Entrevista a Ricardo Herrera, vocero del Congreso de los Pueblos : "La paz es justicia social, la paz son cambios estructurales. No es únicamente el silenciamiento de las armas"

Fil: Acebedo Pérez, Laura. Universidad Nacional de La Plata. Facultad de Humanidades y Ciencias de la Educación; Argentina.

Entrevista a Ricardo Herrera, vocero del Congreso de los Pueblos : "La paz es justicia social, la paz son cambios estructurales. No es únicamente el silenciamiento de las armas"

Fil: Acebedo Pérez, Laura. Universidad Nacional de La Plata. Facultad de Humanidades y Ciencias de la Educación; Argentina.

Poverty and the Environment : Investment Poverty and the Role of Assets in Generating Welfare for Farmer Households in the Province of Herrera, Panama

Köyhiä maanviljelijöitä on usein syytetty kehitysmaiden ympäristöongelmista. On väitetty, että eloonjäämistaistelu pakottaa heidät käyttämään maata ja muita luonnonvaroja lyhytnäköisesti. Harva asiaa koskeva tutkimus on kuitenkaan tukenut tätä väitettä; perheiden köyhyyden astetta ja heidän aiheuttamaansa ympäristövaikutusta ei ole kyetty kytkemään toisiinsa. Selkeyttääkseen köyhyys-ympäristö –keskustelua, Thomas Reardon ja Steven Vosti kehittivät investointiköyhyyden käsitteen. Se tunnistaa sen kenties suuren joukon maanviljelijäperheitä, jotka eivät ole köyhiä perinteisten köyhyysmittareiden mukaan, mutta joiden hyvinvointi ei ole riittävästi köyhyysrajojen yläpuolella salliakseen perheen investoida kestävämpään maankäyttöön. Reardon ja Vosti korostivat myös omaisuuden vaikutusta perheiden hyvinvointiin, ja uskoivat sen vaikuttavan tuotanto- ja investointipäätöksiin. Tässä tutkimuksessa pyritään vastaamaan kahteen kysymykseen: Miten investointiköyhyyttä voidaan ymmärtää ja mitata? Ja, mikä on viljelijäperheiden omaisuuden hyvinvointia lisäävä vaikutus? Tätä tutkimusta varten haastateltiin 402 maanviljelijäperhettä Väli-Amerikassa, Panaman tasavallan Herreran läänissä. Näiden perheiden hyvinvointia mitattiin heidän kulutuksensa mukaan, ja paikalliset köyhyysrajat laskettiin paikallisen ruoan hinnan mukaan. Herrerassa ihminen tarvitsee keskimäärin 494 dollaria vuodessa saadakseen riittävän ravinnon, tai 876 dollaria vuodessa voidakseen ravinnon lisäksi kattaa muitakin välttämättömiä menoja. Ruoka- eli äärimmäisen köyhyyden rajan alle jäi 15,4% tutkituista perheistä, ja 33,6% oli jokseenkin köyhiä, eli saavutti kyllä riittävän ravitsemuksen, muttei kyennyt kustantamaan muita perustarpeitaan. Molempien köyhyysrajojen yläpuolelle ylsi siis 51% tutkituista perheistä. Näiden köyhyysryhmien välillä on merkittäviä eroavaisuuksia ei vain perheiden varallisuuden, tulojen ja investointistrategioiden välillä, mutta myös perheiden rakenteessa, elinympäristössä ja mahdollisuuksissa saada palveluja. Investointiköyhyyden mittaaminen osoittautui haastavaksi. Herrerassa viljelijät eivät tee investointeja puhtaasti ympäristönsuojeluun, eikä maankäytön kestävyyttä muutenkaan pystytty yhdistämään perheiden hyvinvoinnin tasoon. Siksi