Use of Bayesian MUNE to show differing rate of loss of motor units in subgroups of ALS

Objectives To evaluate differences among patients with different clinical features of ALS, we used our Bayesian method of motor unit number estimation (MUNE). Methods We performed serial MUNE studies on 42 subjects who fulfilled the diagnostic criteria for ALS during the course of their illness. Subjects were classified into three subgroups according to whether they had typical ALS (with upper and lower motor neurone signs) or had predominantly upper motor neurone weakness with only minor LMN signs, or predominantly lower motor neurone weakness with only minor UMN signs. In all subjects we calculated the half life of MUs, defined as the expected time for the number of MUs to halve, in one or more of the abductor digiti minimi (ADM), abductor pollicis brevis (APB) and extensor digitorum brevis (EDB) muscles. Results The mean half life of MUs was less in subjects who had typical ALS with both upper and lower motor neurone signs than in those with predominantly upper motor neurone weakness or predominantly lower motor neurone weakness. In 18 subjects we analysed the estimated size of the MUs and demonstrated the appearance of large MUs in subjects with upper or lower motor neurone predominant weakness. We found that the appearance of large MUs was correlated with the half life of MUs. Conclusions Patients with different clinical features of ALS have different rates of loss and different sizes of MUs. Significance: These findings could indicate differences in disease pathogenesis.

Die Großstadt als Gegner? : Zur Wahrnehmung Berlins in Literatur, Film und Hörspiel der späten Weimarer Republik

Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten Berliinin suurkaupunki vaikutti Weimarin tasavallan loppuaikoina yksilöön. Tutkimusaineistona on Alfred Döblinin romaani Berlin Alexanderplatz sekä Walter Ruttmannin elokuva Berlin. Die Sinfonie der Großstadt ja kuunnelma Weekend. Teoreettisena taustana hyödynnetään kulttuuri- ja mediahistorian mentaliteetti- ja sosiaalihistoriaa. Aihetta käsitellään myös historiallis-temaattisesta lähtökohdasta, eli työssä tutkitaan todellisen Berliinin asemaa kyseisenä aikana, modernin metropolin olemusta, modernin ajan murrosvaihetta sekä uusasiallisen taidesuuntauksen vaikutusta teoksiin. Weimarin tasavallan aikana Saksassa elettiin murroksen keskellä. Toisaalta yhteiskunta oli poliittisesti pirstoutunut ja taloudellisesti epävakaa, mutta toisaalta kulttuurielämä oli lyhyen aikaa rikasta. Suurkaupungin asukkailla oli enemmän vapaa-aikaa ja mahdollisuuksia toteuttaa itseään omassa ympäristössään. Toisaalta ajan