Analysing the Sri Lankan conflict using Michael Mann's four-dimensional model of social power

This thesis provides an overview of the Sri Lankan civil war with a view to identifying some of the factors that contributed to the dispute between the Sri Lankan government and the Liberation Tigers of Tamil Eelam. It adopts a multi-causal explanation of the conflict by reference to the theories of social power developed by Michael Mann. The conflict has been variously described as an ethnic or political conflict, or has been characterised as a determined by a number of interacting factors (including colonialism, ethnicity, religion, economy, politics and globalisation). Mann’s four-dimensional model of social power is deployed to analyse the causal relationships, together with their inter-connections, which clarify the origins of the dispute. It argues that Mann’s theoretical framework helps to highlight some of the interconnected elements that contributed to the conflict.

Kurt Hirschfeld (left) speaking with Thomas Mann Portraits Groups Men

Digital Image

Portrait of (l-r) unidentified man, Thomas Mann, Singer (painter), Lion Feuchtwanger and unidentified man Portraits Groups Men

Digital Image

Kurt Hirschfeld (left) speaking with Thomas Mann Portraits Groups Men

Digital Image

Audience members watching the opening ceremonies of the Heidelberg festival, with opening speech given by Thomas Mann.

Typed caption: Festakt in der Stadthalle zur Eroeffnung der Heidelberger Festpiele 1929. Thomas Mann hielt die Festrede. Unsere Aufnahme zeigt einen Ausschnitt aus der Festversammlung, an der die geistige Prominenz Heidelbergs und zahlreiche bedeutende Persoenlichkeiten des deutschen Kulturlebends teilnahmen. Von links nach rechts in der 1. Reihe: Rene Schickele, Rudolf Rittner, Gustav Hargung, Prof. Dr. Martin Dibelius, Gerhart Hauptmann, Dr. Rudolf H. Goldschmidt, Oberbuergermeister Dr. Neinhaus, Thomas Mann und Frau, Kultusminister Leers, Rudolf G. Binding; In der 3. Reihe: Oberbaurat L. Schmieder, Nobelpreistraeger Dr. F. Bergius, Bankdirektor Fremerey, Prof. Hellpach, Prof. Radbruch

Autuus on katsojan silmässä : lukijakeskeinen tutkimus autuaaksijulistuksista Matt. 5 : 1-12

Autuus on katsojan silmässä: lukijakeskeinen tutkimus autuaaksijulistuksista Matt. 5 : 1-12 on reseptioanalyyttisellä metodilla tehty tutkimus siitä, miten akateeminen tutkimuskirjallisuus ja kymmenen valikoitua Jeesus-elokuvaa ovat ymmärtäneet autuaaksijulistusten merkityksen. Kartoitettuaan autuaaksijulistusten tulkintahistoriaa ja Jeesus-elokuvien kulttuurihistoriaa tutkielma kääntyy reseptiohistorialliseksi analyysiksi. Akateemisen tutkimuskirjallisuuden ja Jeesus-elokuvien esittämät tulkinnat Matteuksen evankeliumin autuaaksijulistuksista rinnas-tetaan suhteessa autuaaksijulistusten tyyliin, sisältöön, rakenteeseen ja merkitykseen. Autuaaksijulistusten tyylin tulkinnan analysointi tapahtuu vertailemalla millainen narratiivinen sijainti autuaaksijulistuksille on tarinassa annettu, millaiseksi elokuvat ja tutkimuskirjallisuus tulkitsevat julistusten esitykselliset puitteet sekä mitä näkemyksiä niillä on julistusten kohdeyleisöstä ja Jeesuksen esiintymistavasta. Autuaaksijulistusten sisällön analysointi tarkoittaa yksittäisten autuaaksijulistusten merkityksen selvittelyä. Tämä tapahtuu edelleen Jeesus-elokuvien ja tutkimuskirjallisuuden tekemiä tulkintoja vertailemalla. Näiden lisäksi tekijä esittää oman käännöksensä autuaaksijulistuksista eksegeettisen analyysin keinoin. Käännöksen tavoitteena ei kuitenkaan ole sanatarkkuus, vaan dynaamisuus lukijan tulkinnan säilyttämiseksi. Autuaaksijulistusten rakenteen analysointi esittelee muutamia erilaisia malleja, joiden mukaan tutkimuskirjallisuudessa Matteuksen evankeliumin autuaaksijulistuksia on ryhmitelty. Tässä alaluvussa elokuva-aineiston ja tutkimuskirjallisuuden erot ovat selkeimmin näkyvillä, sillä elokuvat pyrkivät ryhmittelyn sijasta luomaan autuaaksijulistuksille kokonaan uuden rakenteen, joka sopii elokuvakerrontaan julistuslistaa paremmin. Autuaaksijulistusten merkitystä analysoitaessa tutkielmassa asetetaan rinnan kolme Jeesus-elokuvaa, jotka edustavat tulkintahistoriasta tuttuja tulkinnallisia pääsuuntia: autuaaksijulistukset tulkitaan joko eettisiksi kehotuksiksi tai lupauksiksi armosta. Kolmas Jeesus-elokuva edustaa kontroversiaalista näkemystä, joka kiistää molemmat edellä mainitut tulkintatavat. Johtopäätöksissä osoitetaan reseptiohistorialliseen analyysiin viitaten, että tulkintojen muotoutuminen ei ole yksinkertaista. Tulkintaan vaikuttavat paitsi tulkitsijan ennakkokäsitykset, myös tulkittava teksti ja tulkintatilanne. Johtopäätöksissä puolustetaan myös populaarikulttuurin teologisten elementtien tutkimusta osana eksegetiikkaa.