investointiköyhyyttä etsittiin sellaisena hyvinvoinnin tasona, jonka alapuolella elävien perheiden parissa tuottavat maanparannusinvestoinnit eivät enää ole suorassa suhteessa hyvinvointiin. Tällaisia investointeja ovat mm. istutetut aidat, lannoitus ja paranneltujen laiduntyyppien viljely. Havaittiin, että jos perheen hyvinvointi putoaa alle 1000 dollarin/henkilö/vuosi, tällaiset tuottavat maanparannusinvestoinnit muuttuvat erittäin harvinaisiksi. Investointiköyhyyden raja on siis noin kaksi kertaa riittävän ravitsemuksen hinta, ja sen ylitti 42,3% tutkituista perheistä. Heille on tyypillistä, että molemmat puolisot käyvät työssä, ovat korkeasti koulutettuja ja yhteisössään aktiivisia, maatila tuottaa paremmin, tilalla kasvatetaan vaativampia kasveja, ja että he ovat kerryttäneet enemmän omaisuutta kuin investointi-köyhyyden rajan alla elävät perheet. Tässä tutkimuksessa kyseenalaistettiin yleinen oletus, että omaisuudesta olisi poikkeuksetta hyötyä viljelijäperheelle. Niinpä omaisuuden vaikutusta perheiden hyvinvointiin tutkittiin selvittämällä, mitä reittejä pitkin perheiden omistama maa, karja, koulutus ja työikäiset perheenjäsenet voisivat lisätä perheen hyvinvointia. Näiden hyvinvointi-mekanismien ajateltiin myös riippuvan monista väliin tulevista tekijöistä. Esimerkiksi koulutus voisi lisätä hyvinvointia, jos sen avulla saataisiin paremmin palkattuja töitä tai perustettaisiin yritys; mutta näihin mekanismeihin saattaa vaikuttaa vaikkapa etäisyys kaupungeista tai se, omistaako perhe ajoneuvon. Köyhimpien perheiden parissa nimenomaan koulutus olikin ainoa tutkittu omaisuuden muoto, joka edisti perheen hyvinvointia, kun taas maasta, karjasta tai työvoimasta ei ollut apua köyhyydestä nousemiseen. Varakkaampien perheiden parissa sen sijaan korkeampaa hyvinvointia tuottivat koulutuksen lisäksi myös maa ja työvoima, joskin monesta väliin tulevasta muuttujasta, kuten tuotantopanoksista riippuen. Ei siis ole automaatiota, jolla omaisuus parantaisi perheiden hyvinvointia. Vaikka rikkailla onkin yleensä enemmän karjaa kuin köyhemmillä, ei tässä aineistossa löydetty yhtään mekanismia, jota kautta karjan määrä tuottaisi korkeampaa hyvinvointia viljelijäperheille. Omaisuuden keräämisen ja hyödyntämisen strategiat myös muuttuvat hyvinvoinnin kasvaessa ja niihin vaikuttavat monet ulkoiset tekijät. Ympäristön ja köyhyyden suhde on siis edelleen epäselvä. Köyhyyden voittaminen vaatii pitkällä tähtäimellä sitä, että viljelijäperheet nousisivat investointiköyhyyden rajan yläpuolelle. Näin heillä olisi varaa alkaa kartuttaa omaisuutta ja investoida kestävämpään maankäyttöön. Tällä hetkellä kuitenkin isolle osalle herreralaisia perheitä tuo raja on kaukana tavoittamattomissa. Miten päästä yli tuhannen dollarin kulutukseen perheenjäsentä kohden, mikäli elintaso ei yllä edes riittävään ravitsemukseen? Ja sittenkin, vaikka hyvinvointi kohenisi, ei ympäristön kannalta parannuksia ole välttämättä odotettavissa, mikäli karjalaumat kasvavat ja eroosioalttiit laitumet leviävät.

