Légendes et traditions de la Normandie.

Mode of access: Internet.

[21 lettres autographes signées de Léon Halévy à Jacques Léopold Heugel, 1861?-1875]

1er juillet [1861] : Promet un article sur la distribution des récompenses des Salons et des Concours où il rappellera le nom et les oeuvres de Gustave Doré dont il a "le talent en grande estime" : "Le concours de sculpture a été très fort ; le nombre de médailles est trop restreint, et les Grands Prix de Rome toujours favorisés". Evoque aussi le nom de Charles Garnier : "Le "Sujet d'Opéra" de Garnier a obtenu la première médaille d'architecture. Décision tout exceptionnelle et très flatteuse car l'oeuvre ne faisait point partie, à proprement parler, de l'Exposition d'Architecture" (NLAS-212-1). - Février 1865 : Réclame un droit de réponse à un article de Blaze de Bury paru dans le "Ménestrel". La lettre contient également la réponse de Heugel datée du 3 février 1865 dans laquelle l'éditeur lui demande d'adoucir ses propos (NLAS-212-9). - 30 juillet 1866 : Echanges et négociations au sujet de la publication de "Tobie" de Fromental Halévy. Est vexé que l'éditeur ne voie pas dans cette parution une bonne affaire et rappelle qu'il a donné au "Ménestrel" "à titre purement gratuit" un travail important sur l'oeuvre de son frère, alors que tant d'autres collègues sont très bien payés pour fournir des notices sur des compositeurs auxquelles il reproche "un esprit de dénigrement à l'égard de [s]on cher frère". Tente de rendre justice à son frère : "Je ne puis cependant m'empêcher de remarquer, quand j'entre chez vous, qu'à côté des bustes ou portraits de Meyerbeer, de Rossini, d'Auber, qui décorent vos magasins, je ne vois pas une seule image du grand maître qui fut leur égal" (NLAS-212-11). - 2 août 1866 : Le remercie pour le témoignage personnel de ses sentiments à l'égard de son "cher et regretté frère" : "cette justice que vous lui avez toujours rendue me dédommage amplement des torts que peuvent avoir envers sa mémoire plusieurs écrivains qui ont coopéré avec moi au monument que vous élevez à la gloire de nos grands maîtres français et étrangers" (NLAS-212-12). - 25 avril 1867 : au sujet des droits d'auteur de "Tobie" (NLAS-212-16). - 7 mai 1873 : Se dit heureux que son article convienne au directeur du "Ménestrel". Évoque "Carmen" de Bizet : "Ludovic [Halévy] et Meilhac sont à l'oeuvre et achèvent un poème où l'ami Bizet aura toute occasion de déployer son talent" (NLAS-212-17). - 16 juin 1875 : Le remercie pour son article consacré à "[leur] cher et infortuné Bizet" : "Impossible de rendre un hommage plus complet et en meilleurs termes à une existence si courte et si bien remplie" (NLAS-212-19). - 22 juin 1875 : Au sujet d'un opéra inachevé de Bizet, "Le Cid" : "La seule personne qui pourrait vous donner des renseignements que vous désirez sur l'opéra laissé inachevé par Bizet [...] serait sa jeune et malheureuse veuve, ma pauvre nièce Geneviève, mais elle est dans un tel état de prostration, d'accablement et d'inconsolable affliction qu'il est encore impossible de l'interroger sur un sujet si douloureux pour elle et qui raviverait de si poignants souvenirs" (NLAS-212-20). - Contient aussi 2 LAS de sa belle-soeur Léonie Halévy au sujet de sa fondation "Le Pain à bon marché" (NLAS-212-22/23)

Correspondence with Judge George Thatcher, 1789-1815

Correspondence from Tyng, who resided in Newburyport and Boston, to Congressman George Thacher of Maine, touching on a variety of political topics such as the judiciary act of 1789, the make-up of the United States Supreme Court, and the judges of the Massachusetts court system.

Bolívar y la emancipación de las colonias españolas desde los orígenes hasta 1815; obra premiada (el texto francés) por la Académie française con el premio Marcellin Guérin. Con un retrato y un mapa,

1. Orígenes de la revolución sudamericana.--2. El precursor, Miranda.--3. Bolívar.

Germany, 1815-1890.

Bibliography: v. 1, p. [549]-576; v. 2, p. [562]-578; v. 2, p. [402]-421.

