Krohn, Julius

Julius Krohn, som diktare Suonio f. 19.4.1835 i Viborg d. 28.8.1888 i Viborg Julius Krohn har blivit känd som förkämpe för finskheten under 1800-talet. Han var verksam som diktare, professor i finska språket och litteraturen, översättare och tidningsman. Han bidrog till att jämförelsen mellan tidiga versioner av en berättelse blev en etablerad metod i folkdiktningsforskningen, och fick av den anledningen även internationellt erkännande. Krohn utgav själv under namnet Suonio allegoriska sagor, fosterländska dikter och kärlekslyrik. I produktionen ingår också dikter för barn, psalmer och kärleksdikter skrivna till hans hustru, Emma Krohn, efter hennes död. Julius Krohn språkgranskade även Aleksis Kivis klassiska verk Sju bröder och understödde Kivi ekonomiskt, även om de två männen skildes åt i sin syn på diktning, något som kom till uttryck i Kivis sätt att beteckna sin beskyddare som ”lallaa-runoilija” (sv. ung. ”tralala-diktare”). http://www.blf.fi/artikel.php?id=496 http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/496/

Teatteriohjelma : maanantaina toukokuun 10:nä p:nä 1869

Helsingissä 1869

Nummisuutarit

Aleksis Kiven näytelmä Nummisuutarit lienee edelleen Suomen suosituin puhenäytelmä, ja siitä tehdään teattereissa yhä uusia sovituksia. Kirjailijan ystävä Robert Svanström on muistellut Kiven kirjoittaneen (n. 1856) näytelmän varhaisena versiona tunnetun "Bröllopsdansen på ljungheden" hänen ilokseen. Kiven yliopisto-opettajista ainakin Fredrik Cygnaeus ja Zachris Topelius, mahdollisesti myös J. V. Snellman ovat lukeneet tätä versiota, joka kuitenkaan ei ole jälkipolville säilynyt. Aleksis Kivi päätti ottaa Nummisuutareillaan osaa Senaatin 1863 julistamaan kirjoituskilpailuun, jossa yhtenä sarjana oli kaunokirjallinen teos. Kivi oli muokannut näytelmää suomeksi ja erityisen intensiivisesti Siuntiossa kesästä 1863 lähtien. Hän julkaisi sen omalla kustannuksellaan 500 kappaleen painoksena seuraavana vuonna. Rahat lainasi Suomalaisen teatterin tuleva johtaja Kaarlo Bergbom. Kilpailun tulokset julkistettiin keväällä 1865 ja voittajaksi julistettiin ylioppilas Aleksis Stenvall teoksellaan Nummisuutarit. Lisäansiona oli saman kirjoittajan Kullervo-näytelmä, jonka Suomalaisen Kirjallisuuden Seura oli julkaissut. Kilpailuun osallistuivat myös J. L. Runeberg "Kungarne på Salamis" -näytelmällään, Johan Julius Wecksell "Daniel Hjort" -näytelmällään sekä A. Oksanen (August Ahlqvist) "Säkeniä" -runokokoelmallaan. Huolimatta Nummisuutarien menestyksestä oli sen ensi-ilta näyttämöllä vasta 24.9.1875 Oulussa, jossa Suomalainen teatteri vieraili. Helsingissä Nummisuutarit esitettiin ensi kerran 1.1.1876.

Daniel Hjort : sorgespel i fem akter med fyra tablåer

J. J. Wecksellin pääteosta Daniel Hjortia pidetään ainoana huomattavana suomalaisena näytelmänä, joka on syntynyt ennen Aleksis Kiven tuotantoa. Tämä historiallinen aatedraama sijoittuu kuningas Sigismundin ja Kaarle-herttuan taistelujen aikaiseen Turun linnaan. Näytelmä kuvaa sovittamatonta ristiriitaa, johon päähenkilö Daniel Hjort joutuu palvellessaan toisaalta kuningasta ja ajaessaan toisaalta kansan asiaa. Näytelmässä on vaikutteita Wecksellin esikuvilta Shakespearelta, Schilleriltä ja Victor Hugolta, mutta näytelmää on kiitetty myös omaperäisyydestä, sen elävästä, syvällisen psykologisesta henkilökuvauksesta ja draamallisesta voimasta. Näytelmä esitettiin ensimmäisen kerran Helsingin ruotsalaisessa teatterissa marraskuun 26. päivänä vuonna 1862, ja näytelmää on esitetty yhä nykypäiviin saakka.

Kreztši : Gusljar : sbornik stihotvorenij na votjatskom jazyke

Kreztši on 225-sivuinen, udmurtinkielinen runokokoelma, josta tunnetaan nykyään olevan jäljellä enää kuusi kappaletta maailmassa, näistä neljä yksityiskokoelmissa. Udmurttien ja muiden suomensukuisia kieliä puhuvien kansojen kirjallisuutta on kaikkiaan säilynyt varsin vähän. Kreztšin tekijä Kuzebaj Gerd (1898-1937~1941) on udmurttien eli votjakkien Lönnrot. Gerd opiskeli Moskovan Kirjallisuusinstituutissa, ja tutustui siellä suomalaisen kirjallisuuden venäjäksi käännettyyn antologiaan, Sbornik finljadskoj literatury –teokseen. Tämä innoitti Gerdin ryhtymään kirjailijaksi, kansanrunojen kerääjäksi ja kääntäjäksi. Krez'tsissa on myös Aleksis Kiven Keinun ja muutaman muun suomalaisen runon udmurtinnos. Gerd on kääntänyt myös J. L. Runebergin Saarijärven Paavon udmurtiksi; runo ei kuitenkaan ole tässä julkaisussa. Gerd sai surmansa vankileirillä. Myöhemmin hänen maineensa kuitenkin rehabilitoitiin Neuvostoliitossa.