Notas sobre un jurista olvidado : Julio Herrera y su intervención parlamentaria con motivo de la reforma del código penal en la República Argentina (1902-1903)

Resumen: Este trabajo pretende contribuir a una producción historiográfica en desarrollo en los últimos años cuyo objetivo es el estudio de los discursos y prácticas de un conjunto de juristas argentinos adherentes al positivismo penal que desde fines del siglo XIX impulsaron una serie de iniciativas de reforma penal y penitenciaria (creación y dirección de instituciones carcelarias y post penitenciarias; renovación de la producción científica y universitaria; elaboración de propuestas legislativas; etc.). En esta ocasión, analizaremos la figura de Julio Herrera, uno de los más distinguidos penalistas argentinos, aunque paradójicamente ignorado por los estudios históricos e histórico-jurídicos, centrándonos en su intervención parlamentaria con motivo del proyecto de reforma del código penal presentado en la Cámara de Senadores en 1903.

Diversidad de lepidópteros diurnos: Papilionidae, Pieridae y Nymphalidae en 11 hábitats de la zona núcleo de la reserva natural El Tisey, Estelí, Nicaragua, 2013

La Zona Núcleo de la Reserva el Tisey es atractiva para los turistas extranjeros y nacionales, debido a su diversidad bio-ecológica. Por ende se decidió caracterizar la diversidad de mariposas diurnas, ya que no existe información relacionadas de estas en la reserva para nuestro país. Se muestrearon once hábitats diferentes: Bosque de pino Santa Rosa, Bosque Mixto Napoleón, Bosque Ripario, Café Almaciguera, Café Jalacate, Camino, Potrero Zontul, Potrero Tisey Cerratos; con tres horas de captura y cuatro replicas por hábitats. Se utilizaron trampas Cebadas en hábitats Cerrados y red entomológica en hábitats abiertos, capturando un total de 2,516 especímenes distribuidas en 95 especies entre las familias Papilionidae, Pieridae y Nymphalidae. Las especies más abundantes fueron: Hermeuptychia hermes, Anartia fatima, Heliconius charithonius, Eurema salome jamapa y Eunica monima, Smyrna blomfildia y Eurema daira. La familia más predominante fue Nymphalidae (63% de las especies). La identificación se realizó con claves dicotómicas, pictográficas, taxonómicas y docentes del área de entomología. Los Gremios alimenticios fueron: Frugívoro, Nectarívoro, Frugívoro-Nectarívoro, Frugívoro-Coprófago y Nectarívoro-Coprófago, y hubo diferencia de especies por gremios, pero los gremios con mayor número de especies por hábitat son Nectarívoro (72%) y Frugívoro (13%). El método de colecta más eficiente fue la combinación de red entomológica y trampas para capturar especies de mariposas en la reserva El Tisey. Los hábitat más similares son Camino y Potrero Zontul compartiendo el 50% de las especies y los hábitat con menos similitud fueron Camino y Bosque Ripario, que resulto con el 44 %. Hubo diferencias en el número de especie y especímenes entre los hábitats en cuanto a la diversidad y abundancia, resultando una relación positiva entre la altura y la diversidad de mariposas.

Analysis of SUMOylated proteins using SUMO-traps

6 p. [+ 7 p. Supplementary Information]

Semblanzas Ictiológicas: Cristian Hernán Fulvio Pérez

A través de esta serie intentaremos conocer diferentes facetas personales de los integrantes de nuestra “comunidad”. El cuestionario, además de su principal objetivo, con sus respuestas quizás nos ayude a encontrar entre nosotros puntos en común que vayan más allá de nuestros temas de trabajo y sea un aporte a futuros estudios históricos. Esperamos que esta iniciativa pueda ser otro nexo entre los ictiólogos de la región, ya que consideramos que el resultado general trascendería nuestras fronteras.

Gastroprotective potential of Buddleja scordioides Kunth: Effects into the modulation of antioxidant enzymes and inflammation markers in an in vivo model

Ethnopharmacological relevance: A common plant used to treat several gastric disorders is Buddleja scordioides Kunth,commonly known as salvilla. Aim of thes tudy: To detect inflammatory markers,in order to evaluate the gastroprotective potential of salvilla infusions,as this could have beneficial impact on the population exposed to gastric ulcers and colitis. Materials and methods: The present work attempted infusions were prepared with B. scordioides (1% w/w) lyophilized and stored.Total phenolic content and GC–MS analysis were performed. Wistar rats were divided into five groups a negative vehicle control,an indomethacin group,and three experimental groups,named preventive,curative,and suppressive. All rats were sacrificed under deep ether anesthesia(6h)after the last oral administration of indomethacin/infusion.The rat stomachs were promptly excised,weighed,and chilled in ice-cold and 0.9%NaCl.Histological analysis,nitrites quantification and immunodetection assays were done. Results: B.scordioides infusions markedly reduced the visible hemorrhagic lesions induced byindomethacin in rat stomachs,also showed down-regulation of COX2, IL-8 and TNFα and up-regulation of COX-1with a moderate down-regulation of NFkB and lower amount of nitrites.However,this behavior was dependent on the treatment,showing most down-regulation of COX-2,TNFα and IL-8 in the curative treatment;more down-regulation of NF-kB in the preventive treatment;and more up-regulation of COX-1 for the suppressor and preventive treatments. Conclusion: The anti-inflammatory potential of B. scordioides infusions could be related with the presence of polyphenols as quercetin in the infusion and how this one is consumed.