ristiriitaisuus kuitenkin vaikeutti yksilöllisen elämäntavan toteutumista; ihmiset odottivat murroskauden päättymiseltä materiaalista tyydytystä, jolloin henkiselle kehitykselle jäi vähän tilaa. Tärkein kysymyksenasettelu koskee suurkaupungin roolia oman aikansa tuotteena: missä määrin kaupunki oli ihmisen todellinen vastustaja ja missä määrin sen asema oli kuviteltua? Todellisen Berliinin suhdetta reflektoidaan fiktiiviseen suurkaupunkiympäristöön. Ensin tarkastellaan Berliiniä toimijana murroskaudella ja sitten käsitellään ajan ja tilan havainnointia. Koska teokset ovat fiktiivisiä, erityisen tarkastelun kohteena on todellisuuden, fiktion ja simulaation suhde. Tässä yhteydessä tarkastellaan myös kaupungin ja maaseudun välistä problematiikkaa. Kolmannessa osassa esille nousee yksilön ja massan välinen suhde, joka sekin vaikuttaa ihmisen ja suurkaupungin väliseen vastakkainasetteluun. Ilmensikö koneiden ja liikenteen dominoiva asema futuristista asetelmaa? Lisäksi käsitellään alamaailman ja kultaisen 20-luvun välistä kuilua. Kaikkia kolmea teosta yhdistää 24 tunnin aikakäsite; ajalla on selkeästi rajattu alku ja loppu, ja myös tilan käsite on tarkastelussa tärkeä. Kaikissa teoksissa on hyödynnetty montaasitekniikkaa. Kohtaukset vaihtuvat hyvinkin nopeasti, jolloin lukija, katsoja tai kuulija vieraantuu varsinaisesta kohteestaan. Montaasi vaikuttaa ratkaisevasti myös kaupungin ja yksilön suhteen kuvaukseen. Suurkaupungista muotoutuu lähes hirviömäinen, personifioitu subjekti, joka konemaisella olemuksellaan pyrkii nujertamaan pienen ihmisen. Döblinin romaanissa kertoja toimii ikään kuin yksilöä vastaan liittämällä kerronnan väliin uutisaiheita, säätiedotuksia ja kohtalokertomuksia. Elokuvassa ja kuunnelmassa teknologisen kehityksen ihannointi on noussut etualalle: ihmiset muistuttavat sekä yksilöinä että massana koneita, jotka liikkuvat hektisen mekaanisesti eteenpäin kuin liikennevälineet. He eivät kyseenalaista ympäristöään eivätkä koe olevansa oravanpyörässä. Romaanin päähenkilö on heijastanut omat pelkonsa konkreettisesti suurkaupungin infrastruktuuriin, kerrostaloihin, jotka tuntuvat kaatuvan hänen päälleen. Yksilöllinen kehitys on vaarassa pysähtyä, sillä koneistuminen tekee yksilöistä massaa. Elokuvassa ja kuunnelmassa kamppailu suurkaupunkiorganismin ja ihmisten välillä jatkuu, mutta romaanissa kamppailu päättyy päähenkilön parantumiseen. Hänestä tulee mallikansalainen - vaiennettu ja kuuliainen. Kaikkien kolmen teoksen hahmoja kuvataan modernin ajan uhreina. Heiltä puuttuu mekanismi, jolla he voisivat käsitellä kokonaisuuksia. Modernin ajan hahmojen elämä on lopulta kuin tanssia tulivuoren päällä - epävarmaa ja riskialtista.

