Teamwork and Gendered Work Cultures: The Case of Finland

In this article I focus on women workers’ experiences of transformation from line work to teamworking in Finnish clothing companies in the 1990s and also show what happened after this transformation in the clothing branch. The undertone of it is rather melancholic. Following an initial period of intensive and successful development, clothing work was moved from Finland to countries of cheap labour, such as Estonia, Latvia, Lithuania and Russia, and even China. In this type of network manufacturing, the development of modern information and communication technologies played a central role. My aim is to present the standpoint of women clothing workers in this process. The main body of the empirical data of my study consists of dialogues with clothing workers, union representatives, supervisors and managers. I also make use of my fieldwork notes, memos and research diaries from three companies over a period of five years. Furthermore, in the background lie the action research material from Scandinavian type work conferences and the survey material of an extensive mail inquiry that covered the whole branch in Finland. My own research started in 1991 as a mail inquiry and then continued as a case study in companies from 1992 to 2000, by employing action research and ethnographic methodologies.

In Vivo Modulation of Mitochondrial Activity Determines HSC Engraftment and Post-Transplant Survival in Mice

Cellular metabolism is emerging as a potential fate determinant in cancer and stem cell biology, constituting a crucial regulator of the hematopoietic stem cell (HSC) pool [1-4]. The extremely low oxygen tension in the HSC microenvironment of the adult bone marrow forces HSCs into a low metabolic profile that is thought to enable their maintenance by protecting them from reactive oxygen species (ROS). Although HSC quiescence has for long been associated with low mitochondrial activity, as testified by the low rhodamine stain that marks primitive HSCs, we hypothesized that mitochondrial activation could be an HSC fate determinant in its own right. We thus set to investigate the implications of pharmacologically modulating mitochondrial activity during bone marrow transplantation, and have found that forcing mitochondrial activation in the post-transplant period dramatically increases survival. Specifically, we examined the mitochondrial content and activation profile of each murine hematopoietic stem and progenitor compartment. Long-term-HSCs (LT-HSC, Lin-cKit+Sca1+ (LKS) CD150+CD34-), short-term-HSCs (ST-HSC, LKS+150+34+), multipotent progenitors (MPPs, LKS+150-) and committed progenitors (PROG, Lin-cKit+Sca1-) display distinct mitochondrial profiles, with both mitochondrial content and activity increasing with differentiation. Indeed, we found that overall function of the hematopoietic progenitor and stem cell compartment can be resolved by mitochondrial activity alone, as illustrated by the fact that low mitochondrial activity LKS cells (TMRM low) can provide efficient long-term engraftment, while high mitochondrial activity LKS cells (TMRM high) cannot engraft in lethally irradiated mice. Moreover, low mitochondrial activity can equally predict efficiency of engraftment within the LT-HSC and ST-HSC compartments, opening the field to a novel method of discriminating a population of transitioning ST-HSCs that retain long-term engraftment capacity. Based on previous experience that a high-fat bone marrow microenvironment depletes short-term hematopoietic progenitors while conserving their long-term counterparts [5], we set to measure HSC mitochondrial activation in high-fat diet fed mice, known to decrease metabolic rate on a per cell basis through excess insulin/IGF-1 production. Congruently, we found lower mitochondrial activation as assessed by flow cytometry and RT-PCR analysis as well as a depletion of the short-term progenitor compartment in high fat versus control chow diet fed mice. We then tested the effects of a mitochondrial activator known to counteract the negative effects of high fat diet. We first analyzed the in vitro effect on HSC cell cycle kinetics, where no significant change in proliferation or division time was found. However, HSCs responded to the mitochondrial activator by increasing asynchrony, a behavior that is thought to directly correlate with asymmetric division [6]. As opposed to high-fat diet fed mice, mice fed with the mitochondrial activator showed an increase in ST-HSCs, while all the other hematopoietic compartments were comparable to mice fed on control diet. Given the dependency on short-term progenitors to rapidly reconstitute hematopoiesis following bone marrow transplantation, we tested the effect of pharmacological mitochondrial activation on the recovery of mice transplanted with a limiting HSC dose. Survival 3 weeks post-transplant was 80% in the treated group compared to 0% in the control group, as predicted by faster recovery of platelet and neutrophil counts. In conclusion, we have found that mitochondrial activation regulates the long-term to short-term HSC transition, unraveling mitochondrial modulation as a valuable drug target for post-transplant therapy. Identification of molecular pathways accountable for the metabolically mediated fate switch is currently ongoing.