Histoire des traités de 1815, et de leur exécution, publiée sur les documents officiels et inédits;

Mode of access: Internet.

Reports of contested elections, in the House of representatives of the commonwealth of Massachusetts for the year 1815.

Mode of access: Internet.

Comparative analysis of Tritrichomonas foetus (Riedmuller, 1928) cat genotype, T. foetus (Riedmuller, 1928) cattle genotype and Tritrichomonas suis (Davaine, 1875) at 10 DNA loci

The parasitic protists in the genus Tritrichomonas cause significant disease in domestic cattle and cats. To assess the genetic diversity of feline and bovine isolates of Tritrichomonas foetus (Riedmuller, 1928) Wenrich and Emmerson, 1933, we used 10 different genetic regions, namely the protein coding genes of cysteine proteases 1,2 and 4-9 (CP1, 2, 4-9) involved in the pathogenesis of the disease caused by the parasite. The cytosolic malate dehydrogenase 1 (MDH1) and internal transcribed spacer region 2 of the rDNA unit (ITS2) were included as additional markers. The gene sequences were compared with those of Tritrichomonas suis (Davaine. 1875) Morgan and Hawkins, 1948 and Tritrichomonas mobilensis Culberson et al., 1986. The study revealed 100% identity for all 10 genes among all feline isolates (=T. foetus cat genotype), 100% identity among all bovine isolates (=T. foetus cattle genotype) and a genetic distinctness of 1% between the cat and cattle genotypes of T. foetus. The cattle genotype of T. foetus was 100% identical to T. suis at nine loci (CP1, 2,4-8, ITS2, MDH1). At CP9, three out of four T. suis isolates were identical to the T. foetus cattle genotype, while the T. suis isolate SUI-H3B sequence contained a single unique nucleotide substitution. Tritrichomonas mobilensis was 0.4% and 0.7% distinct from the cat and cattle genotypes of T. foetus, respectively. The genetic differences resulted in amino acid changes in the CP genes, most pronouncedly in CP2, potentially providing a platform for elucidation of genotype-specific host-pathogen interactions of T. foetus. On the basis of this data we judge T. suis and T. foetus to be subjective synonyms. For the first time, on objective nomenclatural grounds, the authority of T. suis is given to Davaine, 1875, rather than the commonly cited Gruby and Delafond, 1843. To maintain prevailing usage of T. foetus, we are suppressing the senior synomym T. suis Davaine, 1875 according to Article 23.9, because it has never been used as a valid name after 1899 and T. foetus is widely discussed as the cause of bovine trichomonosis. Thus bovine, feline and porcine isolates should all be given the name T. foetus. This promotes the stability of T. foetus for the veterinary and economically significant venereal parasite causing bovine trichomonosis. (C) 2012 Australian Society for Parasitology Inc. Published by Elsevier Ltd. All rights reserved.

Temple Beth El (Helena, Ark.) records, undated, 1875-2006.

The records of Temple Beth El offer a valuable insight into a small town Southern Jewish community. The community members, composed mainly of German Jews devoted to Reform movement, participated actively in charity work and mutual benefit societies, and maintained a close relationship with Jewish communities throughout the South. Contributors to the Southern economy, their synagogue activities often reflect their business interests; a bale of cotton was once used in a fundraising auction. The strength of their Jewish commitment is reflected in their efforts to keep the synagogue active, despite difficulties in hiring and maintaining Rabbis for the pulpit.

Fabian family collection 1827-1875

Three original documents: citizenship certificate and oath for Israel Fabian (June 23, 1827); certificate of family name and Prussian citizenship for Israel Fabian (December 21, 1838); appointment of widow Fabian as quartermaster (September 14, 1875).

Museo yhteiskunnan peilinä? - pääkaupunkiseudulle perustetut kulttuurihistorialliset museot 1875-2010