Die deutsche Sprache als Teil der sprachlichen und beruflichen Identität : Eine Studie unter Germanistikstudierenden der Universität Helsinki

Tutkielmassa tarkastellaan saksan kielen merkitystä osana kielellistä ja ammatillista identiteettiä. Tutkimuskohteena ovat Helsingin Yliopiston germaanisen filologian opiskelijat, jotka ovat aloittaneet opintonsa vuosina 2008 ja 2009. Identiteettiä on tutkittu monilla eri tieteen aloilla, mutta yksimielisyyttä identiteetin määritelmästä ei ole, sillä eri tieteenalat painottavat tarkastelussaan eri näkökulmia. Tutkielman teoriaosassa pyritäänkin luomaan yleiskuva vallalla olevista käsityksistä ja käsitellään identiteettiä tarkemmin kielitieteellisestä näkökulmasta. Teoriaosassa kuvataan myös saksan kielen tämänhetkistä kansainvälistä asemaa, sillä kielen asema vaikuttaa vahvasti siihen, kuinka ko. kieleen suhtaudutaan ja halutaanko sitä opiskella vieraana kielenä. Vaikka identiteettiä onkin tutkittu paljon, ei vieraan kielen yliopisto-opiskelijoiden suhteesta opiskelemaansa kieleen ole kattavia tutkimuksia. Opiskelijoiden suhtautuminen vieraaseen kieleen heijastuu kuitenkin heidän oppimiseensa, motivaatioonsa ja laaja-alaisemmin koko opiskeluun, joten tätä tutkimalla voidaan saavuttaa tärkeää tietoa, jota voidaan hyödyntää mm. yliopisto-opintojen kehittämisessä. Tutkielman tavoitteena onkin kuvata tätä erityislaatuista suhdetta ja selvittää, miten opiskelijat kuvaavat suhdettaan saksan kieleen. Kielellisen identiteetin näkökulmasta tutkitaan, miten opiskelijat suhtautuvat saksan kieleen, miten he kuvaavat omaa kielitaitoaan ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet kielellisen identiteetin kehittymiseen senhetkiseen muotoonsa. Ammatillisen identiteetin kannalta selvitetään, kuinka suuri merkitys saksan kielellä on osana opiskelijoiden ammatillista identiteettiä ja miten opiskelijat haluavat käyttää hyväkseen saksan kielen taitoaan työelämässä. Tutkielman korpus koostuu opiskelijoiden kirjoitelmista, jotka ovat osa TAITO-hanketta, sekä Saksalaisen laitoksen (laitos on vuodesta 2010 osa Nykykielten laitosta) lukuvuosina 2008 ja 2009 uusille opiskelijoilleen teettämistä lähtökyselyistä. Analyysi on kaksiosainen, jotta saavutetaan mahdollisimman kattava kuva opiskelijoiden identiteetistä. Ensimmäisessä osassa kirjoitelmia analysoidaan autobiografisen metodin avulla. Toisessa osassa korpuksia verrataan toisiinsa kvantitatiivisesti ja tutkitaan ovatko opiskelijat kuvanneet suhdettaan saksan kieleen samalla tavalla molemmissa korpuksissa. Tutkimuksesta käy ilmi, että opiskelijat aloittavat opintonsa hyvin erilaisista lähtökohdista, mikä ilmenee opiskelijoiden eritasoisen kielitaidon ja erilaisten odotusten lisäksi myös eroina identiteeteissä. Saksan kielellä on tärkeä merkitys suurimmalle osalle tutkituista opiskelijoista. Heidän kielellinen identiteettinsä on selvästi muotoutunut, ja he ovat motivoituneita opiskeluun. Heidän ammatillinen identiteettinsä on sitä vastoin epätarkempi, mikä osoittaa tarvetta opiskelijoiden tukemiseen ja työelämäorientaatioon jo opintojen alusta lähtien.

Exil als Heimat 1974-75

Manuscript: "Exil als Heimat". Radio program with excerpts from interviews with German Jews in New York, describing how they mastered the situation with which they were confronted upon their immigration to America.

Reach task-associated excitatory overdrive of motor cortical neurons following infusion with ALS-CSF

Converging evidence from transgenic animal models of amyotrophic lateral sclerosis (ALS) and human studies suggest alterations in excitability of the motor neurons in ALS. Specifically, in studies on human subjects with ALS the motor cortex was reported to be hyperexcitable. The present study was designed to test the hypothesis that infusion of cerebrospinal fluid from patients with sporadic ALS (ALS-CSF) into the rat brain ventricle can induce hyperexcitability and structural changes in the motor cortex leading to motor dysfunction. A robust model of sporadic ALS was developed experimentally by infusing ALS-CSF into the rat ventricle. The effects of ALS-CSF at the single neuron level were examined by recording extracellular single unit activity from the motor cortex while rats were performing a reach to grasp task. We observed an increase in the firing rate of the neurons of the motor cortex in rats infused with ALS-CSF compared to control groups. This was associated with impairment in a specific component of reach with alterations in the morphological characteristics of the motor cortex. It is likely that the increased cortical excitability observed in the present study could be the result of changes in the intrinsic properties of motor cortical neurons, a dysfunctional inhibitory mechanism and/or an underlying structural change culminating in a behavioral deficit.