Human papillomavirus detection in women with and without human immunodeficiency virus infection in Colombia

Background: HIV infection leads to a decreasing immune response, thereby facilitating the appearance of other infections, one of the most important ones being HPV. However, studies are needed for determining associations between immunodeficiency caused by HIV and/or the presence of HPV during the course of cervical lesions and their degree of malignancy. This study describes the cytological findings revealed by the Papanicolaou test, laboratory characteristics and HPV molecular profile in women with and without HIV infection. Methods: A total of 216 HIV-positive and 1,159 HIV-negative women were invited to participate in the study; PCR was used for the molecular detection of HPV in cervical samples. Statistical analysis (such as percentages, Chi-square test and Fisher's exact test when applicable) determined human papillomavirus (HPV) infection frequency (single and multiple) and the distribution of six types of high-risk-HPV in women with and without HIV infection. Likewise, a logistic regression model was run to evaluate the relationship between HIV-HPV infection and different risk factors. Results: An association was found between the frequency of HPV infection and infection involving 2 or more HPV types (also known as multiple HPV infection) in HIV-positive women (69.0% and 54.2%, respectively); such frequency was greater than that found in HIV-negative women (44.3% and 22.7%, respectively). Statistically significant differences were observed between both groups (p = 0.001) regarding HPV presence (both in infection and multiple HPV infection). HPV-16 was the most prevalent type in the population being studied (p = 0.001); other viral types had variable distribution in both groups (HIV-positive and HIV-negative). HPV detection was associated with <500 cell/mm(3) CD4-count (p = 0.004) and higher HIV-viral-load (p = 0.001). HPV-DNA detection, <200 cell/mm(3) CD4-count (p = 0.001), and higher HIV-viral-load (p = 0.001) were associated with abnormal cytological findings. Conclusions: The HIV-1 positive population in this study had high multiple HPV infection prevalence. The results for this population group also suggested a greater association between HPV-DNA presence and cytological findings. HPV detection, together with low CD4 count, could represent useful tools for identifying HIV-positive women at risk of developing cervical lesions.

Artesanía, diseño y manualidad : encuentro interdisciplinario sobre la producción, comercialización y consumo de productos artesanales en Colombia.

48 hojas.

C 232 INST-D 2013. 394 Tallas zoomorfas de productos decorativos elaborados en madera de diversos tipos.

Documento de 76 fotografías, setenta y una a color.

Contribution to the knowlegde of Galician xenoflora (NW Iberian Peninsula, Spain).

Information on 12 exotic plants of diverse interest for the Galician flora are presented. All of them were collected in Ribeira council (SW of the A Coruña province). The total includes 8 novelties at a regional level (Aeonium haworthii, Aloe mitriformis, Brugmansia × candida, Nephrolepis cordifolia, Osteospermum ecklonis, Pelargonium capitatum, Sedum mexicanum, Sparaxis tricolor), and 2 provincial novelties. In addition, information on two taxa hardly mentioned in the literature on Galician vascular flora is also included. All the cited specimens are deposited at the SANT Herbarium.

New records of interesting xenophytes in the Iberian Peninsula. V

As a continuation of previous research on the naturalization of non-native vascular plants in the Iberian Peninsula new chorological data are presented for 16 xenophytes recorded between 2010 and 2014, mostly in the provinces of Huelva and Barcelona (Spain) and in the Algarve and Estremadura (Portugal). For each taxon details about distribution, habitats occupied, previous records, degree of naturalization, etc. are provided. Lachenalia bulbifera and Cyperus albostriatus are probably reported for the first time in the wild in Europe, as are Gamochaeta filaginea, and Dysphania anthelmintica and Oenothera lindheimeri for Portugal and Spain respectively. Cosmos bipinnatus is cited as a novelty for the Algarve (Portugal). Newly reported or confirmed for the province of Huelva are: Amaranthus hypochondriacus, Epilobium brachycarpum, Nephrolepis cordifolia, Ficus microcarpa, Tamarix parviflora and Tamarix ramosissima, while Atriplex semibaccata, Chloris truncata, and Elymus elongatus subsp. ponticus are new for Barcelona. Finally, Passiflora caerulea is a novelty for both Barcelona and Huelva provinces.