Alueellisen apuvälinekeskuksen hoitajan toimenkuva

Selvityksen tarkoituksena on kartoittaa alueellisen apuvälineyksikön hoitajan tehtävä- ja vastuualueita eri sairaanhoitopiirien apuvälinekeskuksissa. Tarkoituksena on selvittää, mitkä tehtäväalueet alueellisen apuvälinekeskuksen hoitajan työhön kuuluvat ja miten niiden osuus työssä painottuu. Selvityksen on tarkoitus luoda suuntaa antava kuvaus apuvälinekeskuksen hoitajan toimenkuvasta. Apuvälinekeskusten toimintatapojen selvittämisellä pyritään tässä työssä saamaan lisäperusteita toimenkuvan sisällön luomiseksi. Selvitys on tehty, jotta sitä voidaan käyttää apuna laadittaessa apuvälinekeskuksen hoitajan toimenkuvaa. Tutkimusjoukkona on eri sairaanhoitopiirien alueellisten apuvälinekeskusten hoitajat, neljä henkilöä. Apuvälinekeskuksen hoitajalla tarkoitetaan tässä työssä apuvälinekeskuksen toiminnasta vastaavaa ja esimiesasemassa olevaa apuvälinealan ammattilaista. Tutkimusaineisto koostui suoritetun haastattelututkimuksen kyselylomakkeiden vastauksista. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Tutkimusote on laadullinen. Alueellisten apuvälinekeskusten toimintamallit vaihtelivat paikkakuntakohtaisesti. Paikalliset olosuhteet vaikuttivat toiminnan järjestämiseen. Alueellisten apuvälinekeskusten hoitajien tehtävänkuvat olivat johtamis- ja kehittämispainotteisia. Toimenkuvissa oli vaihtelua eri sairaanhoitopiirien alueella. Apuvälinelainausten määrä ei saatujen tietojen mukaan ollut riippuvainen väestömäärästä sairaanhoitopiirin alueella. Selvityksen mukaan apuvälinekeskuksen hoitajan työssä asiakastyön osuus jäi suhteellisen pieneksi. Kyselyyn vastanneet kokivat työnsä itsenäisyyden, mahdollisuuden kehittää toimintoja ja palveluja sekä työn vaihtelevuuden hyvänä asiana. Saatujen tulosten perusteella voidaan vain viitteellisesti tehdä johtopäätöksiä toimenkuvan laatimiseksi. Paikallisten toimintamallien vaikutus tehtäväkuvaan, henkilöstömäärä ja yhteistoiminta eri ammattialojen kanssa apuvälinepalveluissa ohjaavat toimenkuvan muotoutumista. Alueellisen apuvälinekeskuksen toimintojen suunnittelu on vastanneiden sairaanhoitopiirien alueella aloitettu vuosia ennen varsinaisen toiminnan käynnistämistä. Apuvälinekeskuksen hoitajat ovat olleet itse suunnittelemassa ja kehittämässä alueen toimintaa, mikä on vaikuttanut työnkuvan muodostumiseen.

Liikunnallinen elämäntapainterventio tyypin 2 diabeetikoille : prosessin kuvaus

Opinnäytetyöni tarkoituksena on kannustaa tyypin 2 diabeetikoita terveellisiin elämäntapoihin ja liikkumiseen. Elämäntapaohjauksessa tavoitteinani on antaa osallistujille tietoutta tyypin 2 diabeteksesta ja liikunnan vaikutuksista diabetekseen sekä ohjata ryhmäliikuntaa diabeetikoille. Opinnäytetyöni aiheen sain Helsingin Ammattikorkeakoulu Stadiassa vapaavalintaisena opintojaksona olleesta “Diabeetikoiden omahoidon ohjausryhmästä”, joka liittyy osana valtakunnalliseen Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelmaan. Tiedon iikunnallisesta elämäntapainterventiosta osallistujat saivat Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry:n kautta, jonka kanssa opinnäytetyöni yhteistyössä toteutettiin. Toiminnallinen opinnäytetyöni toteutettiin liikunnallisena interventiona Helsingin Ammattikorkeakoulu Stadian tiloissa kevään 2006 ja syksyn 2006 aikana. Elämäntapaohjauksen teemat liittyivät metaboliseen oireyhtymään, diabeetikoiden liikuntaan sekä painonhall intaan ja ravitsemukseen. Liikunnalliseen osuuteen liittyi kunto- ja vesivoimistelua sekä kuntosalilla käyntiä yhteensä kuusi kertaa. Puolen vuoden kuluttua intervention aloittamisesta oli seurantakäynti, jolloin arvioitiin elämäntapamuutosten pysyvyyttä. Elämäntapamuutosten pysyvyyttä ja osallistujien valmiutta muuttaa elämäntapojaan arvioitiin ns. muutosvaihemallijanan avulla. Osallistujat täyttivät muutosvaihemallijanan puolen vuoden aikana kolme kertaa. Intervention aikana osallistujien valmiudessa muuttaa elämäntapojaan tapahtui kehitystä eteenpäin jo ensimmäisen kuuden viikon aikana. Osallistujien valmiudessa muuttaa elämäntapojaan tapahtui kehitystä eteenpäin myös puolen vuoden aikana. Eniten interventiolla oli vaikutusta ruokailutottumusten ja liikuntatapojen muuttamisessa sekä hyötyliikunnan lisäämisessä. Koska elämäntapaohjauksen tarve on suuri, vastaaviin elämäntapainterventioihin tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Ohjausta tulisi antaa myös niille h enkilöille, jotka eivät vielä ole sairastuneet, mutta jotka kuuluvat riskiryhmään

Viron herrnhutilaisuus alkuvaiheessaan

Kauko Pirinen

Pistoja yli ajan ja säädyn : ompelu kahden naisen elämässä

Riitta Oittinen

Kotimaista kirjallisuutta rompuilla, korpuilla ja neteissä : katsaus sähköiseen julkaisutuotantoon

Riitta Mattila