A comparison of indices of glucose metabolism in five black populations: data from modeling the epidemiologic transition study (METS).

BACKGROUND: Globally, Africans and African Americans experience a disproportionate burden of type 2 diabetes, compared to other race and ethnic groups. The aim of the study was to examine the association of plasma glucose with indices of glucose metabolism in young adults of African origin from 5 different countries. METHODS: We identified participants from the Modeling the Epidemiologic Transition Study, an international study of weight change and cardiovascular disease (CVD) risk in five populations of African origin: USA (US), Jamaica, Ghana, South Africa, and Seychelles. For the current study, we included 667 participants (34.8 ± 6.3 years), with measures of plasma glucose, insulin, leptin, and adiponectin, as well as moderate and vigorous physical activity (MVPA, minutes/day [min/day]), daily sedentary time (min/day), anthropometrics, and body composition. RESULTS: Among the 282 men, body mass index (BMI) ranged from 22.1 to 29.6 kg/m(2) in men and from 25.8 to 34.8 kg/m(2) in 385 women. MVPA ranged from 26.2 to 47.1 min/day in men, and from 14.3 to 27.3 min/day in women and correlated with adiposity (BMI, waist size, and % body fat) only among US males after controlling for age. Plasma glucose ranged from 4.6 ± 0.8 mmol/L in the South African men to 5.8 mmol/L US men, while the overall prevalence for diabetes was very low, except in the US men and women (6.7 and 12 %, respectively). Using multivariate linear regression, glucose was associated with BMI, age, sex, smoking hypertension, daily sedentary time but not daily MVPA. CONCLUSION: Obesity, metabolic risk, and other potential determinants vary significantly between populations at differing stages of the epidemiologic transition, requiring tailored public health policies to address local population characteristics.

Association of car ownership and physical activity across the spectrum of human development : Modeling the Epidemiologic Transition Study (METS).

BACKGROUND: Variations in physical activity (PA) across nations may be driven by socioeconomic position. As national incomes increase, car ownership becomes within reach of more individuals. This report characterizes associations between car ownership and PA in African-origin populations across 5 sites at different levels of economic development and with different transportation infrastructures: US, Seychelles, Jamaica, South Africa, and Ghana. METHODS: Twenty-five hundred adults, ages 25-45, were enrolled in the study. A total of 2,101 subjects had valid accelerometer-based PA measures (reported as average daily duration of moderate to vigorous PA, MVPA) and complete socioeconomic information. Our primary exposure of interest was whether the household owned a car. We adjusted for socioeconomic position using household income and ownership of common goods. RESULTS: Overall, PA levels did not vary largely between sites, with highest levels in South Africa, lowest in the US. Across all sites, greater PA was consistently associated with male gender, fewer years of education, manual occupations, lower income, and owning fewer material goods. We found heterogeneity across sites in car ownership: after adjustment for confounders, car owners in the US had 24.3 fewer minutes of MVPA compared to non-car owners in the US (20.7 vs. 45.1 minutes/day of MVPA); in the non-US sites, car-owners had an average of 9.7 fewer minutes of MVPA than non-car owners (24.9 vs. 34.6 minutes/day of MVPA). CONCLUSIONS: PA levels are similar across all study sites except Jamaica, despite very different levels of socioeconomic development. Not owning a car in the US is associated with especially high levels of MVPA. As car ownership becomes prevalent in the developing world, strategies to promote alternative forms of active transit may become important.

Päästöoikeudet metsä- ja metalliteollisuusyritysten taloudellisessa raportoinnissa

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kuinka päästöoikeuksia käsitellään metsä- ja metalliteollisuusyritysten taloudellisessa raportoinnissa. Tutkimuksessa selvitetään myös Euroopan unionin päästökauppajärjestelmän toimintaa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu päästökauppaa koskevien tutkimusten sekä IFRS-standardeja koskevan kirjallisuuden pohjalta. Empiirinen tutkimus perustuu kahdeksan yrityksen vuosikertomusten analysointiin. Tutkimustulosten mukaan yritykset eivät sovella yhtenäistä menetelmätapaa päästöoikeuksien kirjanpidollisessa käsittelyssä. Yritykset soveltavat joko nettoperiaatetta tai IFRS-standardien tulkintaa päästöoikeuksista. Päästöoikeudet luokiteltiin aineettomiksi hyödykkeiksi.

Ruotsi, Venäjä ja "metsä"

Kirjallisuusarvostelu

Kuinka nähdä metsä puilta ja löytää neula heinäsuovasta?

Kirja-arvio

Alkuperäinen metsä muutoksessa

Kirjallisuusarvostelu

Kultainen metsä kuvaa metsän vihreää kultaa

Ritva Kovalaisen ja Sanni Sepon valokuvia Helsingin taidemuseo Tennispalatsissa 17.6.-4.9.2011.

Metsä- ja turvekuljetukset Itä-Suomessa

Selvitys koskee raakapuu-, metsäenergia- ja energiaturvekuljetuksia Itä-Suomessa. Metsävaratietojen avulla on laadittu hakkuuennusteet pienaluejaolla. Metsästä puunjalostus- ja energialaitoksiin suuntautuvat kuljetusvirrat on sijoiteltu maantiet, rautatiet ja vesitiet käsittävälle kuljetusverkolle, jolloin on saatu väyläkohtaiset kuljetusmäärät. Energiaturvekuljetukset tuotantosoilta energialaitoksiin on selvitetty Vapo Oy:ltä ja muilta turvetuottajilta sekä energialaitoksilta. Itä-Suomessa metsätaloudella on suuri merkitys aluetalouden sekä kuljetusten ja liikenneväylien kannalta. Metsätalouden ja puunjalostuksen osuus bruttokansantuotteesta on Itä-Suomessa 10 %, mikä on kaksinkertainen koko maan keskiarvoon 5 % verrattuna. Alueen raakapuukuljetusten kuljetussuorite on 1 870 milj. tonnikm/v (kuljetuskustannus 103 milj. €/v). Vastaavat luvut metsäenergiakuljetuksille ovat 59 milj. tonnikm/v (17 milj. €/v) ja turvekuljetuksille 61 milj. tonnikm/v (6 milj. €/v). Metsäenergia- ja turvekuljetukset ovat nykyään pelkästään autokuljetuksia. Raakapuukuljetusten suoritteesta on autokuljetuksia 54 %, junakuljetuksia 30 % ja vesitiekuljetuksia 17 %. Nykyisellään yhteydenpito tienpitäjän ja metsäkuljetussektorin välillä on satunnaista. Selvityksen yhteydessä tehdyn teemahaastattelun perusteella selvää tarvetta ja halukkuutta yhteistyön tiivistämiseen näyttää eri tahoilla olevan. Yhteistyön kannalta Itä-Suomi kokonaisuudessaan vaikuttaa alueellisesti liian laajalta. Yhteistyöryhmät kannattaa muodostaa maakuntajaolla. Tällöin käsiteltävät asiat pysyvät paremmin käytännönläheisinä ja kokousmatkat kohtuullisina. Eroistaan huolimatta turvekuljetukset voidaan ottaa mukaan yhteistyöryhmiin.