo. Eso es lo que hace la investigación –tanto de académicas como de maestras– generada en el ámbito de la pedagogía de la diferencia sexual. Una investigación que nombra y da valor a la experiencia femenina en la escuela, en la educación, capaz de crear un conocimiento teórico no abstracto, no desvinculado de la experiencia, que puede y debe ser el referente fundamental tanto para la propia práctica como para la formación de las futuras maestras, de los futuros maestros. La presencia de las mujeres en la escuela es una riqueza. Reconocer y nombrar sus saberes es necesario y urgente, porque son reales y porque prestan atención a dimensiones fundamentales para el desarrollo de la vida de cada criatura, y para la vida social. Saberes que priorizan lo vivo (en vez de lo abstracto), la relación (y no la competitividad y el enfrentamiento), el amor (frente a la indiferencia), la política primera (la palabra antes que la norma), la relación sin fin (en lugar de la relación instrumental).

Technology assessment in Non-PTA countries: an overview of recent developments in Europe

Paper based on the text to be published in Moniz, A.B. and Okuwada, K. (2016), Technology Assessment in Japan and Europe, Karlsruhe, KIT Scientific Publishing

Project RAILS: Lessons Learned about Collaborative Rubric Assessment of Information Literacy Skills

Link to article on publisher site: https://www.press.jhu.edu/journals/portal_libraries_and_the_academy/portal_pre_print/articles/belanger.pdf

SISTAX - An intelligent tool for recovering information on natural products chemistry

This work describes the development of a new program, named SISTAX, for the expert system SISTEMAT. This program allows anyone interested in chemotaxonomy to carry out an intelligent search for organic compounds in databases through chemical structures. When coupled with can efficient encoding system, the program recognizes skeletal types and can find any substructural constraints demanded by the user. An example of an application of the program to the diterpene class found in plants is described.

A natural combinatorial chemistry strategy in acylpolyamine toxins from Nephilinae orb-web spiders

The present study shows how nature combined a small number of chemical building blocks to synthesize the acylpolyamine toxins in the venoms of Nephilinae orb-web spiders. Considering these structures in four parts, it was possible to rationalize a way to represent the natural combinatorial chemistry involved in the synthesis of these toxins: an aromatic moiety is connected through a linker amino acid to a polyamine chain, which in turn may be connected to an optional tail. The polyamine chains were classified into seven subtypes (from A to G) depending on the way the small chemical blocks are combined. These polyamine chains may be connected to one of the three possible chromophore moieties: 2,4-dihydroxyphenyl acetic acid, or 4-hydroxyindole acetic acid, or even with the indole acetic group. The connectivity between the aryl moiety and the polyamine chain is usually made through an asparagine residue; optionally a tail may be attached to the polyamine chain; nine different types of tails were identified among the 72 known acylpolyamine toxin structures. The combinations of three chromophores, two types of amino acid linkers, seven sub-types of polyamine backbone, and nine options of tails results in 378 different structural possibilities. However, we detected only 91 different toxin structures, which may represent the most successful structural trials in terms of efficiency of prey paralysis/death.

The Edinburgh new dispensatory ... : digested in a regular method and the different departments : enriched by the Introduction and application of the later discoveries in Natural History, Chemistry, and Medicines ... new tables of elective atractions ... and copperplates of chemical and pharmaceutical instruments ... / by gentlemen of the Faculty at Edinburgh

Mode of access: Internet.

The London medical dictionary : including under distinct heads every branch of medicine viz. anatomy, physiology, and pathology, the practice of physic and surgery, therapeutics and materia medica; with whatever relates to medicine in natural philosophy, chemistry, and natural history /

Mode of access: Internet.

The Naturalist : containing treatises on natural history, chemistry, domestic and rural economy, manufactures, and arts.

No number was issued for Jan. 1831.

Annual of scientific discovery; or, Year-book of facts in science and art, for [1850]-1871, exhibiting the most important discoveries and improvements in mechanics, useful arts, natural philosophy, chemistry, astronomy, geology, biology, botany, mineralogy, meteorology, geography, antiquities, etc., together with notes on the progress of science, a list of recent scientific publications; obituaries of eminent scientific men, etc

Title varies slightly

Why ask new questions?