Die lateinische Epigraphie Hispaniens als Quelle für die keltische Gesell-schaft und Religion

Presentado en el III Workshop F.E.R.C.A.N (Fontes Epigraphici Religionum Celticarum Aantiquarum)

Die Ostsee als Welterbe für die Lebensmittelversorgung

The Baltic Sea, the largest existing brackish water is a little smaller than the Baikal, which is a world heritage. The Baltic Sea is very young, less than 10 000 years, whereas the Baikal, which is of about the same volume, is the oldest lake with 25 million years. Not so long ago the Baltic was considered mainly as a recipient for effluents. Fisheries are administrated by the European Union in agreement with Russia. Fisheries in the Baltic could give, when optimally managed, some 900 000 ton fish a year, to less than 20 000 professional fisherfolk from nine nations. During the course of time they have developed different coastal cultures with different languages, not so well known outside their own countries. The proposal is made that the unique Baltic becomes a world heritage for food supply and for food production in a traditional way. This would lead towards a sustainable small scale fisheries and to maintaining food security. A cooperation between fisherfolk from different nations is essential. In order to raise the public interest in that important World heritage issue and additionally, how to better use fish resources from the Baltic sea, it is also suggested to arrange for a competition between coastal restaurants, offering food prepared from Baltic resources.

Die Bruttoraumzahl als neue Einheit der Schiffsvermessung

The definition of the newly introduced dimensionless parameter for tonnage measurement (German: Bruttoraumzahl (BRZ) (English: Gross tonnage (GT)) instead of Gross register ton (GRT) (German: Bruttoregistertonne (BRT) doesn’t seem to be so clear, neither for specialists. The present article gives some explanations about the history of measurement of ships and the relation between BRT and BRZ, especially for fishing vessels.

Indol als moglicher Indikator fur nicht einwandfreie hygiensiche Be- bzw. Verbarbeitung tropischer Garnelen

Indole concentrations of 114 samples of tropical shrimp, 3 samples of crayfish, and 3 samples of cold water crustaceans were determined. Cold water crustaceans contained less than 15 μg/kg indole, whereas crayfish contained between 62 and 123 μg indole/kg. In 81 samples (70 %) of tropical shrimp indole content was less than 50 μg/kg, but in 12 samples (11 %) indole content exceeded 250 μg/kg. Different batches of some products with high indole levels as well as of some products with low indole levels were analysed. Except for one sample high as well as low indole levels could be confirmed. Highest indole concentrations were determined in samples which origin was specified as South Pacific, Indo-Pacific, Malaysia, India and India/Vietnam

Ichthyoplanktonaufnahmen als Beitrag zu Biodiversitätsuntersuchungen in der westlichen Ostsee

Ichthyoplankton material provides information on the species composition in an area of investigation and leads to a better understanding of the entire fish community. Since 1993 every year in May and/or June an ichthyoplankton survey in ICES-Subdivision 22 and 24 has been performed to sample the plankton community of fishery resources in the western Baltic Sea. One objective was to get signs of possible changes in the natural structures of this fish community. The time series derived from the Bongo-Net samples does not show a clear trend in larval densities. Values varied, but up to now samplings in the western Baltic Sea yielded only low mean densities. According to the kind of reproductive biology the fish species were divided in three major groups: • Fish species with a long developmental phase in the plankton community • Small short living species with benthic eggs and a reduced plankton phase • Guests without local spawning populations. Species could be identified, which were absent in the fish larvae catches of the western Baltic Sea in the 60s and 70s.

"Global Change" und das Meer als Nahrungsquelle

The potential importance of marine produetion as a protein ressource for a growing human population can hardly be overestimated. Climatic changes in the marine environment may affect marine production in a significant way. Increasing levels of UV-B may decrease primary production and thus diminish the food base for harvestable marine ressources. Direct effects on early stages of fishes may occur. Temperature changes can lead to additional mortality in the early phase of life histories of fishes. In spite of the potentially negative scenario, actual effects of global change on the ressources have not been detected so far. The marine organisms dispose of a significant level of pre-adaptation to changes of environmental factors both on a seasonal and an interannual scale. Effects on marine life may therefore be less dramatic than those on terrestrial systems, which are more directly linked with the exponentially growing human population.