Lea. Näytelmä yhdessä näytöksessä

Kevättalvella 1869 kokoontui Kaarlo Bergbomin kotiin Helsingin Unioninkadulle joukko ystäviä ja teatterinharrastajia. Näiden joukossa oli Ruotsalaisessa teatterissa mainetta saanut Hedvig Charlotte Raa. Bergbom oli vuodenvaihteessa saanut Viipurin suomalaiselta kirjallisuuden seuralta lainaksi Aleksis Kiven raamattuaiheisen "Lea"-näytelmän käsikirjoituksen ja näyttelijä Oskar Gröneqvist (Vilho) luki sen seurueelle kaikkien ihastukseksi. Kivi oli antanut luvan näytelmän esittämiseen ollen kirjeessään huolissaan siitä, ettei kukaan "tutenttipoika" (student) osaisi Lean kaltaista naisroolia esittää. Tuolloin oli vielä yleistä että miehet esittivät myös naisrooleja. Charlotte Raa saatiin kuitenkin suostuteltua esittämään Lean osa. Kun Raa ei osannut lainkaan suomea, näytelmä käännettiin hänelle ruotsiksi ja Raa opetteli kaiken ulkoa. Kuten tunnettua muodostui suomenkielinen "Lean" esitys näyttelijän hieman oudosta ääntämisestä huolimatta Ruotsalaisessa teatterissa (Nya teatern) 10. toukokuuta 1869 suureksi menestykseksi ja siitä katsotaan suomenkielisen ammattiteatterin saaneen alkunsa. Kivi lienee nähnyt "Lean" Arkadia-teatterissa 1.11.1870. Kivi oli saanut käsikirjoituksen Siuntion Fanjunkarsissa alkuvuodesta 1868 valmiiksi ja lähetti "Lean", "Sankarteoksen" ja "Leon ja Liinan" lehtori B. F. Godenhjelmille kielen korjausta varten ja että tämä toimittaisi näytelmät Viipurin suomalaiselle kirjallisuuden seuralle. Seura julkaisi näistä kolmesta käsikirjoituksesta "Lean" helmikuussa 1869 ja sen yhtenä puoltajana on varmasti ollut seuran jäsen, kirkkoherra Mortimer Forstén. Tämä oli tullut Kivelle tutuksi jo Nurmijärvellä pappina ollessaan. Myös Lean painos oli 500 kappaletta.

Mitä on moderni sukupuolisuus?

Kirjallisuusarvostelu

Ahlqvist, August

August Ahlqvist A. Oksanen f. 7.8.1826 i Kuopio d. 20.11.1889 i Helsingfors August Ahlqvist är känd inte bara som författare och diktare, utan också som översättare, professor i finska språket och litteraturen samt rektor vid Helsingfors universitet. Ahlqvist hade en stor och mångsidig betydelse för det finska språkets och den finska kulturens utveckling under 1840-1880-talen. Många av de texter han publicerade under namnet A. Oksanen är de första i sin genre på det finska språket. Han gav t.ex. ut den första sonetten, konstballaden, landsskapssången, promotionsdikten och reseskildringen på finska. De mest kända av Oksanens texter är landskapssången ”Savolaisen laulu” (”Savolaxarens sång”), balladen ”Koskenlaskijan morsiamet” (”Forsfararens brudar”) samt ”Sotamarssi” (”Krigsmarsch”), skriven till minne av slaget vid Porrassalmi. Ahlqvist har ändå gått till litteraturhistorien framför allt som Aleksis Kivis stränga kritiker. Biografiskt lexikon för Finland: ://www.blf.fi/artikel.php?id=3105 “>http://www.blf.fi/artikel.php?id=3105

Kivi, Aleksis

Aleksis Kivi, eg. Alexis Stenvall f. 10.10.1834 i Nurmijärvi d. 31.12.1872 i Tusby Aleksis Kivi är en klassisk författare i den finska litteraturen och har vid sidan av Mikael Agricola och Elias Lönnrot lyfts fram som skapare av den finska nationallitteraturen. Kivi förnyade det litterära uttrycket inom prosan och dramatiken, såväl som lyriken. Kivis dramer, t.ex. Kullervo och Nummisuutarit (sv. Sockenskomakarna) som båda utgavs 1864, fick stor uppskattning redan under Kivis egen tid. Romanen Seitsemän veljestä (sv. Sju bröder) från 1870 fick däremot ett förkrossande mottagande av kritikern August Ahlqvist. Kivi fick ändå återupprättelse en kort tid efter sin död. Sju bröder lästes länge som en utvecklingsroman och skildring av skogsfinnarnas utveckling till en bildad och försonlig nation. Senare tolkningar har däremot betonat att många olika röster kommer till tals i verket, samt att det bär spår av en mångfald litterära influenser. http://www.blf.fi/artikel.php?id=2826 http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/2826/

Aleksis Kivi

Vanhin säilynyt Aleksis Kiveä esittävä kuva on tehty kevättalvella 1873. Piirtäjä on jokseenkin varmasti Albert Edelfelt, jolla on ollut käytettävänä Albert Forssellin Kiven hautajaisissa tekemät luonnokset. - Kuva on digitoitu Lintu-kustannuksen 1980-luvulla julkaisemasta postikortista.

Seitsemän veljestä

Suomalainen kansansävelmä.