It can probably be said those people who work in the world of the natural sciences— chemistry, biology, mathematics, and so on—regard themselves as inhabiting a fairly straight-forward epistemological world. They have a body of knowledge to draw upon from within any given area, much like a set of bricks in a wall, and when they conduct their experiments, they add another brick to that wall … and the wall gets taller, and they know more than they did before. Such scientists would contend that the questions they ask as part of their research flow naturally from the very nature of the world itself. But even then, they could also argue that the specifics of the question ultimately don‟t really matter that much, because if enough people work on any given brick, the truth will eventually emerge anyway.

Rhetoric and Representation : Exploring the Cultural Meaning of the Natural Sciences in Contemporary Popular Science Writing and Literature

Kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimus on viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana tullut yhä enenevässä määrin tietoiseksi tieteen ja taiteen suhteen monimutkaisesta luonteesta. Nykyään näiden kahden kulttuurin tutkimus muodostaa oman kenttänsä, jolla niiden suhdetta tarkastellaan ennen kaikkea dynaamisena vuorovaikutuksena, joka heijastaa kulttuurimme kieltä, arvoja ja ideologisia sisältöjä. Toisin kuin aiemmat näkemykset, jotka pitävät tiedettä ja taidetta toisilleen enemmän tai vähemmän vastakkaisina pyrkimyksinä, nykytutkimus lähtee oletuksesta, jonka mukaan ne ovat kulttuurillisesti rakentuneita diskursseja, jotka kohtaavat usein samankaltaisia todellisuuden mallintamiseen liittyviä ongelmia, vaikka niiden käyttämät metodit eroavatkin toisistaan. Väitöskirjani keskittyy yllä mainitun suhteen osa-alueista popularisoidun tietokirjallisuuden (muun muassa Paul Davies, James Gleick ja Richard Dawkins) käyttämän kielen ja luonnontieteistä ideoita ammentavan kaunokirjallisuuden (muun muassa Jeanette Winterson, Tom Stoppard ja Richard Powers) hyödyntämien keinojen tarkasteluun nojautuen yli 30 teoksen kattavaa aineistoa koskevaan tyylin ja teemojen tekstianalyysiin. Populaarin tietokirjallisuuden osalta tarkoituksenani on osoittaa, että sen käyttämä kieli rakentuu huomattavassa määrin sellaisille rakenteille, jotka tarjoavat mahdollisuuden esittää todellisuutta koskevia argumentteja mahdollisimman vakuuttavalla tavalla. Tässä tehtävässä monilla klassisen retoriikan määrittelemillä kuvioilla on tärkeä rooli, koska ne auttavat liittämään sanotun sisällön ja muodon tiukasti toisiinsa: retoristen kuvioiden käyttö ei näin ollen edusta pelkkää tyylikeinoa, vaan se myös usein kiteyttää argumenttien taustalla olevat tieteenfilosofiset olettamukset ja auttaa vakiinnuttamaan argumentoinnin logiikan. Koska monet aikaisemmin ilmestyneistä tutkimuksista ovat keskittyneet pelkästään metaforan rooliin tieteellisissä argumenteissa, tämä väitöskirja pyrkii laajentamaan tutkimuskenttää analysoimalla myös toisenlaisten kuvioiden käyttöä. Osoitan myös, että retoristen kuvioiden käyttö muodostaa yhtymäkohdan tieteellisiä ideoita hyödyntävään kaunokirjallisuuteen. Siinä missä popularisoitu tiede käyttää retoriikkaa vahvistaakseen sekä argumentatiivisia että kaunokirjallisia ominaisuuksiaan, kuvaa tällainen sanataide tiedettä tavoilla, jotka usein heijastelevat tietokirjallisuuden kielellisiä rakenteita. Toisaalta on myös mahdollista nähdä, miten kaunokirjallisuuden keinot heijastuvat popularisoidun tieteen kerrontatapoihin ja kieleen todistaen kahden kulttuurin dynaamisesta vuorovaikutuksesta. Nykyaikaisen populaaritieteen retoristen elementtien ja kaunokirjallisuuden keinojen vertailu näyttää lisäksi, kuinka tiede ja taide osallistuvat keskusteluun kulttuurimme tiettyjen peruskäsitteiden kuten identiteetin, tiedon ja ajan merkityksestä. Tällä tavoin on mahdollista nähdä, että molemmat ovat perustavanlaatuisia osia merkityksenantoprosessissa, jonka kautta niin tieteelliset ideat kuin ihmiselämän suuret kysymyksetkin saavat kulttuurillisesti rakentuneen merkityksensä.

Primary production in systems subject to natural and anthropogenic eutrophication

Tese dout., Química, Universidade do Algarve, 2005