Ketoolan Jukka

Suomalainen kansanlaulu.

Anssin Jukka ja Härmän häät

Kansanlaulu: Suomi.

Arkistoluettelo 585: Jukka Kuoppamäki

Luettelo Kansalliskirjastossa olevan Jukka Kuoppamäen arkiston sisällöstä

Silmäniskuja ja naurua rivien välissä. Kirjallinen kompetenssi ja Jukka Parkkisen lastenromaani Suvi Kinoksen seitsemän enoa

Tutkielmassani tarkastelen Jukka Parkkisen lastenromaania Suvi Kinoksen seitsemän enoa (1995) sekä lapsi- että aikuislukijoita puhuttelevana lastenkirjallisuutena. Keskityn tutkielmassani tarkastelemaan ja analysoimaan sitä, mitkä Suvi Kinoksen seitsemän enoa -lastenromaanin piirteet puhuttelevat näitä erilaisia oletettuja lukijoita ja haastavat näiden kirjallista kompetenssia. Painotukseni on niiden piirteiden tarkastelussa, jotka puhuttavat teoksen aikuislukijaa. Lähtökohtanani on, että Parkkisen teoksesta on löydettävissä sekä aikuislukijaa huvittavia että syvällisempään pohdintaan kannustavia piirteitä. Aikuislukijaa puhuttavien piirteiden tarkastelemisen apuna ja havainnoinnin työvälineinä hyödynnän käsitteitä kirjallinen kompetenssi, crossover-kirjallisuus, lukijan odotushorisontti, implisiittinen lukija, kaksoispuhuttelu ja intertekstuaalisuus. Aihetta lähestyn erittelemällä tekstiin rakentuvaa implisiittistä lukijaa, johon aikuislukija kokee identifioituvansa, aikuislukijan odotushorisonttia sekä erilaisia lukija- ja yleisöpositioita. Ensimmäisessä käsittelyluvussa tarkastelen lastenkirjallisuutta käsitteenä ja pohdin tarkastelemani teoksen asettumista osaksi tätä määritelmää. Tämän lisäksi esitän pohdintoja aikuislukijan lastenromaanille asettamasta odotushorisontista sekä sen mahdollisesta uudelleen muovautumisesta ja murtumista. Toisessa käsittelyluvussa tarkastelen teoksen kaksoispuhuttelun rakentumista kielellisen leikittelyn ja erilaisten diskurssien törmäyttämisen kautta. Pohdin myös, miten nämä elementit tuottavat teoksen ja lukijoiden välisen kohtaamiseen jotakin lastenkirjallisuuden konventioita uusintavaa. Kolmannessa käsittelyluvussa keskityn analysoimaan teoksen kaksoispuhuttelun rakentumista intertekstuaalisuuden näkökulmasta. Tutkielmani viimeisessä luvussa tiivistän käsittelyluvuissa tekemiäni johtopäätöksiä ja esittelen mahdollisia jatkotutkimuksen aiheita.

Conservative Versus Surgical Treatment for Repair of the Medial Patellofemoral Ligament in Acute Dislocations of the Patella

Purpose: The objective of this study was to analyze and compare the results obtained after 2 types of treatment, surgical and conservative, for acute patellar dislocations. Methods: We divided 33 patients with acute patellar dislocations into 2 groups. One group with 16 patients underwent conservative treatment (immobilization and subsequent physiotherapy), and the other group with 17 patients underwent surgical treatment. A radiographic examination was performed in the evaluation of the patients to verify predisposing factors for patellofemoral instability, and the Kujala questionnaire was applied with the intention of analyzing the improvement of pain and quality of life. The chi(2) test, t test, and Fisher test were used in the statistical evaluation. A significance level of P<.05 was adopted. Results: The groups were considered parametric in relation to age and sex. The conservative treatment group exhibited a higher number of recurrent dislocations (8 patients) than the surgical treatment group, which did not have any relapses. In addition, the surgical treatment group obtained a better mean score on the Kujala test (92) than the conservative treatment group (69). Conclusions: We conclude that surgical treatment afforded better results. There were no recurrences in the surgical treatment group, but there were 8 recurrences in the conservative treatment group. The mean Kujala score was 92 in the surgical treatment group and 69 in the conservative treatment group.

LAGO AMAZONAS: FACT OR FANCY?

It has been suggested that a huge lake, Lago Amazonas, covered a large part of the Amazon basin until as recently as two thousand years ago. According to this hypothesis, the topmost sediments in western Amazonia are almost universally young deposite of lacustrine and deltaic origin. The hypothesis has gained some attention among biologists because of its implications for biological phenomena in Amazonia, especially biogeography and biodiversity. According to the available geological data, however, Amazonia is geologically far more complex than assumed by the lake hypothesis. In the following discussion we will point out the weaknesses of the Lago Amazonas hypothesis, and indicate alternative explanations of the surface geology that are based on tectonically controlled fluvial deposition.