Tässä pro gradu –tutkielmassa tarkastellaan museoita osana yhteiskunnan historiakulttuuria; niitä tapoja joiden pohjalta käsityksiä menneestä tuotetaan ja käytetään. Aihetta lähestytään kysymällä millaisia kulttuurihistoriallisia museoita pääkaupunkiseudulle on perustettu ja millaiset teemat eivät ole olleet museon arvoisia. Tutkielmassa selvitetään onko pääkaupunkiseudulle perustetuissa kulttuurihistoriallisissa museoissa havaittavissa ajallista aaltoa sen suhteen millaisille aiheille on perustettu oma museo. Lopuksi pohditaan esimerkkitapausten valossa sitä, miten erilaisia teemoja edustavien museoiden perustamistarvetta on perusteltu omana aikanaan. Etsimällä vastauksia tutkimuskysymyksiin pyritään samalla hahmotetaan sitä, millaista yhteiskunnallista historiakulttuuria museot ovat olleet osa. Työn ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin millaisia kulttuurihistoriallisia museoita pääkaupunkiseudulla on ollut. Museoviraston ja Suomen museoliiton aineistojen avulla on listattu kooste vuosien 1875-2010 välillä pääkaupunkiseudulla olleista museoista. Museoiden perustamiseen ja museokentältä katoamiseen liittyvää koostetta on täydennetty Helsingin matkailuyhdistyksen julkaisujen tiedoilla sekä museoiden omilla tiedonannoilla. Tutkielman museot on luokiteltu edustamiensa teemojen mukaan. Tarkoituksena on ollut hahmotella miten pääkaupunkiseudun kulttuurihistoriallisten museoiden kenttä on muuttunut 135 vuoden aikana. Työn toisessa vaiheessa tarkasteltiin neljän esimerkkitapauksen kautta museokentän ajallista muutosta ja sitä millaisia perusteluita museoiden perustamiselle on annettu sekä millaista keskustelua museon perustamisesta on omana aikanaan käyty. Esimerkkitapausten tarkastelun lähteinä käytettiin arkistomateriaalia, aikakauden lehdissä museoista käytyä keskustelua ja museoista kirjoitettuja historiikkeja. Pääkaupunkiseudun kulttuurihistoriallisissa museoissa on tutkielman mukaan havaittavissa löyhä ajallinen muutos. Kulttuurihistoriallisten museoiden edustamat historian kertomukset ovat muuttuneet ja pirstaloituneet 135 vuoden aikana virallisesta, kansallisesta historian kertomuksesta kohti useita pienempiä historian kertomuksia ja erilaisten ryhmien omaa historiaa. 1800-1900-lukujen taitteessa perustettiin pääosin valtiollisia ja instituutioiden historiaan keskittyneitä museoita sekä suurmiehille omistettuja henkilöhistoriallisia museoita. Valtiolliset ja henkilöhistorialliset teemat näkyvät museoissa läpi koko tutkielman tarkasteluajanjakson. Kansallisen historian katse suuntasi paikalliseen 1900-luvun alussa ja 1980-luvulla, jolloin perustettiin erityisen paljon paikallishistoriallisia ja alueellisia museoita. 1970-1990-luvuilla museokenttää hallitsivat monet tekniikkaan, teollisuuteen ja yrityshistoriaan keskittyneet museot. Tultaessa 2000-luvulle museot edustivat lapsiin, nuoriin, koulutukseen ja monikulttuurisuuteen liittyviä teemoja. Tutkielman toisen vaiheen esimerkkitapausten tarkastelu osoitti, että erilaisia teemoja edustavien museoiden perustamistarvetta perustellaan hyvin samankaltaisesti. Niin 1800-luvun lopussa kuin 1900-luvun lopussa museoiden tarvetta perusteltiin kasvatus- ja sivistystyöllä ja aihealueen arvostuksen kasvulla. Museon perustamisen koettiin osoittavan Suomen kuuluvan osaksi länsimaisia sivistysyhteiskuntia. Museoiden perustamisen taustalla on usein ollut asiaa ajanut yhdistys. Kuitenkin museohanke on ollut vuosikausien projekti ja konkretisoitunut usein vasta kun museon tiloihin ja talouteen liittyvät kysymykset on saatu kuntoon. Tutkielman loppupäätelmien myötä hahmottui monia historiantutkimuksellisen lisätarkastelun arvoisia aiheita museoista osana yhteiskunnan historiakulttuuria. Avainsanat – Nyckelord – Keywords kulttuurihistorialliset museot, historiakulttuuri, historiankäyttö, yhteiskunta

FURTHER RECORDS OF THE SINDH AWL-HEADED SNAKE, Lytorhynchus paradoxus (GUNTHER, 1875), FROM INDIA WITH NOTES ON ITS HABITAT AND NATURAL HISTORY

This paper presents additional distributional records of the Sindh awl-headed snake Lytorhynchus paradoxus from India, along with scale counts, measurements and natural history observations of this poorly known species.